Ryhmänohjaajakoulutus on vähintään puolen vuoden mittainen kokonaisuus, jonka aikana samoaja saa taitoja pienryhmän ohjaamiseen.

Valikko

Ryhmänohjaajakoulutus

Sisältö

0. Muista ryhmänohjaajakoulutusta järjestäessäsi
1. ROK:n tavoitteet
2. Samoajaikäinen nuori
3. ROK:n toteuttaminen
3.1. ROK:n käynnistäminen
3.2. ROK:n eri muodot
3.3. ROK:n aktiviteettien jakautuminen kurssilla
3.4. Johtamisharjoittelu
3.5. ROK:in päättäminen
3.6. Suomen Partiolaisten ja Opintokeskus Siviksen myöntämän opintopisteytetyn todistuksen saaminen
4. ROK:n käytännön järjestelyt
4.1. Koulutuksen suunnittelu
4.2. Tiedottaminen
4.3. Kurssipaikka
4.4. Budjetti
4.5. Kouluttajat
4.6. Koulutuksen päättäminen
4.7. Koulutuksen arviointi
5. Koulutusmenetelmät
5.1. Partiomenetelmä ROK:ssa
5.2. Esimerkkejä toiminnallisista koulutusmenetelmistä
5.3. Toiminnallisten harjoitusten purku
6. Ryhmänohjaajakoulutuksen-tukimateriaali
7. Todistuspohja
8. Aktiviteetit

Muista nämä ryhmänohjaajakoulutusta järjestäessäsi:

  • Ryhmänohjaajakoulutus on osa jokaisen samoajan partiotaivalta
  • Koulutukseen sisältyy myös vähintään puolen vuoden mittainen johtamisharjoittelu, joka voidaan toteuttaa tarpojissa tai omassa samoajavartiossa, tarpeen mukaan myös nuoremmissa ikäkausissa yhdessä aikuisen kanssa
  • Samoajalla pitää olla aikuinen tuki koko johtamisharjoittelun ajan
  • Yksi viikonloppu ei riitä koulutukseen liittyvien aktiviteettien toteuttamiseen, vaan ROK kestää johtamisharjoitteluineen vähintään puoli vuotta
  • Johtamisharjoittelun voi toteuttaa myös parin kanssa, kunhan vastuu jakautuu tasaisesti
  • Samoaja saa harjoittelun ja ROK-aktiviteetit tehtyään oikeuden käyttää ROK-kurssimerkkiä. Kurssin järjestäjän tulee huolehtia, että samoaja saa koulutuksesta opintopisteytetyn todistuksen.
  • ROK on partiotapahtuma, joten se toteutetaan partiomenetelmää käyttäen

ROK:n tavoitteet

Takaisin ylös

Samoaja tietää partiotoiminnan lähtökohdat ja tavoitteet sekä samoajaihanteiden ja -lupauksen merkityksen ja pyrkii ottamaan ne huomioon toiminnassaan.

Koulutettavat asiat on syytä sitoa partioliikkeen perustuksiin, ihanteisiin. Partioihanteita on käytävä koulutuksessa läpi esimerkiksi iltaohjelman merkeissä ja pohtia ensisijaisesti sitä, mistä ihanteet ovat peräisin ja miten ne kytkeytyvät samoajan omaan elämään. Samoajan oman esimerkin merkitystä on myös korostettava.

Samoaja osaa hyödyntää partiomenetelmää partiotoiminnassa.

Partiomenetelmä ei ole yksi tapa tehdä partiota, vaan se on tapa, joka tekee partiosta partion. Samoajan tulee ymmärtää partiomenetelmän osa-alueiden merkitys kaikessa partiotoiminnassa ja osata soveltaa sitä johtamassaan toiminnassa. Ryhmänohjaajakoulutus toteutetaan partiomenetelmää käyttäen.

Samoaja tietää ryhmänjohtajan tehtävät johtamassaan ryhmässä, ymmärtää ryhmän toiminnan tavoitteet sekä johtajan vastuun ja oikeudet.

Samoaja pestataan pestiinsä ja hänen kanssaan käydään pestikeskustelu. Samoajalla tulee olla selkeä kuva siitä, mihin on ryhmänjohtajana ryhtymässä, mitä häneltä odotetaan ja mitä tavoitteita partiotoiminnalle on lippukunnassa asetettu. Samoajalla on aikuinen tuki ikäkaudessa ja hän tietää, keneltä hän saa ensisijaisesti apua.

Samoaja osaa toimia osana lippukunnan johtajistoa ja osaa toteuttaa lippukunnan käytäntöjä ryhmän toiminnassa.

Samoaja on lippukunnan johtajistoa. Samoajan tulee hallita lippukunnan perusrutiinit ryhmänjohtajapestissään (esimerkiksi lippukunnan kämpän varaus, retkistä ilmoittaminen, raha-asioiden hoitaminen ja niin edelleen). Myös alueellisesti järjestettävässä ryhmänohjaajakoulutuksessa näille asioille on jätettävä aikaa tai ne on käytävä lippukunnassa läpi ennen ryhmänjohtajaksi ryhtymistä.

