Samoajat - perusteet

Sivuja päivitetään lähiaikoina: Uudet kasvatustavoitteet ja partiomenetelmä on otettu käyttöön.

Partiomenetelmä samoajissa

Sitoutuminen partion arvoihin

Partiolaisen lupaus, ihanteet ja tunnus kuvaavat partion arvoja. Niiden kautta partiolainen sitoutuu partion arvoihin. Samoajille partion arvomaailma konkretisoituu partiotoiminnan kautta. Pohtiessaan omia arvojaan syvällisemmin samoaja pystyy sitoutumaan partion arvoihin.

Symboliikka

Partioliikkeen symboliikka muodostuu yhteisesti merkityksellisiksi koettujen toimintatapojen, sisältöjen, teemojen ja esineiden kokonaisuudesta. Symboliikka ryhmäyttää ja tukee yksilöllisen identiteetin kehittymistä.  

Symboliikkaa on partiossa kaikkialla. Se kulkee mukana perhepartion pienimmistä maailmanjärjestöjen johtajiin, omasta vartiosta maailmanjärjestöihin. Symboliikan avulla asiat, esineet ja tekeminen saavat useampia ja erilaisia merkityksiä. Siten yksinkertaisenkin tuntuinen asia kertoo usein partiolaiselle paljon enemmän kuin päälle näyttää. Samoajavartio voi kehittää omaa symboliikkaansa ryhmälle sopivalla tavalla. Samoajalle symboliikka luo yhteishenkeä, ja aikuisen ohjaamana se on keino tehdä ryhmästä yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Symbolien luomista voidaan käyttää keinona ryhmäytymiseen. Symbolien luominen vartiossa opettaa samoajille neuvottelutaitoja, omien ideoiden esilletuontia ja muiden kuuntelua. Uusia symboleja luotaessa on tärkeää kehittää tarinat niiden taustalle. Pohdittavia asioita ovat esimerkiksi seuraavat: mitä vartion nimi Haukat merkitsee, mihin se liittyy, mitä se kertoo vartiosta, minkälaisen mielikuvan se herättää vartion jäsenissä ja muissa? 

Symboliikka partiossa on toimintatapoja, kuvallisia ja sanallisia tunnuksia, nimistöä, värejä, materiaaleja, teemoja, sisältöjä, esineitä, vertauskuvia ja mielikuvia. Symboliikkaa on myös kaikessa tekemisessä. Joskus se on tunnistettavissa (kuten vaikkapa lipunnosto tai sisaruspiiri). Toisinaan se on piilossa tukemassa kasvua partiossa, mutta sitä ei edes huomaa jos ei hoksaa sitä ajatella. Esimerkkinä vaikkapa nuotion sytyttäminen. Oppiessaan käsinkosketeltavan taidon partiolainen oppii samalla paljon muuta (itseensä ja toisiin luottamista, yhdessä tekemistä, vastuuta elinympäristöstä ja luonnonsuojelua, toimeen tarttumista). Silloin symboliikka on tekemisessä. 

Samoajaluotsin tehtävänä on valvoa, että symboliikka on mukana samoajaohjelmaa toteutettaessa. Vartionjohtajaa ohjaamalla aikuinen voi pitää huolta siitä, että symboliikassa on huomioitu sekä ryhmän oma että muu partiosymboliikka. On myös muistettava, että symboliikan tulee kytkeä nuoret osaksi kansainvälistä partioliikettä. 

Nousujohteisuus

Nousujohteisuus partiossa tarkoittaa jokaisen kohdalla sopivan haasteellisia aktiviteetteja ja pestejä. Nuori kokee omaksuvansa jotain uutta tai ymmärtää paremmin aikaisemmin opittua ja koettua. Nousujohteisuus voi olla myös vanhan asian uusi tai vaikeampi taso, jonka omaksuminen tuntuu samoajasta hyvältä ja tavoittelemisen arvoiselta.

Samoajaohjelma toteutetaan oman vartion tilanteeseen sopivasti. Osaamisen lisääntyessä samoaja kohtaa uusia haasteita ja kokeilee rohkeasti asioita, joita ei ole ennen tehnyt. Aikuista tarvitaan osoittamaan nousujohteisuus, jotta nuori näkisi tai huomaisi uuden omaksumisen tai vanhan tiedon syventämisen tarpeen. Aikuista tarvitaan myös varmistamaan, että samoajavartiossa huomioidaan riittävästi yksilöiden tarpeet samoajavartion mahdollisesta ryhmäpaineesta huolimatta.

