Tässä kerrotaan, miten partiomenetelmä auttaa ikäkauden partiolaista kasvamaan ja miten häntä kasvatetaan partiomenetelmän avulla. Osa-aluetta koskeva ensimmäinen kappale on siis kohderyhmän näkökulmasta ja toinen kappale ikäkautta johtavan henkilönnäkökulmasta.
Lupaus, tunnus ja ihanteet
Samoaja syventyy partion arvoihin pohtiessaan omia elämänvalintojaan ja saa niistä tukea. Hän sitoutuu arvoihin yhä vahvemmin partiotoiminnan kautta ja oppii näkemän, miten arvot ohjaavat hänen päätöksiään.
Samoajien on tärkeää päästä keskustelemaan arvoista keskenään ja myös luotsin kanssa. Samoajaluotsi kannustaa nuoria oivaltamaan, kuinka arvot näkyvät heidän elämässään.
Symboliikka
Samoajavartio voi kehittää omaa symboliikkaansa ryhmälle sopivalla tavalla. Samoajalle symboliikka luo yhteishenkeä, ja aikuisen ohjaamana se on keino tehdä ryhmästä yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Symbolien luomista voidaan käyttää keinona ryhmäytymiseen. Symbolien luominen vartiossa opettaa samoajille neuvottelutaitoja, omien ideoiden esilletuontia ja muiden kuuntelua. Uusia symboleja luotaessa on tärkeää kehittää tarinat niiden taustalle. Pohdittavia asioita ovat esimerkiksi seuraavat: mitä vartion nimi Haukat merkitsee, mihin se liittyy, mitä se kertoo vartiosta, minkälaisen mielikuvan se herättää vartion jäsenissä ja muissa?
Samoajaluotsin tehtävänä on huolehtia, että symboliikka on mukana samoajaohjelmaa toteutettaessa. Ohjaamalla aikuinen voi pitää huolta siitä, että symboliikassa on huomioitu sekä ryhmän oma että muu partiosymboliikka. Symboliikan avulla nuoret kokevat olevansa osa kansainvälistä partioliikettä.
Oma partiopolku
Partiossa jokaisen tulee saada itselleen sopivan haasteellisia aktiviteetteja, pestejä ja muuta tekemistä. Jokainen saa kasvaa omassa tahdissaan ja ryhmän tuella. Oma partiopolku tarkoittaa, että samoaja voi syventyä itseään kiinnostaviin asioihin. Samoaja uskaltaa kokeilla itselleen uusia asioita ja hyödyntää aiempaa kokemustaan. Aina ei tarvitse opetella kokonaan uutta asiaa, vaan omalla partiopolulla voi kulkea myös vanhoja taitoja laajentaen.
Luotsin tehtävä on varmistaa, että jokainen samoaja löytää itselleen merkityksellisiä tavoitteita ja oppii tunnistamaan oman edistymisensä. Aikuista tarvitaan myös varmistamaan, että samoajavartiossa huomioidaan riittävästi yksilöiden tarpeet samoajavartion mahdollisesta ryhmäpaineesta huolimatta.
Ryhmässä toimiminen
Samoaja toimii vertaisryhmissä, joissa vastuun jakaminen ja yhdessä tehtävät päätökset ovat keskeisiä. Omassa samoajavartiossa tai nuoremman ikäkauden vartiojohtajana hän oppii ymmärtämään ryhmän rakennetta ja dynamiikkaa. Ryhmässä kunnioitetaan jokaisen yksilöllisiä valintoja.
Samoajat vuorottelevat vartiossaan johtajan ja jäsenen rooleissa. Tämä auttaa heitä ymmärtämään, että johtajuus on taito, jota voi oppia ja kehittää. Samoajavartiolla on vertaisjohtajana nuori, joka johtaa vartiotaan itsenäisesti mutta luotsin tuella. Luotsi varmistaa, että jokaisen vartion jäsenen tarpeet ja osaaminen huomioidaan. Jos samoaja toimii nuoremman ikäkauden vartiojohtajana, luotsi tukee häntä yksilöllisesti sopivalla tavalla.