Samoaja tietää, että eri johtamistyylit sopivat eri johtamistilanteisiin

Johtamistaitoja oppii parhaiten käytännössä. Tästä syystä johtamisharjoittelulla on keskeinen merkitys koulutuksessa. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota johtamisen arviointiin ja palautteeseen ja niistä oppimiseen. Samoajalla on siis oltava koko ikäkauden ajan aikuinen tuki saatavilla. Samoaja saa koulutuksessa keinoja erottaa hyviä ja huonoja johtamissuorituksia. Hän saa malleja hyvästä johtamisesta kouluttajilta, koulutustapahtumasta ja aikuiselta tuelta. Koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten asioita koulutetaan, jotta siitä välittyy hyvä malli tuleville johtajille. Samoaja oppii arvioimaan omaa toimintaansa johtajana itsearvioinnin ja saamansa palautteen avulla erityisesti harjoittelun aikana.

Samoaja johtaa ryhmää suunnitelmallisesti viikkotoiminnassa ja retkillä. 

Samoaja osaa johtaa ryhmänsä kokouksen ja retken sekä tietää, että tietoja ja taitoja voi kouluttaa monella eri tavalla. Johtamisharjoittelussa samoaja saa varmuutta ja käytännön kokemusta aikuisen tukemana. Samoaja ymmärtää toimintasuunnitelman ja viikkotoiminnan suunnittelun tärkeyden ja merkityksen laadukkaalle toiminnalle. Koulutuksessa voi käyttää myös esimerkiksi ryhmän kokouksen kaavaa. 

Samoaja osaa käyttää johtamansa ikäkauden ohjelmaa ja sen avulla järjestää laadukasta, turvallista ja mielekästä toimintaa ryhmälleen.

Koulutuksessa varmistetaan, että samoaja tietää ja tuntee johtamansa ikäkauden ohjelman rakenteen ja osaa järjestää ohjelman aktiviteetteja ryhmälleen mielekkäällä tavalla. Samoaja ymmärtää, että kaikkia taitoja ei tarvitse opettaa itse, vaan itselle vieraampien taitojen kouluttamiseen voi pyytää apua. Samoaja tuntee turvallisuusohjeet ja osaa johtaa ryhmän toimintaa turvallisesti.

Samoaja osaa suunnitella ajankäyttöään ja ymmärtää ajanhallinnan merkityksen.

Koulutuksessa harjoitellaan kokouksen ajankäytön suunnittelua sekä kokouksien ja retkien suunnittelun vaatiman ajan huomioimista. Samoaja tietää mihin on sitoutunut ja osaa huomioida sen omissa aikatauluissaan. Samoaja osaa kuitenkin sanoa myös “ei” ja tuntee omat rajansa. Samoaja uskaltaa pyytää apua. 

Samoaja tuntee ryhmän toimintaa sen eri vaiheissa.

Samoaja tietää miten epämääräisestä joukosta kehittyy ryhmä ja tietää, että oman ryhmän tunnusmerkit, perinteet ja kokemukset muodostavat ryhmähengen. Samoaja osaa käyttää ryhmäyttämistehtäviä tarkoituksenmukaisesti. Samoaja osaa ottaa uuden jäsenen ryhmään. Hän osaa varmistaa turvallisen toiminnan ryhmässä. 

Samoaja luottaa omiin kykyihinsä johtajana.

Samoaja tunnistaa omat kykynsä ja uskaltaa vastaanottaa uusia haasteita. Koulutuksen aikana samoaja harjoittelee johtamista ja saa siitä palautetta. Hän osaa myös arvioida toimintaansa siten, että tietää missä on hyvä ja missä olisi kehitettävää. Aikuinen tuki auttaa samoajaa hyväksymään myös mahdolliset epäonnistumiset.

Samoajaikäinen nuori

Takaisin ylös

Samoaja on 15-17-vuotias nuori, joka on juuri käynyt läpi isoja fyysisiä ja biologisia muutoksia. Muutosten rauhoittuessa samoajan on aika keskittyä elämässään vahvistamaan omaa minäkuvaansa ja persoonaansa. Sukupuolten väliset kehityserot ovat vielä tässä vaiheessa selvästi näkyvissä. Toisilla murrosikä on jo ikäkauden loppupuolella päättymässä, kun taas toisilla voi murrosikä olla ikäkauden alkupuolella vasta alkamassa.

➔ Itsenäistymisessä ja aikuiseksi kasvamisessa tarvitaan läheinen suhde luotettavaan aikuiseen. Oma huoltaja on usein tähän liian lähellä. Samoajat tarvitsevat aikuisen esikuvan, henkilön, johon voi samaistua ja jonka toimintaa voi ihailla. Partiotoiminnassa samoajalle sopiva esikuva on luotsi. Luotsina toimivan aikuisen tulisi olla saatavilla niin, että samoaja saa häneltä tukea ja ohjausta toimintaansa.

➔  On myös tärkeää, että samoajille on tarjolla erilaisia esikuvia oman luotsin ohella. Vaeltajaikäinen on luontaisesti samoajalle vielä esikuva. Partioaikuista tarvitaan, jotta asioita saadaan kyseenalaistettua.

  Ryhmänohjaajakoulutuksessa on hyvä muistaa yksilöllisyyden huomiointi. Persoonallisuuden piirteet ovat muodostuneet ja itsensä aktiivinen kehittäminen on juuri alkanut tai alkamassa.  

  Jokaisella tulee olla ROK:lla turvallinen olo sellaisena kuin on. Oman mielipiteen kertominen, uusien ihmisten seurassa oleminen tai esiintymiset liittyvät tehtävät voivat olla joillekin hyvin haastavia. 