Vartiojärjestelmä

Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Ryhmään kuuluminen ja sen kokeminen on tärkeä osa nuoren kasvua. Samoajalle oma vartio on kaikkein tärkein toiminnan lähtökohta. Oppiakseen ymmärtämään ryhmän rakennetta ja toimintaa samoaja on vartiossaan vuorollaan johtaja ja jäsen. Samalla samoaja oppii, että johtaminen on tehtävä, jossa voi vuorotella ja joka on opittavissa.

Samoajavartion vartionjohtaja on nuori johtaja, joka ikävaiheensa mahdollistamalla tavalla johtaa vartiotaan. Vartionjohtaja ei kuitenkaan ole koskaan yksin vastuussa vartiosta, sillä vartionjohtajaa ja kaikkia vartion jäseniä tukee ja ohjaa aikuinen luotsi.

Tekemällä oppiminen

Partiossa opitaan kokemisen ja tekemisen kautta. Käytännön tekeminen opettaa enemmän kuin teorian lukeminen. Tekemällä oppiminen on nuorelle luonnollinen tapa oppia asioita. Partiossa oleminen on ensisijaisesti tekemistä ja harjoittelua.

Yhdessä suunniteltuun ohjelmaan sitoudutaan ja samalla kehitetään pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta. Konkreettisten taitojen lisäksi samoaja oppii pohtimaan arvojaan yhdessä tekemällä ja kokemalla. Luotsille tekemällä oppiminen tarkoittaa sitä, että aikuinen antaa nuoren tai vartion tehdä itse. Aikuisen tehtävä on huomaamattomasti ohjata vartion toimintaa oikeaan suuntaan. Samoajaluotsi varmistaa, että kokemuksista opitaan ja vartio oppii käsittelemään onnistumiset ja epäonnistumiset rakentavasti.

Tekemällä oppimiseen kuuluu myös tehdyn ja opitun arviointi. Toiminnan tavoitteiden toteutumista on hyvä tarkastella yhdessä ryhmän kanssa. Luotsin tehtävä on myös ohjata jokaista samoajaa arvioimaan omaa oppimistaan ja tuomaan osaamistaan esille myös partion ulkopuolella.

Aikuinen tuki

Partiossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Samoajaohjelmassa luotsi on tukemassa nuoren kasvua, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Samoajaluotsin on oltava saatavilla, ja hänen on oltava aidosti ja oma-aloitteisesti kiinnostunut vartion ja samoajien asioista.

Aikuisen tulee opetella olemaan läsnä ja saatavilla viemättä nuorilta mahdollisuutta toimia ja opetella esimerkiksi johtajana toimimista. Partiotoiminnassa tulee olla mahdollisuus aikuisen tuella haasteisiin sekä jännittävään ja hallittuun riskinottoon. Tämän on tapahduttava niin, että riittävä turvallisuudentunne säilyy ja aikuinen sitoutuu viemään tilanteet loppuun asti. Aikuisen rooliin kuuluu myös pitkien linjojen ja kokonaisuuksien sekä asioiden keskinäisten suhteiden näkeminen. Näitä asioita ei tule odottaa nuorelta.

Samoajavartiolla on oikeus tietää, että aikuisen apua on saatavilla. Luotsin tulee kuitenkin säilyttää samoajien vapaus toimia. Aikuinen harjoittelee näkemään, mikä on olennaista ja mitkä ovat oikeat hetket tukea vartiota. Vartio tarvitsee luotsia peiliksi, olkapääksi, linjatuomariksi ja kannustajaksi.

Päivän hyvä työ

Partion päämääränä on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat toimia epäitsekkäästi paremman huomisen puolesta. Päivän hyvän työn tekeminen näyttää konkreettisesti samoajaikäisille nuorille, että he pystyvät vaikuttamaan toimintaympäristöönsä ja muuttamaan sitä parempaan suuntaan. Päivän hyvä työ johtaa samoajilla myös laajahkoihin, merkityksellisiin palveluprojekteihin.

Samoaja oppii kantamaan vastuuta itsestä ja muista. Vastuun ottaminen tulee luonnolliseksi osaksi omaa toimintaa, kun samoaja toimii esimerkkinä nuoremmille ja huolehtii itsestään. Laajemmat palveluprojektit avartavat käsitystä toisen auttamisesta.

Luotsin oma esimerkki ohjaa samoajaa hyvien töiden tekemiseen ja vapaaehtoistyön merkityksen huomaamiseen. Aikuinen auttaa nuoria havaitsemaan, missä hyviä töitä tarvitaan ja kuinka helppo niitä on tehdä.  Luotsi ohjaa samoajaa löytämään oikeat tavat vaikuttamiseen eri tilanteissa.

