Perhepartio-ohjelma

Partio-ohjelman rakenne perhepartiossa 

Perhepartio-ohjelma koostuu yhdeksästä aktiviteettikokonaisuudesta. Aktiviteetit on ryhmitelty partion eri taitoalueiden mukaan. Tekemällä vuoden aikana vähintään yhden aktiviteetin kustakin kokonaisuudesta, perhepartioryhmä varmistaa, että toiminta on monipuolista.  

Aktiviteettikokonaisuudet ovat seuraavat: 

Ihmissuhteet: Ihmissuhdetaidoissa perheet harjoittelevat vuorovaikutusta erilaisissa tilanteissa sekä ihmissuhteiden rakentamista ja ylläpitämistä.   

Itsensä johtaminen: Itsensä johtamisen taidot liittyvät muun muassa ajanhallintaan ja oman osaamisen tunnistamiseen. Pienellä lapsella esimerkiksi oman repun pakkaaminen on itsensä johtamiseen liittyvä taito.  Oman toiminnan suunnittelu, organisointi 

Johtaminen ja ryhmätoiminta: Johtamis- ja ryhmätoimintataidot auttavat aikuista ja lasta omaksumaan erilaisia rooleja ryhmän jäsenenä.  

Kestävä elämä: Kestävän elämän taitoihin kuuluvat erilaiset arjen taidot tiskauksesta kierrätykseen ja ostosten tekemisestä liikkumiseen.   

Kädentaidot ja tekniikka: Käden- ja tekniikkataidot johdattelevat perheitä valmistamaan ja rakentamaan itse asioita erilaisista materiaaleista samalla toimintaperiaatteita oppien.  

Luonto: Luontotaidot käsittävät luonnossa liikkumisen eri vuodenaikoina ja luonnontuntemuksen.  

Maailma ja katsomus: Maailma- ja katsomustaidoissa perheet tutustuvat erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin. Maailmataidoissa tutuksi tulee myös partiokulttuuri ja kansainvälisyys.  

Turvallisuus: Turvallisuustaitoihin kuuluu niin ensiapua, digiturvallisuutta kuin liikenteessä liikkumistakin.   

Viestintä ja vaikuttaminen: Viestintä- ja vaikuttamistaidot perhepartiossa näkyvät käytännössä yhdessä päättämisessä sekä median eri muotoihin tutustumisessa.  

Perhepartiotoimintaan ei liity mitään pakollisia aktiviteetteja, vaan ryhmä valitsee itselleen parhaat ideat. Perhepartio-ohjelmaan on kuitenkin koottu suunnittelun tueksi kuhunkin aktiviteettikokonaisuuteen joukko erilaisia aktiviteetti-ideoita tukemaan toiminnan monipuolisuutta ja partiomaisuutta. Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on myös annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Perhepartion aktiviteetit poikkeavat ikäkausiaktiviteeteista siinä, että kukin aktiviteetti voidaan, ja on tarkoituksenmukaistakin tehdä useamman kerran perhepartiovuosien aikana. Ryhmä voi vaihdella toteutustapaa, mutta hyvin todennäköistä on, että samanlaisellakin toteutustavalla perhepartion osallistujat saavat aktiviteeteista elämyksiä irti. 

 

Perhepartioryhmän kokoontumiset 

Perhepartioryhmä määrittää yhdessä, kuinka usein se kokoontuu. Hyvä kokoontumistahti on vähintään kerran kuukaudessa kesätaukoa lukuun ottamatta. Tällöin mielenkiinto toimintaa kohtaan säilyy, mutta perheen ei tarvitse joka viikko varata aikaa kokoontumiselle. 

Moni perhepartioryhmä on todennut hyväksi kokoontumispäiväksi lauantain tai sunnuntain. Arkipäivinä mahdollisen työn ja päivähoidon jälkeen on harvoin aikaa tai energiaa harrastukseen suunnattavaksi. Koska lapsiperheissä nukkumaan mennään usein viimeistään kahdeksan aikoihin, ei arki-iltaan ole helposti sovitettavissa useamman tunnin kokoontumisaikaa. Viikonloppuna niin aikuiset kuin lapsetkin ehtivät usein paremmin liikkeelle yhteisen toiminnan pariin. 

Perhepartiotoiminnassa toimiva kokousaika on 2-3 tuntia. Tällöin aikaa on tarpeeksi, jotta ehditään oppia ja kokeilla, mutta kokoontuminen ei kuitenkaan vie koko päivää. Mitä nuorempia osallistujat ovat, sitä enemmän aikaa saattaa kulua yksittäisiin asioihin kokoontumisen aikana. Tämä on hyvä ottaa huomioon ajankäytössä. Myös vuodenaika voi vaikuttaa kokoontumisen kestoon, talvella pienille lapsille voi tulla kylmä ja kaksi tuntia on riittävä kokoontumisen kesto. Kauniina kesäpäivänä taas aika menee luonnon helmassa usein siivillä, joten aikaa on hyvä varata koko kolme tuntia. 