Samoajien toimintaa ja ajatusmaailmaa leimaa voimakas aatteellisuus. Aatteita ilmaistaan myös ulkoisessa olemuksessa pukeutumisen ja elämäntyylin avulla. Samoajien kehitysvaihetta kuvaaviksi sanoiksi valitut kyseenalaistaminen ja kapinointi liittyvät oleellisesti aatteellisuuteen. Samoajaikäinen nuori voi alkaa näkyvästi jonkin aatteen kannattajaksi. Samoin ajattelevien joukosta löytyy itselle mieluinen, ymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tarjoava viiteryhmä.

Nuori punnitsee arvoja ja aatteita, joita hänelle tarjotaan. Kodin kannattamia arvoja saatetaan lähentyä uudelleen, kun pahin kuohuntavaihe elämässä jää taakse. Samoajalle kehittyy vähitellen kyky hyväksyä ja ymmärtää myös toisin ajattelevia ja aatteellisesti eri aaltopituuksilla olevia. Valtaosin aatteellisuus on vielä melko mustavalkoista. Ikäkauden loppupuolella kiinnostuksen kohteet voivat olla suuria ja maailmanlaajuisia asioita. Maapallon tulevaisuus huolettaa siinä missä omakin tulevaisuus. Myös yhteiskunnallisiin asioihin aletaan ottaa kantaa.

➔   Ryhmänohjaajakoulutuksessa voi helposti syntyä tilanteita, joissa samoaja kyseenalaistaa joko toimintatapoja tai asiasisältöjä. Tässä kohtaa on ensiarvoisen tärkeää, että aikuinen ei vähättele samoajan ehkä vielä epäkypsästi esiin tuomia mielipiteitä, vaan aidosti pysähtyy kuuntelemaan ja kertomaan omaa tapaansa ajatella.

➔  Kouluttamisessa yleisesti kannattaa keskittyä yhteen – kahteen oivallukseen / pääviestiin ja jättää teoreettisempi pohdinta vaeltajaikäisten tai aikuisten koulutuksiin.

Samoaja on kiinnostunut erilaisista sosiaalisista ja toimintaympäristöistä. Hän selviytyy jo itsenäisesti tilanteista ja kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä. Toisaalta samoaja osaa opettaa asioita myös muille, samalla kun haluaa kehittää itseään. Nämä ominaisuudet tekevät samoajanuoresta erityisen aktiivisen ja toimintakykyisen. On kuitenkin aina muistettava, että vaikka samoaja onkin selkeästi itsenäisesti ajatteleva ja toimiva nuori, hän ei kuitenkaan ole vielä aikuinen.

➔      Ryhmänohjaajakoulutuksessa voi luottaa paljon samoajien omaan aktiivisuuteen ja ymmärtämiseen. Kaikkea ei tarvitse enää vääntää rautalangasta.

Toiminnallisten menetelmien käyttö, parin oivalluksen poimiminen ja kokemuksista oppiminen ovat parhaita tapoja kouluttaa samoajia. On tärkeää, että samoaja oppii havainnoimaan ja tarkastelemaan kokemaansa ja oppimaansa. 

Vaikka samoaja saattaa vaikuttaa valmiilta johtajalta, hän silti tarvitsee aikuista tukea. On hyvä muistaa, että samoajalla on tähän myös oikeus.  

Samoaja-ikäinen on energinen ja aikaansaava silloin, kun tekemiseen on vahva, oma motivaatio. Harrastuksiin ja ehkä kouluunkin käytetään runsaasti aikaa ja nuorella voi olla haasteita ajanhallinnassa. Esimerkiksi harrastuspiireissä vietetty aika ei aina ole tehokasta aikaa, vaan oman porukan kanssa rento yhdessäolo on hyvin tärkeää.

➔   Toiminnallisen ja tehokkaan koulutuksen lisäksi on tärkeää tarjota samoajille myös rennompaa yhdessäoloa sekä hulluttelua. Tämä vaatii usein sen, että aikuinen heittäytyy mukaan. Toisaalta tärkeää on muistaa, että silloin kun jotakin tehdään, tehdään puuhastelun sijaan konkreettisia asioita. Samoajille ei sovi pelkkä tekeminen tekemisen vuoksi.

  Valitettavan moni samoaja kokee tänä päivänä ahdistusta opiskelujen paineissa. Ryhmänohjajaakoulutuksen yhteydessä on tärkeää huomioida tämä esimerkiksi keskustelujen, neuvojen ja harjoitteluun liittyvien käytännön helpotusten avulla. 

Samoajille kaveriporukassa toimiminen ja kokemusten kartuttaminen on tärkeää. Samoaja sitoutuu ystävyyssuhteisiin usein omien aatteidensa pohjalta. Toisaalta kavereiden mielipiteet vaikuttavat oman aatteen valintaan erityisesti ikäkauden alkupuolella. Samoajaikäisistä nuorista monet saattavat seurustella.

Toisaalta 15-17-vuotiaiden elämässä pohditaan vielä huolestuneena omien kokemusten vähyyttä seurustelusta, läheisyydestä ja seksuaalisuudesta. Tukea ajatuksilleen samoaja saattaa hakea esimerkiksi kavereiltaan, lehtien palstoilta sekä internetistä. Aikuinen voi oikealla ja rohkaisevalla tavalla onnistua luomaan samoajien kanssa myönteisen keskusteluyhteyden, jossa hämmentäviäkin aiheita voidaan puida yhdessä puhuen.

➔   Vaikka nämä asiat eivät kuulukaan ryhmänohjaajakoulutuksen sisältöön, voi asioista silti tulla puhetta. Sitä ei kannata säikähtää, vaan päinvastoin lähteä keskusteluun mukaan kertomaan hieman vanhemman ihmisen perspektiiviä ja ajatuksia. ROK:ssa voidaan myös esimerkiksi iltaohjelmassa toteuttaa samoajien tai tarpojien pausseja.