Tekemällä oppiminen
Samoajille tekemällä oppiminen tarkoittaa sekä konkreettisten taitojen harjoittelua että omien arvojen pohdintaa toiminnan kautta. Samoajat sitoutuvat yhdessä suunniteltuun ohjelmaan, mikä kehittää pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta.
Luotsin tehtävä on antaa samoajille tilaa tehdä ja ohjata heitä huomaamattomasti oikeaan suuntaan. Tekemisen jälkeen kokemuksia ja opittua arvioidaan yhdessä, mikä auttaa ryhmää käsittelemään onnistumiset ja epäonnistumiset rakentavasti. Samoajaluotsi tukee jokaista samoajaa heidän oppimisessaan ja kannustaa heitä tuomaan osaamisensa näkyväksi myös partion ulkopuolella.
Aikuinen tuki
Partiossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Samoajaohjelmassa luotsi on tukemassa nuoren kasvua, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Samoajaluotsin on oltava saatavilla, ja hänen on oltava aidosti ja oma-aloitteisesti kiinnostunut vartion ja samoajien asioista.
Samoajalla on oikeus saada aikuisen apua. Luotsin tulee kuitenkin säilyttää samoajien vapaus toimia. Aikuisen on nähtävä, mikä on olennaista ja mitkä ovat oikeat hetket tukea samoajaa. Tarvittaessa aikuinen ottaa johtajan roolin tai sitoutuu viemään tilanteet loppuun asti. Vartio tarvitsee luotsia peiliksi, olkapääksi, linjatuomariksi ja kannustajaksi. Aikuisen rooliin kuuluu myös pitkien linjojen ja kokonaisuuksien sekä asioiden keskinäisten suhteiden näkeminen.
Hyvän tekeminen
Partion päämääränä on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat toimia epäitsekkäästi paremman huomisen puolesta. Hyvän tekeminen näyttää konkreettisesti samoajaikäisille nuorille, että he pystyvät vaikuttamaan toimintaympäristöönsä ja muuttamaan sitä parempaan suuntaan. Vaikuttamista tapahtuu partioryhmän palveluprojekteissa, samoajan arjessa ja partion ulkopuolisissa osallistumisen paikoissa kuten oppilaskunnassa tai nuorisovaltuustossa.
Luotsi toimii samoajien tukena auttaen heitä tunnistamaan tarpeita ja löytämään sopivia ja motivoivia tapoja vaikuttaa. Hän antaa tilaa nuorten omille ideoille ja ohjaa heitä toimimaan rohkeasti epäitsekkäistä syistä. Samalla luotsi toimii esimerkkinä vapaaehtoistyön merkityksestä.
Toiminta luonnossa
Luonnossa toimiminen on itsestään selvä osa samoajan arkea. Luonto tarjoaa samoajalle mahdollisuuden rauhoittumiseen. Onnistumiset luonnossa tukevat nuoren käsitystä itsestään ja hänen kyvystään vaikuttaa ympäristöönsä.
Luotsi kannustaa samoajia löytämään uusia tapoja nauttia luonnosta ja osallistuu ajoittain heidän kanssaan luonnosta nauttimiseen. Hän ohjaa samoajia toteuttamaan ympäristöprojekteja ja tekemään vastuullisia valintoja arjessaan.
Elämyksellisyys
Samoajille elämykset ovat vahvasti yhteydessä itse tekemiseen ja vastuunkantoon. Haastavat projektit, pidemmät retket ja mahdollisuus kokeilla uusia asioita tekevät partiosta merkityksellistä. Elämykset auttavat ryhmää hitsautumaan yhteen ja tarjoavat tilaisuuksia oppia yhdessä.
Luotsi auttaa samoajia löytämään sellaisia elämyksiä, jotka innostavat heitä kehittymään ja kokeilemaan uutta. Luotsi myös kannustaa samoajia jakamaan kokemuksiaan nuoremmille partiolaisille.
Samoajalupaus
Lupaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa samoajan ihanteita joka päivä.