Perhepartioryhmän kokoontumisaika kannattaa sopia perheiden kesken. Viikonloppuun sijoittuvat kokoontumiset voi olla hyvä ajoittaa aamupäivään. Arkipäivinä kokoontumiset kannattaa järjestää iltapäivällä tai mahdollisimman aikaisin illalla, jotta pienet lapset eivät ole liian väsyneitä. Lisäksi huomioon voi pyrkiä ottamaan esimerkiksi vuoroviikkovanhemmuuden tai vuorotyöt.    

 

Ohjelman rakenne

Perhepartio-ohjelma koostuu kuudesta aktiviteettikokonaisuudesta. Tekemällä vuoden aikana vähintään yhden aktiviteetin kustakin kokonaisuudesta, perhepartioryhmä varmistaa, että toiminta on monipuolista. Aktiviteettikokonaisuudet ovat seuraavat:

Arjen taidot: Arjen taidot pitävät sisällään koko perheen yhteisiä arkisiin asioihin liittyviä taitoja, kuten ensiapua ja turvallisuutta.

Retkeilytaidot: Retkeilytaidoissa perhe harjoittelee esimerkiksi nuotion sytyttämistä, retkikeittimen käyttöä ja majoitteen pystyttämistä.

Kädentaidot: Kädentaidot haastaa nimensä mukaisesti perheet kokeilemaan erilaisia kädentaitotekniikoita nikkaroinnista askarteluun ja huovutuksesta kankaanpainantaan.

Ulkoilutaidot: Ulkoilutaitojen tavoitteena on kannustaa perheitä erilaisten retkien toteuttamiseen ja haastaa perheitä liikkumaan erilaisissa maastoissa. Linturetki ja pulkkamäki kuuluvat tähän aktiviteettikokonaisuuteen. Erilaisissa maastoissa kulkeminen kehittää lasten motoriikkaa.

Luontotaidot: Luontotaidoissa perhe opetelee luonnossa liikkumiseen liittyviä taitoja, kuten eläinten jälkien tunnistusta, majan rakentamista tai hyönteisten tutkimista luupilla.

Lippukunnan toimintaan tutustuminen: Kuukausittaisten kokoontumisten lisäksi perhepartioryhmä osallistuu haluamiinsa lippukunnan tapahtumiin. Perhepartioon kuuluvien rooli kussakin tapahtumassa kannattaa sopia etukäteen tapahtuman järjestäjän kanssa. Näiden lisäksi perhepartioryhmä voi tehdä myös omia päivä- ja yöretkiä. Oman ryhmän retket on hyvä pitää niin sanottuina matalan kynnyksen retkinä. Perheet voivat osallistua niihin omien voimavarojensa mukaan. Toinen perhe voi pärjätä helposti yön yli retkillä ja osalle päiväretkikin voi jo olla haastava. Johtajan tehtävänä on kannustaa perheitä löytämään oma tapansa osallistua.

Perhepartiotoimintaan ei liity mitään pakollisia aktiviteetteja, vaan ryhmä valitsee itselleen parhaat ideat. Perhepartio-ohjelmaan on kuitenki koottu suunnittelun tueksi kuhunkin aktiviteettikokonaisuuteen joukko erilaisia aktiviteetti-ideoita tukemaan toiminnan monipuolisuutta ja partiomaisuutta. Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on myös annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti.

 

Perhepartioryhmän kokoontumiset

Esimerkki kahden tunnin kokoontumisesta: 

Alkumenot (10-15 min.) 

Alkumenot ovat tärkeitä yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteen vuoksi. Partiossa kokoontumiset aloitetaan ja lopetetaan usein toistuvilla aloitus- ja lopetusmenoilla. Alkumenot on hyvä tilaisuus saada kaikki tuntemaan olonsa tervetulleiksi ja muistuttaa kuka kukin on, mikäli edellisestä kokouksesta on kulunut aikaa. Niihin sopii hyvin jokin laululeikki, jossa kerrataan paikallaolijoiden nimet. Jos laulaminen ei ole ryhmälle luontevaa, toimii tilalla yhtä hyvin joku muu nimileikki. 

Ryhmä voi tehdä tai luoda itselleen yhdessä maskotin tai viirin, jota käytetään myös alkumenoissa. Alkumenoihin sopii myös jokin leikki, jolla osallistujat virittäytyvät päivän teemaan. 

Päivän teema (45-60 min.) 

Perhepartio-ohjelmasta löytyy erilaisia ideoita aktiviteetteihin, joita toteuttaa perhepartiotapaamisissa. Jokaiseen aktiviteettiin löytyy lisäksi useampia toteutusvinkkejä. Perhepartiotoiminnan rakenne on löyhä, jotta jokainen lippukunta ja perhepartioryhmä voi löytää oman hyvän tapansa toimia. 