ROK:n toteuttaminen


Takaisin ylös

ROK:n käynnistäminen

Ryhmänohjaajakoulutus ajoittuu ensimmäiseen samoajavuoteen, joten koulutuksen järjestäminen tulee ajankohtaiseksi, kun lippukunnassa aloittaa uusia samoajia. Ryhmänohjaajakoulutus kuuluu samoajien ohjelmaan, joten kaikki lippukunnan samoajat käyvät läpi koulutuksen pakollisena osana samoajaohjelmaa. Koulutuksen toteuttaminen on lippukunnan vastuulla. Jokainen lippukunta joutuu omalta osaltaan miettimään, miten kurssi saadaan sopimaan parhaiten oman lippukunnan vuosikalenteriin. Kurssi voi olla samoajien ensimmäisen vuoden syksyllä tai keväällä.

On monta tapaa järjestää ryhmänohjaajakoulutus ja lippukunnan johdon tulee valita juuri omaan lippukuntaan sopiva tapa. Koulutus voidaan järjestää esimerkiksi puolen vuoden aikana samoajien kokoontumisissa tai kahden viikonlopun mittaisena koulutuksena. Seuraavassa luvussa on esimerkkejä toteuttamistavoista. Tärkeää on huomata kolme asiaa:

  1. Koulutusrupeamien kesto on laskennallisesti 27 tuntia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koulutusta on esimerkiksi kahtena eri viikonloppuna tai useina arki-iltoina säännöllisesti. Pelkkä yksi kurssiviikonloppu ei riitä kattamaan koko koulutusta.
  2. Johtamisharjoittelu on osa ROK:a. Samoaja ei ole valmis johtajaksi ilman harjoittelua ja harjoittelun aikana luotsin tai muun aikuisen aktiivinen tuki on välttämätön.
  3. Koulutukseen voidaan yhdistää myös samoajien aktiviteetteja, etenkin silloin jos koulutus järjestetään retken muodossa. Retkitaitojen tarkistaminen ja vahvistaminen on erittäin tärkeä osa kurssia, sillä kurssin jälkeen samoajien pitää pystyä järjestämään retki itsenäisesti johtamalleen ikäkaudelle.

Lippukunnat voivat tehdä yhteistyötä ja pitää yhteisen ryhmänohjaajakoulutuksen esimerkiksi alueellaan. Jos koulutukseen on osallistumassa lippukunnasta vain muutama samoaja (1-3 samoajaa), kannattaakin toteuttaa koulutus useamman lippukunnan voimin. Alueellisesti järjestetty ryhmänohjaajakoulutus antaa samoajalle paljon, kun hän pääsee tutustumaan muihin alueensa samoajiin ja perinteisiin. Koulutuksesta tulee usein paljon rikkaampi kun mukana on erilaisia kouluttajia, osallistujia ja toimintatapoja.

Alueellisesti järjestetyssä koulutuksessa on huomioitava lippukuntien omat käytännöt ja tarpeet. Osa aktiviteeteista on hyvä jättää tehtäväksi lippukunnissa oman samoajavartion kanssa. Tällaisia aktiviteetteja ovat esimerkiksi pestikeskustelu ja lippukunnan käytännöt. Koska alueen yhteisten viikonloppujen löytäminen voi olla haasteellista, voi harkita koulutuksen järjestämistä iltatapaamisten ja viikonlopun yhdistelmänä, jolloin yhteiseen osioon riittää yksi viikonloppu ja lippukunta huolehtii lopuista aktiviteeteista. Tällöin jokaisessa lippukunnassa tulee samoajien ohjelmassa huomioida, että riittävän moneen tapaamiseen tulee mahduttaa myös koulutusta.

ROK:n eri muodot

Takaisin ylös

Tässä esitellään muutamia tapoja järjestää samoajien ryhmänohjaajakoulutus. Nämä ovat nimenomaan esimerkkejä ja muitakin tapoja on. Tärkeää on huomioida samoajien tarpeet ja jaksaminen. Lippukunta voi hyvin käyttää omia perinteisiä tapojaan, huomioiden kuitenkin kurssin vaatimukset.

Mahdollisia tapoja järjestää ryhmänohjaajakoulutus:

  1. Arki-iltojen ROK
  2. Kahden viikonlopun ROK
  3. Kolo-iltojen ja viikonlopun yhdistelmä ROK

Arki-iltojen ROK

Arki-iltojen ROK:ssa yhden koulutusillan aikana tehdään noin yksi aktiviteetti. Koska ROK:n arvioitu kokonaisaika on 27 tuntia, on koulutusiltoja oltava vähintään 14 (kesto 2 tuntia / kerta). Kurssi kannattaa rakentaa siten, että samoajilla on vuoden aikana vaihtelevasti koulutusiltoja ja “tavallisia” samoajatapaamisia. Esimerkiksi joka toinen samoajatapaaminen voi olla ROK:sta ja joka toinen tapaaminen muuta samoajaohjelmaa. Samoajaikäiselle kalenteriaikataulut ovat vaikeita. Mikäli mahdollista, koulutukset kannattaa pitää esimerkiksi viikkotoiminnassa. ROK:lla on oltava selkeä aloitus- ja lopetuskerta, ja samoajan on osattava erottaa koulutus muusta samoajaohjelmasta.

