Ryhmänohjaajakoulutus

ROK:n tavoitteet

Samoaja tietää partiotoiminnan lähtökohdat ja tavoitteet sekä samoajaihanteiden ja -lupauksen merkityksen ja pyrkii ottamaan ne huomioon toiminnassaan.

Koulutettavat asiat on syytä sitoa partioliikkeen perustuksiin, ihanteisiin. Partioihanteita on käytävä koulutuksessa läpi esimerkiksi iltaohjelman merkeissä ja pohtia ensisijaisesti sitä, mistä ihanteet ovat peräisin ja miten ne kytkeytyvät samoajan omaan elämään. Samoajan oman esimerkin merkitystä on myös korostettava.

Samoaja osaa hyödyntää partiomenetelmää partiotoiminnassa.

Partiomenetelmä ei ole yksi tapa tehdä partiota, vaan se on tapa, joka tekee partiosta partion. Samoajan tulee ymmärtää partiomenetelmän osa-alueiden merkitys kaikessa partiotoiminnassa ja osata soveltaa sitä johtamassaan toiminnassa. Ryhmänohjaajakoulutus toteutetaan partiomenetelmää käyttäen.

Samoaja tietää ryhmänjohtajan tehtävät johtamassaan ryhmässä, ymmärtää ryhmän toiminnan tavoitteet sekä johtajan vastuun ja oikeudet.

Samoaja pestataan pestiinsä ja hänen kanssaan käydään pestikeskustelu. Samoajalla tulee olla selkeä kuva siitä, mihin on ryhmänjohtajana ryhtymässä, mitä häneltä odotetaan ja mitä tavoitteita partiotoiminnalle on lippukunnassa asetettu. Samoajalla on aikuinen tuki ikäkaudessa ja hän tietää, keneltä hän saa ensisijaisesti apua.

Samoaja osaa toimia osana lippukunnan johtajistoa ja osaa toteuttaa lippukunnan käytäntöjä ryhmän toiminnassa.

Samoaja on lippukunnan johtajistoa. Samoajan tulee hallita lippukunnan perusrutiinit ryhmänjohtajapestissään (esimerkiksi lippukunnan kämpän varaus, retkistä ilmoittaminen, raha-asioiden hoitaminen ja niin edelleen). Myös alueellisesti järjestettävässä ryhmänohjaajakoulutuksessa näille asioille on jätettävä aikaa tai ne on käytävä lippukunnassa läpi ennen ryhmänjohtajaksi ryhtymistä.

Samoaja tietää, että eri johtamistyylit sopivat eri johtamistilanteisiin

Johtamistaitoja oppii parhaiten käytännössä. Tästä syystä johtamisharjoittelulla on keskeinen merkitys koulutuksessa. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota johtamisen arviointiin ja palautteeseen ja niistä oppimiseen. Samoajalla on siis oltava koko ikäkauden ajan aikuinen tuki saatavilla. Samoaja saa koulutuksessa keinoja erottaa hyviä ja huonoja johtamissuorituksia. Hän saa malleja hyvästä johtamisesta kouluttajilta, koulutustapahtumasta ja aikuiselta tuelta. Koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten asioita koulutetaan, jotta siitä välittyy hyvä malli tuleville johtajille. Samoaja oppii arvioimaan omaa toimintaansa johtajana itsearvioinnin ja saamansa palautteen avulla erityisesti harjoittelun aikana.

Samoaja johtaa ryhmää suunnitelmallisesti viikkotoiminnassa ja retkillä. 

Samoaja osaa johtaa ryhmänsä kokouksen ja retken sekä tietää, että tietoja ja taitoja voi kouluttaa monella eri tavalla. Johtamisharjoittelussa samoaja saa varmuutta ja käytännön kokemusta aikuisen tukemana. Samoaja ymmärtää toimintasuunnitelman ja viikkotoiminnan suunnittelun tärkeyden ja merkityksen laadukkaalle toiminnalle.Koulutuksessa voi käyttää myös esimerkiksi ryhmän kokouksen kaavaa. 

Samoaja osaa käyttää johtamansa ikäkauden ohjelmaa ja sen avulla järjestää laadukasta, turvallista ja mielekästä toimintaa ryhmälleen.

Koulutuksessa varmistetaan, että samoaja tietää ja tuntee johtamansa ikäkauden ohjelman rakenteen ja osaa järjestää ohjelman aktiviteetteja ryhmälleen mielekkäällä tavalla. Samoaja ymmärtää, että kaikkia taitoja ei tarvitse opettaa itse, vaan itselle vieraampien taitojen kouluttamiseen voi pyytää apua. Samoaja tuntee turvallisuusohjeet ja osaa johtaa ryhmän toimintaa turvallisesti.