Toiminta luonnossa

Luonto ja luonnossa toimiminen ovat nuorelle elämyksellisiä ja omatoimisuutta korostavia asioita. Onnistuminen ja selviytyminen luonnossa kasvattaa samoajan itsetuntoa ja käsitystä itsestä. Samoajalle luonnossa toimimisen tulisi olla itsestäänselvyys. Luonnossa liikkuessa, henkilökohtaisten luontokokemusten ja ympäristöprojektien kautta hän oppii tekemään oikeita valintoja elinympäristömme hyväksi.

Luonto on itsessään toimintaympäristö, jossa partio-ohjelman monipuolisuus koetaan. Luotsin tehtävä on ohjata nuoria aktiivisesti ulos luontoo ja osallistua ajoittain heidän kanssaan luonnosta nauttimiseen.

Lupaus ja ihanteet

Samoajalupaus

Lupaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa samoajan ihanteita joka päivä.

Samoajalupauksen antaminen

Samoajalupauksen voi antaa joko yksin tai ryhmässä, mutta se on aina henkilökohtainen. Oleellista samoajalupauksen antamisessa samoajan kannalta on ymmärtää, mitä lupaa. Tärkeää on pohtia, mihin lupaus velvoittaa ja mihin se samoajaa sitoo. Samoajalla tulee olla mahdollisuus ennen lupauksen antamista keskustella lupauksesta ja sen sisällöstä aikuisen johtajan, oman luotsin kanssa. Luotsin rooliin kuuluu myös olla läsnä vastaanottamassa lupausta. Lupauksen annettuaan samoaja saa samoajien ikäkausimerkin.
Samoaja voi antaa lupauksensa yhdessä vartionsa kanssa esimerkiksi tarpojasta samoajaksi siirtymän päätteeksi. Samoajalupaus voidaan antaa myös samoajavartion tai koko ikäkauden ensimmäisellä yhteisellä retkellä jollakin luonnonkauniilla paikalla. Yksittäinen samoaja voi antaa lupauksen jossakin lippukunnan tilaisuudessa tai vaikkapa vartioillan päätöshetken yhteydessä. Juuri oikea muoto tai tapa lupauksenantoon löytyy joko lippukunnan perinteistä, samoajavartion toiveista tai tilanteen mukaan.

Tärkeää samoajan lupauksen antamisessa on, että sille on oma, juhlallinen aika ja paikka sekä rauhallinen tilanne. Samoajalupaus ei ole ulkoläksy, joka käydään äkkiä kertomassa jollekin johtajalle sillä hetkellä, kun sen sattuu juuri muistamaan ulkoa. Tavoitteena lupauksenantamisessa on, että sekä lupaus että tilaisuus, jossa lupaus annetaan, jäävät samoajalle mieleen merkityksellisenä osana ikäkauteen siirtymistä, siinä kasvamista ja partion arvoihin sitoutumista. 

Mikäli lippukunnassa on vahvat perinteet partiolupausten antamisessa, voi samoajalupauksen antaa näiden lupauksenantoperinteiden mukaisesti.

Partiolaisen tunnus: Ole valmis.

Samoajan ihanteena on:

• kunnioittaa toista ihmistä
• rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä
• olla luotettava
• rakentaa ystävyyttä yli rajojen
• tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen

Kunnioittaa toista ihmistä

Kunnioittaa toista ihmistä tarkoittaa toisten ihmisten moninaisuuden ymmärtämisen ja tasavertaisen kohtelun lisäksi sitä, että samoaja tunnistaa omia ennakkoluulojaan ja  tarvittaessa muuttaa niitä. Samoaja myös tutustuu rohkeasti uusiin, eri taustoista tuleviin ihmisiin heidän näkemyksiään kunnioittaen. 

Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä

Luonnon rakastaminen ja ympäristön suojeleminen näkyvät samoajaohjelmassa haastavampina luontokokemuksina. Tavoite on, että samoajaikäinen suuntaa jo vähän vaikeammille vaelluksille ja retkille sekä selviytyy luonnossa poikkeuksellisimmissakin olosuhteissa. Samoaja myös ymmärtää, että luonnolla on arvo itsessään. Samoaja toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.  

Olla luotettava

Samoaja on aina valmis auttamaan muita. Samoajan tulee olla lippukunnan silmissä luotettava, jotta hänelle voidaan myöntää pestiin kuuluvia oikeuksia. Samoajaikäkauden myötä vastuu oman ryhmän toiminnasta siirtyy enemmän samoajille itselleen. Luottamus vartiotovereiden kesken on avain laadukkaaseen ja toimivaan yhteistyöhön. Myös luotsin ja samoajavartion välillä on tärkeää olla hyvä luottamus. Näin luotsin ja vartion yhteistyö sujuu helpommin ja luotsi pystyy tukemaan samoajavartiota sen tarvitsemalla tavalla.