Arki-iltojen koulutukset kannattaa järjestää samaan aikaan vuodesta kuin johtamisharjoittelu, jotta koulutusilloissa voidaan käsitellä harjoittelussa esiin nousevia asioita. Kuitenkin ainakin joitain koulutusaktiviteetteja olisi hyvä olla käytynä ennen kuin johtajaharjoittelu alkaa, jotta samoajalla on riittävästi työkaluja aloittaa johtamisharjoittelu.

Arki-iltojen ROK:n hyvänä puolena on esimerkiksi se, että samoajat jaksavat keskittyä paremmin, kun koulutusta on vain muutama tunti kerrallaan. Arki-iltoihin on myös helppo kutsua vierailevia kouluttajia tai käydä tutustumassa erilaisiin paikkoihin, kuten lippukunnan kämppään tai varastoon. Sairastumistapauksissa yhden illan koulutukset on helpompi korvata kuin koko viikonlopun koulutusjakso. Arki-iltojen ROK:n haasteena on, että koulutuksesta tulee helposti hajanaista eivätkä samoajat osaa välttämättä linkittää eri kerroilla oppimaansa yhdeksi kokonaisuudeksi. Jos arki-iltojen ROK järjestetään alueellisesti tai kurssilla on muuten toisilleen vieraita henkilöitä, eivät he välttämättä tutustu toisiinsa yhtä hyvin kuin viikonloppukurssilla.

Kouluttajat ja kurssilaiset sopivat ensimmäisessä koulutusillassa, miten toimitaan niissä tilanteissa, jolloin kurssilainen ei pääse paikalle yhteen koulutusiltaan. Kurssilaisen on kuitenkin jollain tavalla saatava tieto myös tässä koulutusillassa käsitellyistä aiheista.

Kahden viikonlopun ROK

Kahden viikonlopun ROK:ssa aktiviteetit jaetaan kahdelle eri viikonlopulle. Viikonloput on hyvä sijoittaa kalenteriin siten, että ensimmäinen viikonloppu pidetään ennen johtamisharjoittelun alkamista ja toinen viikonloppu on johtamisharjoittelun loppupuolella tai kun harjoittelu on ohi. Tarvittaessa voi järjestää muutaman yksittäisen koulutusillan viikonloppujen välissä.

Ensimmäiseen viikonloppuun kerätään erityisesti niitä koulutusaktiviteetteja, joiden tietoja samoaja tarvitsee välttämättä johtamisharjoittelussa (kokous-teema kokonaisuudessaan, muista teemoista osia). Toiseen koulutusviikonloppuun voidaan jättää sellaiset aktiviteetit, joissa syvennytään enemmän johtamiseen ja joiden kouluttamisessa on hyötyä siitä, että samoajilla on jo johtamiskokemusta. Toinen kurssiviikonloppu voidaan hyvin järjestää kaikilla mukavuuksilla, mutta toisen viikonlopun olisi hyvä olla maastossa tai kämpällä, jolloin retkitaitojen kertaus tulee lähes itsestään.

Kahden viikonlopun ROK:n etuina ovat esimerkiksi kurssilaisten parempi ryhmäytyminen, kaikki ovat varmemmin paikalla jokaisessa aktiviteetissa, retkitaitojen kertaus ja  koulutettavien asioiden helpompi linkittäminen toisiinsa. Kahden viikonlopun ROK:n heikkoutena on muun muassa koulutuksen käyminen liian raskaaksi ja siten samoajien väsyminen. Lisäksi jokaisen kurssilaisen on pystyttävä olemaan läsnä kummassakin koulutusviikonlopussa, muuten kurssilaiselle jää liian suuri aukko koulutukseen eikä hän voi saada koulutusta valmiiksi ilman erikseen järjestettävää korvaavaa koulutusta.

Koulutusiltojen ja viikonlopun yhdistelmä ROK

Takaisin ylös
Koulutusiltojen ja viikonlopun yhdistelmä ROK:ssa osa koulutusaktiviteeteista käydään läpi arki-iltojen koulutuksissa ja osa aktiviteeteista taas viikonlopun aikana. On syytä harkita, sijoittaako koulutusviikonlopun heti kurssin ja johtamisharjoittelun alkuun vai päättääkö viikonloppu koko kurssin ja harjoittelun.

Arki-iltojen koulutukset pyörivät samaan aikaan kuin johtamisharjoittelu, jotta niissä voidaan käsitellä harjoittelussa esiin nousevia asioita. Ennen johtamisharjoittelun alkamista samoajilla on oltava ainakin muutama koulutuksen aktiviteetti jo käytynä, jotta heillä on edes jonkinlaisia eväitä aloittaa johtamisharjoittelu. Johtamisharjoittelun aikana samoajille järjestetään sekä koulutusiltoja että muuta samoajaohjelmaa.

Yhdistelmä ROK on erityisen toimiva alueellisen ROK:n järjestämismuoto. Koko kurssin koulutusviikonlopussa käsitellään sellaisia asioita, joissa kurssilaisten lippukunnalla ei ole suurta merkitystä. Arki-illat voidaan taas pitää oman lippukunnan kesken, jolloin on helpompi käsitellä juuri kyseisen lippukunnan toimintatapoja. Myös osa arki-illoista voidaan järjestää alueellisesti.

ROK:n aktiviteettien jakautuminen kurssilla

Takaisin ylös
Johtamisharjoittelu on pituudeltaan 6 kuukautta eli useimmiten se jatkuu muiden osioiden jälkeenkin. Kurssi on suoritettu vasta kun myös johtamisharjoittelu on ohi. Aktiviteetteja voi jakaa osiin ja esimerkiksi leikkiaktiviteetillä keventää eri  koulutusosioita.

Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki. Kouluttaja arvioi toteutusvinkkien määrää/monipuolisuutta aktiviteetin osaamistavoitteiden mukaan. Kouluttajan on myös huomioitava koulutuksen kohderyhmä; vaikka aiheet ovatkin samoja, tarkoitus ei ole kouluttaa niin laajasti ja syvällisesti kuin esimerkiksi partiojohtajien peruskurssilla.

Jokainen kurssi on erilainen, mutta suosittelemme aktiviteeteille seuraavaa järjestystä:

Aktiviteetti Aiemmin käsiteltävä aktiviteetti Teema
1. Samoajajohtajan oikeudet ja velvollisuudet Johtaminen
2. Ikäkausien ominaispiirteet Partiokasvatus
3. Ryhmän vaiheet Ryhmä
4. Ryhmäytyminen ja ryhmähenki Ryhmä
5. Partiomenetelmä ja -ihanteet Partiokasvatus
6. Partio-ohjelma Partiokasvatus
7. Toimintasuunnitelman tekeminen Partiomenetelmä- ja ihanteet, Partio-ohjelma Kokous
8. Ryhmän kokouksen suunnittelu Partiomenetelmä- ja ihanteet, Partio-ohjelma Kokous
9. Pestikeskustelu Johtaminen
10. Johtamisharjoittelu Pestikeskustelu Johtaminen
11. Johtaminen eri tilanteissa Johtaminen
12. Leikki Kokous
13. Lippukunnan käytännöt Kokous/retki
14. Ajanhallinta Johtaminen
15. Hiljentymiset ja paussit Kokous
16. Retkitaitojen tarkistus Retki
17. Turvallisuusohjeet ja Turvallisesti yhdessä Kokous/retki
18. Retken järjestäminen Turvallisuusohjeet ja Turvallisesti yhdessä, Retkitaitojen tarkistus Retki
19. Johtamisen haasteet Johtaminen
20. Palautekeskustelu johtamisharjoittelusta Pestikeskustelu, johtamisharjoittelu Johtaminen

Johtamisharjoittelu

Takaisin ylös

  • Ryhmänohjaajakoulutukseen kuuluu pakollisena osana vähintään puolen vuoden johtamisharjoittelu.
  • Koska ROK:ssa keskitytään nimenomaan pienryhmän johtamiseen, myös johtamisharjoittelu tulee toteuttaa pienryhmässä eli noin 5-7 hengen ryhmässä.
  • Johtamisharjoitteluun kuuluu ennen sen alkua ja sen päätteeksi käytävä pestikeskustelu.
  • Johtamistehtävässä samoajaa tukee aikuinen. Kyseisen aikuisen on tiedettävä, mistä johtamisharjoittelussa on kysymys.
  • Johtamisharjoittelu toteutetaan ensisijaisesti joko vertaisjohtajana samoajan omassa samoajavartiossa tai tarpojavartion johtajana. Samoajaa tukee tehtävässä aikuinen luotsi.
  • Lippukunnassa kannattaa ohjata samoajia tarpojien johtajaksi. Tarpojat tarvitsevat samoajia esikuvakseen ja siten kannustamaan tarpojia partiossa eteenpäin. Tarpojaikäinen nuori on kehitysvaiheessa, jossa vähän vanhemmat samoajat ovat ihailtuja, mutta aikuisia vastaan kapinoidaan ja heistä halutaan irrottautua. Siksi samoajajohtaja ja ajoittain paikalla oleva aikuinen tuki luotsi ovat sopivin johtamismalli. Tarpojaohjelma on rakennettu tätä silmälläpitäen.
  • Tarvittaessa johtamisharjoittelu voidaan toteuttaa myös seikkailijajoukkueessa, mutta samoajan kanssa ryhmää johtaa aina aikuinen eli sampo. Sammon pesti on aikuisen pesti ja siten sampokoulutus on tarkoitettu aikuisille. Jos samoaja toimii seikkailijajohtajana, on muistettava, että aikuinen vastaa sammon tehtävistä ja on päävastuussa seikkailijajoukkueesta.
  • Myös akelan pesti on aikuisen pesti ja siten akelakurssi on tarkoitettu aikuisille. Samoaja voi tarvittaessa tehdä johtamisharjoittelun sudenpentulaumassa, mutta varsinaisena johtajana toimii aina aikuinen eli akela. Tämä johtuu siitä, että sudenpentu tarvitsee vielä lähelleen äidin / isän kaltaista aikuista, joka osaa luoda sudenpennulle turvallisen olon ja pitää huolta sudenpennun perustarpeista. Sudenpentulaumat (ja seikkailijajoukkueet) ovat kooltaan pienryhmää suurempia, jolloin johtamistehtävä on hyvin erilainen kuin mihin ROK varsinaisesti kouluttaa samoajia.
  • Epävarmalle samoajalle aikuisen tai vaeltajan kanssa johtaminen voi olla turvallisemman tuntuinen ja helpommin lähestyttävä alku johtajapolulle. Johtamisharjoittelupaikat kannattaa myös aina miettiä yksilölle sopivaksi. Jollekulle samoajalle riittävän haastava harjoittelu voi olla aikuisen apuna toimiminen kun taas toiselle sopii kokonaisvastuun ottaminen hyvin itsenäisesti.