Samoajalupauksen antaminen
Samoajalupauksen voi antaa joko yksin tai ryhmässä, mutta se on aina henkilökohtainen. Oleellista samoajalupauksen antamisessa samoajan kannalta on ymmärtää, mitä lupaa. Tärkeää on pohtia, mihin lupaus velvoittaa ja mihin se samoajaa sitoo. Samoajalla tulee olla mahdollisuus ennen lupauksen antamista keskustella lupauksesta ja sen sisällöstä aikuisen johtajan, oman luotsin kanssa. Luotsin rooliin kuuluu myös olla läsnä vastaanottamassa lupausta. Lupauksen annettuaan samoaja saa samoajien ikäkausimerkin.
Samoaja voi antaa lupauksensa yhdessä vartionsa kanssa esimerkiksi tarpojasta samoajaksi siirtymän päätteeksi. Samoajalupaus voidaan antaa myös samoajavartion tai koko ikäkauden ensimmäisellä yhteisellä retkellä jollakin luonnonkauniilla paikalla. Yksittäinen samoaja voi antaa lupauksen jossakin lippukunnan tilaisuudessa tai vaikkapa vartioillan päätöshetken yhteydessä. Juuri oikea muoto tai tapa lupauksenantoon löytyy joko lippukunnan perinteistä, samoajavartion toiveista tai tilanteen mukaan.
Tärkeää samoajan lupauksen antamisessa on, että sille on oma, juhlallinen aika ja paikka sekä rauhallinen tilanne. Samoajalupaus ei ole ulkoläksy, joka käydään äkkiä kertomassa jollekin johtajalle sillä hetkellä, kun sen sattuu juuri muistamaan ulkoa. Tavoitteena lupauksenantamisessa on, että sekä lupaus että tilaisuus, jossa lupaus annetaan, jäävät samoajalle mieleen merkityksellisenä osana ikäkauteen siirtymistä, siinä kasvamista ja partion arvoihin sitoutumista.
Mikäli lippukunnassa on vahvat perinteet partiolupausten antamisessa, voi samoajalupauksen antaa näiden lupauksenantoperinteiden mukaisesti.
Partiolaisen tunnus: Ole valmis.
Samoajan ihanteena on:
Kunnioittaa toista ihmistä
Kunnioittaa toista ihmistä tarkoittaa toisten ihmisten moninaisuuden ymmärtämisen ja tasavertaisen kohtelun lisäksi sitä, että samoaja tunnistaa omia ennakkoluulojaan ja tarvittaessa muuttaa niitä. Samoaja myös tutustuu rohkeasti uusiin, eri taustoista tuleviin ihmisiin heidän näkemyksiään kunnioittaen.
Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä
Luonnon rakastaminen ja ympäristön suojeleminen näkyvät samoajaohjelmassa haastavampina luontokokemuksina. Tavoite on, että samoajaikäinen suuntaa jo vähän vaikeammille vaelluksille ja retkille sekä selviytyy luonnossa poikkeuksellisimmissakin olosuhteissa. Samoaja myös ymmärtää, että luonnolla on arvo itsessään. Samoaja toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Olla luotettava
Samoaja on aina valmis auttamaan muita. Samoajan tulee olla lippukunnan silmissä luotettava, jotta hänelle voidaan myöntää pestiin kuuluvia oikeuksia. Samoajaikäkauden myötä vastuu oman ryhmän toiminnasta siirtyy enemmän samoajille itselleen. Luottamus vartiotovereiden kesken on avain laadukkaaseen ja toimivaan yhteistyöhön. Myös luotsin ja samoajavartion välillä on tärkeää olla hyvä luottamus. Näin luotsin ja vartion yhteistyö sujuu helpommin ja luotsi pystyy tukemaan samoajavartiota sen tarvitsemalla tavalla.
Rakentaa ystävyyttä yli rajojen
Ihanne rakentaa ystävyyttä yli rajojen kuvaa hyvin samoajien partio-ohjelmaa. Samoajaikäkaudessa on tarkoitus matkata omasta lippukunnasta kauemmas tutustumaan niin alueen, piirin kuin koko valtakunnankin muihin samoajiin. Samalla samoaja laajentaa verkostoaan, kehittää ihmissuhdetaitojaan ja käy rakentavaa dialogia erilaisten ihmisten kanssa. Kansainvälisten aktiviteettien ja ulkomaanleirien kautta samoaja tutustuu muihin kulttuureihin ja saa partioystäviä ympäri maailmaa.
Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen
Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen -ihannetta sisäistetään samoajaikäkaudessa parhaiten erilaisissa johtamistehtävissä, joita samoajaikäkaudessa harjoitellaan. Puolen vuoden johtamisharjoittelu sekä eri ikäkausissa tehtävät pienemmät vastuutehtävät ohjaavat samoajaa ottamaan erilaisia partiopestejä vastaan ja huolehtimaan niistä. Tärkeää on muistaa, että samoajaikäinen vasta harjoittelee vastuunkantoa ja on partiossa osallistujana, ei pelkästään toteuttajana.
Samoaja tuntee vastuuta yhteisöistään ja yhteiskunnasta, eikä epäröi tarttua toimeen yhteisen hyvän puolesta. Hän vaikuttaa aktiivisesti omissa yhteisöissään.
Samoajaikäinen on jo rohkaistunut tutustumaan maailmaan kolon ulkopuolella. Samoaja liikkuu ympäristöstään kiinnostuneena, tunnustellen eri maisemia ja maastoja. Samoajaohjelma johdattaa samoajan tutustumaan kolmen vuoden aikana uusiin ihmisiin, tapoihin, tapahtumiin ja taitoihin.
Tunnusomaista samoajavartiolle ovat omannäköiset asusteet, esineet ja perinteet, joiden avulla erotutaan joukosta ja vahvistetaan oman vartion yhteishenkeä. Omatekoisen symboliikan avulla samoajat voivat osoittaa muille, keitä he ovat ja mistä he tulevat.
Samoajat saavat lupauksenannon yhteydessä kankaisen ikäkausimerkin oikeaan hihaansa. Ikäkauden päätösmerkki on metallinen liljaleijona, jossa yhdistyvät partioperinteet ja suomalaisuus. Tehtyään kolmen vuoden aikana pakolliset taskut ja vähintään yhden aktiviteetin jokaisesta muusta taskusta, samoaja saa oikeuden käyttää ikäkauden päätösmerkkiä. Päätösmerkki sijoitetaan ylimmäksi merkiksi partiopaidan vasempaan taskuun. Suoritettuaan ryhmänohjaajakoulutuksen samoaja saa lisäksi oikeuden kantaa partiopaitansa oikeassa taskussa metallista ROK-merkkiä.
Samoajan väri on metsänvihreä. Metsänvihreä kuvaa samoajien kykyä toimia sopusoinnussa ympäristön kanssa. Vihreä on myös nuoruuden ja kasvun väri. Väri näkyy esimerkiksi pillinarussa sekä samoajille tarkoitetuissa materiaaleissa.
Samoajien kolmivuotisen ohjelman aikana on tärkeää pysähtyä kerran vuodessa evästauolle, jolloin koko vartio yhdessä tarkastelee mennyttä toimintavuotta ja tekee suunnitelmia tulevalle vuodelle. Evästauolla arvioidaan valittua reittiä ja pohditaan, minne jatketaan. Samalla annetaan kannustavaa palautetta vartion jäsenille, jotta jaksetaan taas hyvillä mielin nostaa samoajan reppu selkään ja lähteä rohkeasti matkaan.
Samoajan eläintarina (ilves)
Samoajaikäinen nuori käy elämässään läpi monenlaisia muutoksia ja etsii omaa paikkaansa maailmassa ja yhteiskunnassa. Samoajan tunnuseläin on ilves, joka uteliaana tunnustelee erilaisia maisemia ja maastoja. Ilves elää ensimmäisen vuotensa perheryhmänä emon ja muiden saman lauman pentujen kanssa. Näin myös samoaja kaipaa luotsin ja oman vertaisryhmän, joiden kanssa pohtia aatteellisia näkemyksiä ja kehittyä johtajana ja itsenäistyä. Vanhempana ilves muuttuu yhä itsenäisemmäksi ja sen elinpiiri laajenee ja se voi kulkea pitkiäkin matkoja.
Samoajan tunnusväri on metsänvihreä ja sen tarkoitus onkin innostaa samoajaa syvemmälle metsään itsenäisesti ja uteliaasti, kohti uutta tuntematonta ja laajentaa samalla reviiriään.
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Pikalinkit