Rakentaa ystävyyttä yli rajojen

Ihanne rakentaa ystävyyttä yli rajojen kuvaa hyvin samoajien partio-ohjelmaa. Samoajaikäkaudessa on tarkoitus matkata omasta lippukunnasta kauemmas tutustumaan niin alueen, piirin kuin koko valtakunnankin muihin samoajiin.  Samalla samoaja laajentaa verkostoaan, kehittää ihmissuhdetaitojaan ja käy rakentavaa dialogia erilaisten ihmisten kanssa. Kansainvälisten aktiviteettien ja ulkomaanleirien kautta samoaja tutustuu muihin kulttuureihin ja saa partioystäviä ympäri maailmaa.

Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen

Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen -ihannetta sisäistetään samoajaikäkaudessa parhaiten erilaisissa johtamistehtävissä, joita samoajaikäkaudessa harjoitellaan. Puolen vuoden johtamisharjoittelu sekä eri ikäkausissa tehtävät pienemmät vastuutehtävät ohjaavat samoajaa ottamaan erilaisia partiopestejä vastaan ja huolehtimaan niistä. Tärkeää on muistaa, että samoajaikäinen vasta harjoittelee vastuunkantoa ja on partiossa osallistujana, ei pelkästään toteuttajana.

Samoaja tuntee vastuuta yhteisöistään ja yhteiskunnasta, eikä epäröi tarttua toimeen yhteisen hyvän puolesta. Hän vaikuttaa aktiivisesti omissa yhteisöissään.  

Samoajaikäkauden symboliikka

Samoajaikäinen on jo rohkaistunut tutustumaan maailmaan kolon ulkopuolella. Samoaja liikkuu ympäristöstään kiinnostuneena, tunnustellen eri maisemia ja maastoja. Samoajaohjelma johdattaa samoajan tutustumaan kolmen vuoden aikana uusiin ihmisiin, tapoihin, tapahtumiin ja taitoihin.

Tunnusomaista samoajavartiolle ovat omannäköiset asusteet, esineet ja perinteet, joiden avulla erotutaan joukosta ja vahvistetaan oman vartion yhteishenkeä. Omatekoisen symboliikan avulla samoajat voivat osoittaa muille, keitä he ovat ja mistä he tulevat.

Samoajat saavat lupauksenannon yhteydessä kankaisen ikäkausimerkin oikeaan hihaansa. Ikäkauden päätösmerkki on metallinen liljaleijona, jossa yhdistyvät partioperinteet ja suomalaisuus. Tehtyään kolmen vuoden aikana pakolliset taskut ja vähintään yhden aktiviteetin jokaisesta muusta taskusta, samoaja saa oikeuden käyttää ikäkauden päätösmerkkiä. Päätösmerkki sijoitetaan ylimmäksi merkiksi partiopaidan vasempaan taskuun. Suoritettuaan ryhmänohjaajakoulutuksen samoaja saa lisäksi oikeuden kantaa partiopaitansa oikeassa taskussa metallista ROK-merkkiä.

Samoajan väri on metsänvihreä. Metsänvihreä kuvaa samoajien kykyä toimia sopusoinnussa ympäristön kanssa. Vihreä on myös nuoruuden ja kasvun väri. Väri näkyy esimerkiksi pillinarussa sekä samoajille tarkoitetuissa materiaaleissa.

Samoajien kolmivuotisen ohjelman aikana on tärkeää pysähtyä kerran vuodessa evästauolle, jolloin koko vartio yhdessä tarkastelee mennyttä toimintavuotta ja tekee suunnitelmia tulevalle vuodelle. Evästauolla arvioidaan valittua reittiä ja pohditaan, minne jatketaan. Samalla annetaan kannustavaa palautetta vartion jäsenille, jotta jaksetaan taas hyvillä mielin nostaa samoajan reppu selkään ja lähteä rohkeasti matkaan.

Samoajan eläintarina (ilves) 

Samoajaikäinen nuori käy elämässään läpi monenlaisia muutoksia ja etsii omaa paikkaansa maailmassa ja yhteiskunnassa. Samoajan tunnuseläin on ilves, joka uteliaana tunnustelee erilaisia maisemia ja maastoja. Ilves elää ensimmäisen vuotensa perheryhmänä emon ja muiden saman lauman pentujen kanssa. Näin myös samoaja kaipaa luotsin ja oman vertaisryhmän, joiden kanssa pohtia aatteellisia näkemyksiä ja kehittyä johtajana ja itsenäistyä. Vanhempana ilves muuttuu yhä itsenäisemmäksi ja sen elinpiiri laajenee ja se voi kulkea pitkiäkin matkoja.  

Samoajan tunnusväri on metsänvihreä ja sen tarkoitus onkin innostaa samoajaa syvemmälle metsään itsenäisesti ja uteliaasti, kohti uutta tuntematonta ja laajentaa samalla reviiriään.