Jos lippukunnassa on useampi uusi johtamisharjoittelua ohjaava aikuinen, kannattaa lippukunnassa järjestää ohjaajille tarkoitettu oma iltahetki. Vinkki-illassa on hyvä käydä lävitse ROK:n tavoitteet ja sisältö sekä perehtyä johtamisharjoittelun ohjaajan muistilistan sisältöihin.  

ROK:n päättäminen

Takaisin ylös
ROK päättyy vasta, kun samoaja on suorittanut kaikki koulutusaktiviteetit sekä saanut johtamisharjoittelun päätökseen. Viimeistään johtamisharjoittelun pestikeskustelun yhteydessä on samoajan kanssa sovittava, milloin johtamisharjoittelu ja muu ryhmänohjaajakoulutus päättyy. Näin samoaja ja luotsi tietävät mihin sitoutuvat. Luotsin tehtävänä on koordinoida ja varmistaa, että kaikki ryhmänohjaajakoulutusta käyvät samoajat ovat käyneet läpi kaikki koulutusaktiviteetit sekä johtamisharjoittelun. Luotsi antaa tarvittaessa lisäkoulutusta niille samoajille, jotka eivät ole jostain syystä käyneet jotain koulutusaktiviteettia.

Ryhmänohjaajakoulutuksen loppuun saattaminen on hieno hetki samoajan partiopolulla. Tätä voi juhlistaa esimerkiksi samoajien yhteisellä illanvietolla tai jakamalla kurssimerkit lippukunnan yhteisessä tilaisuudessa.

Kurssin päätyttyäkin samoaja tarvitsee edelleen luotsin tukea omassa partiotoiminnassaan, niin samoajaohjelman toteuttamisessa kuin mahdollisessa uudessa johtamistehtävässäänkin.

Suomen Partiolaisten ja Opintokeskus Siviksen myöntämän opintopisteytetyn todistuksen saaminen

Suoritetun ryhmänohjaajakoulutuksen tunnuksia ovat ROK-merkki sekä Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n yhdessä Opintokeskus Siviksen kanssa myöntämä todistus koulutuksesta. Opintopisteytetty todistus antaa hyvät mahdollisuudet hyväksilukea esimerkiksi toisen asteen opintoja suoritetulla partiokoulutuksella. Ryhmänohjaajakoulutuksesta saatava todistus on laajuudeltaan 10 opintopistettä ja vastaa toisen asteen opintojen tasoa.

Kurssinjohtajan on hyvä tarkistaa opintopisteytettyjen todistuksien hakuprosessi ennen kurssin järjestämistä omasta piiritoimistosta.

Jotta samoaja voi saada Ryhmänohjaajakoulutuksesta opintopisteytetyn todistuksen, tulee kurssinjohtajan toimia näin:

1. Kurssinjohtaja luo Kuksa-partiorekisteriin tapahtuman toteutettavasta ryhmänjohtajakoulutuksesta. Kurssi voi olla useamman lippukunnan yhteinen, tai piirin järjestämä eikä se vaikuta todistuksen saamisen prosessiin. Tapahtuman tiedoissa on oltava vähintään kurssin nimi (ROK), alku- ja loppupäivämäärä, paikkakunta ja kurssinjohtajan nimi. Tapahtumaan ilmoitetaan osallistujiksi kaikki kurssin suorittavat samoajat.
Huom! Koulutukseen osallistujan on suoritettava kaikki koulutuksen aktiviteetit aktiviteettien kuvausten mukaisesti, jotta koulutuksen laajuus täyttyy. Koulutus on valmis vasta, kun johtamisharjoittelu palautekeskusteluineen on päättynyt. Jos koulutus toteutetaan joillakin suppeammilla aktiviteettisisällöillä kuin Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n ohjelmassa on määritelty, ei todistusta voi hakea.

2. Kurssinjohtaja ilmoittaa piiritoimistolle kurssin päätyttyä, että kurssi on pidetty ja kaikille tapahtuman osallistujat saavat todistuksen. Jos joku ei suorittanut kurssia loppuun, hänen osallistumisensa poistetaan Kuksan tapahtumasta. Jos jonkun koulutukseen osallistujan kohdalla koulutuksen loppuunsaattaminen viivästyy, voidaan hänen tietonsa toimittaa piiritoimistoon jälkikäteen. Silloin viestiin liitetään tiedot suorittajan nimestä, kurssin ajankohdasta, paikasta ja kurssinjohtajan nimestä.

3. Piiritoimiston työntekijä syöttää osallistujien tiedot Sivisverkkoon, jonne koulutustiedot tallennetaan ja josta todistukset tulostetaan. Todistukseen tulee suorittajan etunimi ja sukunimi sen mukaan mitä Kuksassa kenelläkin on näissä kentissä. Kuksassa oleva sähköpostiosoite on Sivisverkossa eri henkilöt erotteleva tekijä. Kuksasta Sivisverkkoon siirretään myös suorittajan syntymäaika. Myöhemmin kun suorittaja täyttää 18 vuotta, hän voi rekisteröityä Sivisverkkoon ja tunnistautua pankkitunnuksilla henkilöllisyyden varmistamiseksi. Silloin myös ROK-todistukseen voidaan muuttaa koko henkilötunnus. Jos koulutuksen käynyt tarvitsee uuden kopion todistuksesta, saa sen tilattua Opintokeskus Siviksestä korvausta vastaan. Piiritoimiston työntekijä tulostaa todistukset suoraan osallistujille tai lippukuntaan juhlavasti jaettavaksi.