Samoaja osaa suunnitella ajankäyttöään ja ymmärtää ajanhallinnan merkityksen.

Koulutuksessa harjoitellaan kokouksen ajankäytön suunnittelua sekä kokouksien ja retkien suunnittelun vaatiman ajan huomioimista. Samoaja tietää mihin on sitoutunut ja osaa huomioida sen omissa aikatauluissaan. Samoaja osaa kuitenkin sanoa myös “ei” ja tuntee omat rajansa. Samoaja uskaltaa pyytää apua. 

Samoaja tuntee ryhmän toimintaa sen eri vaiheissa.

Samoaja tietää miten epämääräisestä joukosta kehittyy ryhmä ja tietää, että oman ryhmän tunnusmerkit, perinteet ja kokemukset muodostavat ryhmähengen. Samoaja osaa käyttää ryhmäyttämistehtäviä tarkoituksenmukaisesti. Samoaja osaa ottaa uuden jäsenen ryhmään. Hän osaa varmistaa turvallisen toiminnan ryhmässä. 

Samoaja luottaa omiin kykyihinsä johtajana.

Samoaja tunnistaa omat kykynsä ja uskaltaa vastaanottaa uusia haasteita. Koulutuksen aikana samoaja harjoittelee johtamista ja saa siitä palautetta. Hän osaa myös arvioida toimintaansa siten, että tietää missä on hyvä ja missä olisi kehitettävää. Aikuinen tuki auttaa samoajaa hyväksymään myös mahdolliset epäonnistumiset.

Samoajaikäinen nuori

Samoaja on 15-17-vuotias nuori, joka on juuri käynyt läpi isoja fyysisiä ja biologisia muutoksia. Muutosten rauhoittuessa samoajan on aika keskittyä elämässään vahvistamaan omaa minäkuvaansa ja persoonaansa. Sukupuolten väliset kehityserot ovat vielä tässä vaiheessa selvästi näkyvissä. Toisilla murrosikä on jo ikäkauden loppupuolella päättymässä, kun taas toisilla voi murrosikä olla ikäkauden alkupuolella vasta alkamassa.

➔ Itsenäistymisessä ja aikuiseksi kasvamisessa tarvitaan läheinen suhde luotettavaan aikuiseen. Oma huoltaja on usein tähän liian lähellä. Samoajat tarvitsevat aikuisen esikuvan, henkilön, johon voi samaistua ja jonka toimintaa voi ihailla. Partiotoiminnassa samoajalle sopiva esikuva on luotsi. Luotsina toimivan aikuisen tulisi olla saatavilla niin, että samoaja saa häneltä tukea ja ohjausta toimintaansa.

➔  On myös tärkeää, että samoajille on tarjolla erilaisia esikuvia oman luotsin ohella. Vaeltajaikäinen on luontaisesti samoajalle vielä esikuva. Partioaikuista tarvitaan, jotta asioita saadaan kyseenalaistettua.

➔  Ryhmänohjaajakoulutuksessa on hyvä muistaa yksilöllisyyden huomiointi. Persoonallisuuden piirteet ovat muodostuneet ja itsensä aktiivinen kehittäminen on juuri alkanut tai alkamassa.  

➔  Jokaisella tulee olla ROK:lla turvallinen olo sellaisena kuin on. Oman mielipiteen kertominen, uusien ihmisten seurassa oleminen tai esiintymiset liittyvät tehtävät voivat olla joillekin hyvin haastavia. 

Samoajien toimintaa ja ajatusmaailmaa leimaa voimakas aatteellisuus. Aatteita ilmaistaan myös ulkoisessa olemuksessa pukeutumisen ja elämäntyylin avulla. Samoajien kehitysvaihetta kuvaaviksi sanoiksi valitut kyseenalaistaminen ja kapinointi liittyvät oleellisesti aatteellisuuteen. Samoajaikäinen nuori voi alkaa näkyvästi jonkin aatteen kannattajaksi. Samoin ajattelevien joukosta löytyy itselle mieluinen, ymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tarjoava viiteryhmä.

Nuori punnitsee arvoja ja aatteita, joita hänelle tarjotaan. Kodin kannattamia arvoja saatetaan lähentyä uudelleen, kun pahin kuohuntavaihe elämässä jää taakse. Samoajalle kehittyy vähitellen kyky hyväksyä ja ymmärtää myös toisin ajattelevia ja aatteellisesti eri aaltopituuksilla olevia. Valtaosin aatteellisuus on vielä melko mustavalkoista. Ikäkauden loppupuolella kiinnostuksen kohteet voivat olla suuria ja maailmanlaajuisia asioita. Maapallon tulevaisuus huolettaa siinä missä omakin tulevaisuus. Myös yhteiskunnallisiin asioihin aletaan ottaa kantaa.

➔   Ryhmänohjaajakoulutuksessa voi helposti syntyä tilanteita, joissa samoaja kyseenalaistaa joko toimintatapoja tai asiasisältöjä. Tässä kohtaa on ensiarvoisen tärkeää, että aikuinen ei vähättele samoajan ehkä vielä epäkypsästi esiin tuomia mielipiteitä, vaan aidosti pysähtyy kuuntelemaan ja kertomaan omaa tapaansa ajatella.

➔  Kouluttamisessa yleisesti kannattaa keskittyä yhteen – kahteen oivallukseen / pääviestiin ja jättää teoreettisempi pohdinta vaeltajaikäisten tai aikuisten koulutuksiin.

Samoaja on kiinnostunut erilaisista sosiaalisista ja toimintaympäristöistä. Hän selviytyy jo itsenäisesti tilanteista ja kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä. Toisaalta samoaja osaa opettaa asioita myös muille, samalla kun haluaa kehittää itseään. Nämä ominaisuudet tekevät samoajanuoresta erityisen aktiivisen ja toimintakykyisen. On kuitenkin aina muistettava, että vaikka samoaja onkin selkeästi itsenäisesti ajatteleva ja toimiva nuori, hän ei kuitenkaan ole vielä aikuinen.

➔      Ryhmänohjaajakoulutuksessa voi luottaa paljon samoajien omaan aktiivisuuteen ja ymmärtämiseen. Kaikkea ei tarvitse enää vääntää rautalangasta.

➔ Toiminnallisten menetelmien käyttö, parin oivalluksen poimiminen ja kokemuksista oppiminen ovat parhaita tapoja kouluttaa samoajia. On tärkeää, että samoaja oppii havainnoimaan ja tarkastelemaan kokemaansa ja oppimaansa. 

➔ Vaikka samoaja saattaa vaikuttaa valmiilta johtajalta, hän silti tarvitsee aikuista tukea. On hyvä muistaa, että samoajalla ontähän myös oikeus.  

Samoaja-ikäinen on energinen ja aikaansaava silloin, kun tekemiseen on vahva, oma motivaatio. Harrastuksiin ja ehkä kouluunkin käytetään runsaasti aikaa ja nuorella voi olla haasteita ajanhallinnassa. Esimerkiksi harrastuspiireissä vietetty aika ei aina ole tehokasta aikaa, vaan oman porukan kanssa rento yhdessäolo on hyvin tärkeää.

➔   Toiminnallisen ja tehokkaan koulutuksen lisäksi on tärkeää tarjota samoajille myös rennompaa yhdessäoloa sekä hulluttelua. Tämä vaatii usein sen, että aikuinen heittäytyy mukaan. Toisaalta tärkeää on muistaa, että silloin kun jotakin tehdään, tehdään puuhastelun sijaan konkreettisia asioita. Samoajille ei sovi pelkkä tekeminen tekemisen vuoksi.

➔   Valitettavan moni samoaja kokee tänä päivänä ahdistusta opiskelujen paineissa. Ryhmänohjajaakoulutuksen yhteydessä on tärkeää huomioida tämä esimerkiksi keskustelujen, neuvojen ja harjoitteluun liittyvien käytännön helpotusten avulla. 

Samoajille kaveriporukassa toimiminen ja kokemusten kartuttaminen on tärkeää. Samoaja sitoutuu ystävyyssuhteisiin usein omien aatteidensa pohjalta. Toisaalta kavereiden mielipiteet vaikuttavat oman aatteen valintaan erityisesti ikäkauden alkupuolella. Samoajaikäisistä nuorista monet saattavat seurustella.

Toisaalta 15-17-vuotiaiden elämässä pohditaan vielä huolestuneena omien kokemusten vähyyttä seurustelusta, läheisyydestä ja seksuaalisuudesta. Tukea ajatuksilleen samoaja saattaa hakea esimerkiksi kavereiltaan, lehtien palstoilta sekä internetistä. Aikuinen voi oikealla ja rohkaisevalla tavalla onnistua luomaan samoajien kanssa myönteisen keskusteluyhteyden, jossa hämmentäviäkin aiheita voidaan puida yhdessä puhuen.

➔   Vaikka nämä asiat eivät kuulukaan ryhmänohjaajakoulutuksen sisältöön, voi asioista silti tulla puhetta. Sitä ei kannata säikähtää, vaan päinvastoin lähteä keskusteluun mukaan kertomaan hieman vanhemman ihmisen perspektiiviä ja ajatuksia. ROK:ssa voidaan myös esimerkiksi iltaohjelmassa toteuttaa samoajien tai tarpojien pausseja.