Eväshetki (15 min.) 

Eväshetki on olennainen osa perhepartiotapaamista. Kukin perhe herkuttelee mukanaan tuomillaan eväillä. Eväshetki tarjoaa aikuisille mahdollisuuden seurustella keskenään ja vaihtaa ajatuksia. 

Jätetään paikka parempaan kuntoon kuin aloittaessa (15 min.) 

Hyvän tekeminen on yksi partiomenetelmän osa-alueista. Tämä osa-alue huomioidaan perhepartiossa erityisesti sillä, että kerran jälkeen pienet lapsetkin opetetaan huolehtimaan siitä, että kokoontumispaikka jää parempaan kuntoon kuin se oli kokoontumisen alkaessa. Tähän vaiheeseen kuuluvat myös mahdolliset varusteiden pakkaamiset, nuotion sammutus turvallisesti sekä roskien kerääminen. 

Loppumenot (15 min.) 

Selkeät loppumenot kuuluvat partiomaiseen toimintaan. Kokoontuminen kannattaa päättää aina jonkinlaiseen pieneen palautekierrokseen, jossa lapset ja aikuiset oppivat yhdessä huomaamaan, mitä on opittu ja tehty. Esimerkiksi kiva-kierroksessa jokainen voi vuorollaan kertoa, mitä kivaa perhepartiossa kyseisellä kerralla tapahtui. Jos ryhmällä on käytössä jonkinlainen osallistumispassi, voi jokainen laittaa loppumenojen aikana sovitun merkinnän tai tarran. Perhepartioryhmä päättää kokoontumisen lippukunnan perinteiden mukaisesti esimerkiksi sisaruspiiriin. 

Retket perhepartiossa 

Vähintään kerran kuussa olevien kokoontumisten lisäksi perhepartioryhmä voi osallistua lippukunnan yhteisiin tapahtumiin. Perhepartioon kuuluvien rooli kussakin tapahtumassa kannattaa sopia etukäteen tapahtuman vastuuhenkilön kanssa. Monissa partiotapahtumissa aikuisia tarvitaan mahdollistamaan tapahtumaa.  

Koko lippukunnan tapahtumien lisäksi perhepartioryhmä voi tehdä myös omia päivä- ja yöretkiä. Oman ryhmän retket on hyvä pitää niin sanottuina matalan kynnyksen retkinä. Perheet voivat osallistua niihin omien voimavarojensa mukaan. Toinen perhe voi pärjätä helposti yön yli retkillä ja osalle päiväretkikin voi jo olla haastava. Ohjaajan tehtävänä on kannustaa perheitä löytämään oma tapansa osallistua. 

Perhepartioryhmän retkeä järjestettäessä on hyvä etukäteen selvittää ja sopia, miten retken ohjelma rakentuu. Verrattuna esimerkiksi sudenpentujen retkeen, on perhepartiolaisille varattava enemmän aikaa ohjelman toteuttamiseen ja siirtymiin. Etukäteen on hyvä myös miettiä, mikä on kunkin aikuisen rooli retkellä: Onko aikuiselle mahdollista keskittyä vain oman lapsen tukemiseen vai onko hän vastuussa myös jostakin retken ohjelmaosuudesta.  

Varustelistassa kannattaa kuvata tarkkaan, millaisia varusteita retkellä tarvitaan ja miksi, jotta varsinkin vähemmän retkeilleet perheet tietävät, mitä ottaa mukaan. Etukäteen on hyvä myös miettiä, miten retkellä majoitutaan. Perhepartiolaiset voivat nukkua teltassa niin kesällä kuin talvellakin, kunhan asioita on harjoiteltu ja varusteet ovat säähän sopivat. 

Siirtymä 

Kun perhepartioikäinen lapsi menee kouluun, siirtyy hän sudenpennuksi. Lippukunnan on etukäteen hyvä miettiä, miten siirtymä perhepartiolaisesta sudenpennuksi tapahtuu. Siirtymän ei tarvitse olla mikään ihmeellinen asia, esimerkiksi hyppy maahan laitetun köyden yli perhepartiolaisesta sudenpennuksi riittää. Tärkeää on, että lapsi tietää siirtyvänsä partiopolulla eteenpäin ja että hetki on juhlava. 

Lippukunnan kannattaa miettiä myös, miten perhepartiossa mukana ollut aikuinen siirtyy lippukunnan muuhun aikuistoimintaan mukaan lasten kasvettua kouluikäisiksi. Ideaalitilanteessa aikuinen innostuu ryhtymään uuden sudenpenturyhmän vetäjäksi. 

Lippukunnan on hyvä myös miettiä, miten varmistetaan sudenpentuikään kasvavalle perhepartiolaiselle paikka laumasta. Toisaalta sudenpennuksi pääsemisen ehtona ei voi olla usean vuoden perhepartioharrastus, vaan tavanomainen liittyminenkin on oltava mahdollista

 

 

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry