Koulutusmenetelmät

Ryhmänohjaajakoulutuksessa tulee käyttää mahdollisimman toiminnallisia koulutusmenetelmiä, koska toiminnallisuus tekee koulutuksesta vaihtelevampaa, mielenkiintoisempaa ja partiomaisempaa. Toiminnallisten menetelmien käyttö ja partiomenetelmän toteuttaminen koulutuksessa toimii samoajille myös arvokkaana esimerkkinä, jota he voivat itse noudattaa toiminnassaan ryhmänjohtajina. Partiopiirit järjestävät partiokouluttajakursseja, joista saa hyviä vinkkejä myös ROK:ssa kouluttamiseen.

Partiomenetelmä ROK:ssa

Partiomenetelmän osat voisivat näkyä Ryhmänohjaajakoulutuksessa esimerkiksi seuraavin tavoin:

• Sitoutuminen partion arvoihin: Lipunnosto, aamu- ja iltahiljentyminen, partiohuivi, ruokalaulut, iltanuotio ja samoajalupaus, mikäli samoajavartio toteuttaa Tervetuloa samoajaksi -vaihetta, sekä partioihanteellinen toiminta.
• Symboliikka: Kurssivartion nimi, huuto ja tunnus. Myös lippukuntien symboliikka on esillä. Samoajien vihrea väri näkyy koulutuksen aikana.
• Nousujohteisuus: Johtamistehtävät ovat aluksi pienempiä ja vastuu sekä haastavuus kasvaa vähitellen.
• Vartiojärjestelmä: Samoajat toimivat vartioissa ja kukin vartion jäsen toimii vuorollaan vartionjohtajana.
• Tekemällä oppiminen: Koulutukset ovat toiminnallisia.
• Aikuinen tuki: ROK:n johtaja on aikuinen, ja aikuinen on mukana kaikilla koulutuskerroilla ja koulutusrupeamissa sekä johtamisharjoittelussa.
• Päivän hyvä työ: Samoajat tekevät pienen talkootehtävän koulutuspaikassa tai kololla.
• Toiminta luonnossa: Koulutukset toteutetaan mahdollisimman paljon ulkona luonnossa.

Esimerkkejä toiminnallisista koulutusmenetelmistä

• Näytelmät, pantomiimi, kouluttajien toteuttama simulaatio
• Tuttujen pelien muokkaaminen, esim. Pictionary, Alias, muistipeli, Domino, palapeli, sanaristikko, kirjainruudukko, hirsipuu, bingo
• Kilpailut, leikit, tietokilpailut
• Valokuvaus, videointi, valmiit videot
• Seinäjulisteet, kuvakollaasit
• Tiedon etsiminen eri lähteistä, esim. Kompassi-sovellus, partio-ohjelma.fi-sivusto, ohjelmapainotuksen nettisivut, Reppu-kirja, Partiojohtajan käsikirja, partio.fi, piirin nettisivut
• Learning cafe, open space (= Tilassa on eri aiheista olevia keskustelupöytiä. Jokaisessa pöydässä yksi kouluttaja. Kurssilaiset kiertävät keskustelemassa pöydissä ja kouluttaja kirjaa ylös kurssilaisten ajatuksia aiheesta. Lopuksi käydään kaikkien pöytien muistiinpanot läpi.)
• Porinaryhmä (= Mitä tiedätte tästä aiheesta jo aiemmin? Keskustele kaverisi kanssa 5 min.)
• Väittely, äänestys, huutokauppa (esim. partioihanteet, partiomenetelmä)
• Sisäpiiri-ulkopiiri (= Suurin osa kurssilaisista piirissä ja pienempi joukko keskellä sisäpiirissä. Sisäpiiri keskustelee annetusta aiheesta, esim. kiusaamiseen puuttuminen. Ulkopiiri ei saa osallistua keskusteluun, vaan päästäkseen keskustelemaan tulee ulkopiiriläisen koskettaa sisäpiiriläistä, joka poistuu ulkopiiriin ja ulkopiiriläinen pääsee hänen tilalleen sisäpiiriin.)
• Rastiradat, joissa rasteilla joko tietoiskuja tai toiminnallisempia tehtäviä
• Askartelu, rakentelu
• Janalla liikkuminen oman mielipiteen mukaan
• Tutustumiskäynti, haastattelu
• Aidot johtamistilanteet, esim. johtajaharjoittelussa, lpk:n tapahtumissa tai kurssilla
• Aidot ryhmätoimintatilaneet, esim. teltan pystytys (Millaisia rooleja muodostui? Missä ryhmän kehitysvaiheessa ollaan?)

Toiminnallisten harjoitusten purku

Vaikka toiminnalliset harjoitukset ovat usein hauskoja ja mielenkiintoisia tehdä, saattaa joskus itse koulutettava asia jäädä kurssilaisille hämäräksi. Siksi on tärkeää, että toiminnalliset harjoitukset puretaan jälkeenpäin eli mietitään yhdessä esimerkiksi seuraavia asioita:

• Mitä harjoituksessa tehtiin? Mitä tapahtui? Mitä asioita havaitsin?
• Miksi harjoitus tehtiin? Mikä oli opittava asia? Miksi asia käytiin näin läpi?
• Miten harjoitus meni? Missä onnistuttiin?
• Mitä opin harjoituksesta? Miten voin hyödyntää oppimaani johtamistehtävässäni?
• Missä voin kehittyä?