4. Koulutukseen osallistuneille voidaan jakaa heti koulutuksen päätöstilaisuudessa kurssitodistus, joka voi olla esimerkiksi Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n todistuspohjalle kirjoitettu. Opintokeskus Siviksen myöntämä todistus on kuitenkin ainoa virallinen opintopisteet kertova todistus.

ROK:n käytännön järjestelyt

Koulutuksen suunnittelu

Takaisin ylös
Ryhmänohjaajakoulutuksen suunnittelu tulee aloittaa ajoissa, jotta halutut kouluttajat ehditään rekrytoimaan ja halutut tilat varaamaan. Lisäksi koulutettavien samoajien tulee saada tieto koulutuksesta hyvissä ajoin. Kouluttajien on oltava hyvissä ajoin perillä omista koulutusaiheistaan.

Koulutuksen johtaja tulee rekrytoida ajoissa, jotta hänellä on aikaa valmistautua koulutuksen suunnitteluun. Koulutukselle tulee suunnitella sopiva koulutusaikataulu. Aikaa kurssin suunnitteluun ja valmisteluun kannattaa varata useampi kuukausi. Koulutukselle voi valita sopivan teeman, jota on helppo käyttää viestinnässä ja ohjelmassa. Koulutuksen johtajana voi toimia useampikin henkilö, esim. samoajaluotsi ja ikäkausivastaava yhdessä.

Myös kouluttajat voivat toimia pareittain. Erityisen arvokasta yhteistyö on silloin, kun parina toimii kokeneempi kouluttaja yhdessä kokemattomamman kouluttajan kanssa. Parityöskentelyä voi käyttää myös arviointiin. Toinen parista voi esimerkiksi vuorollaan arvioida toisen koulutusrupeamaa (voi toki samalla toimia esim. avustajana) ja antaa palautetta rupeaman jälkeen. Tästä on hyötyä paitsi seuraavaa ROK:ia järjestettäessä, myös jo saman ROK:in aikana, koska usein sama kouluttaja pitää usein useamman kuin yhden koulutusrupeaman.

Kurssilaisten määrä vaikuttaa myös kurssin järjestämiseen. Jos omasta lippukunnasta on vähän koulutettavia, kannattaa ainakin osa kurssista järjestää yhdessä lähialueen lippukuntien kanssa. Iso kurssi on kustannustehokkaampi, mutta suuri osallistujamäärä voi vaikuttaa kurssihenkeen. Osallistujamäärä mietittäessä on tärkeintä miettiä mitkä ovat lippukunnan tarpeet.

Käytännössä suunnittelu kannattaa aloittaa noin kolmea kuukautta ennen ensimmäistä koulutusta. Tässä vaiheessa riittää, että suurin osa kouluttajista on tiedossa ja koulutuksen päivämäärät voidaan antaa tiedoksi. Koulutuspaikat on syytä varata viimeistään tällöin.

Suunnittelukokousten määrä riippuu lippukunnan tai alueen perinteistä ja siitä kuinka kokeneita kouluttajia on mukana. Useampia suunnittelukokouksia kannattaa järjestää silloin, kun  lippukunnassa järjestetään ensimmäistä samoajien ryhmänohjaajakoulutusta, jotta jokaisella on samanlainen käsitys koulutuksesta. Vastaavanlainen tilanne on myös silloin, kun  koulutusta järjestetään useamman lippukunnan voimin.

Ensimmäinen suunnittelukokous kannattaa järjestää heti, kun kurssin päivämäärät on vahvistettu. Varsinkin kokemattomille kouluttajille on tärkeää saada oma vastuualueensa selväksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ensimmäisen kokouksen pääasiana tulisi olla kouluttajien eli staabin jäsenten tutustuminen ja koulutuksen yleisistä linjoista päättäminen.

Ensimmäisessä kokouksessa on hyvä käydä ainakin seuraavat asiat läpi:

  • tutustuminen, jos koulutuksen staabi ei ole ennestään tuttu
  • yhteisten pelisääntöjen sopiminen
  • ryhmänohjaajakoulutuksen tavoitteiden läpikäynti: mitä ollaan tekemässä?
  • kouluttajien omat tavoitteet koulutukselle
  • edellisten koulutusten palautteeseen ja loppuarviointiin tutustuminen: mitä voisi tehdä toisin ja mikä kannattaa säilyttää?
  • osallistuvien samoajien valmiuksien huomiointi
  • samoajien johtamisharjoittelujen kartoittaminen
  • koulutuksen aikataulusta päättäminen, jos sitä ei ole vielä tehty (kaksi viikonloppua vai arki-iltaisin?)
  • aktiviteettien jakaminen kurssin eri osioille ja niiden järjestys
  • aktiviteettien jakaminen kouluttajien kesken
  • koulutusmuotojen painotuksesta päättäminen: kuinka paljon ollaan sisällä ja ulkona, kuinka paljon käytetään kurssivartioita jne.
  • koulutuksen viestinnän suunnittelu (mainonta, kurssikirje, koulutusryhmän sisäinen viestintä ja materiaalien jakamistapa)
  • alustavaa keskustelua käytettävistä menetelmistä
  • muonituksen, yleisjärjestelyjen ja oheisohjelmien alustava suunnittelu

Toinen suunnittelukokous on hyvä pitää muutamaa viikkoa ennen koulutusta, jotta on aikaa vielä hioa ja muokata suunnitelmia ja tehdä ainakin hienosäätöä. Tässä kokouksessa käydään aktiviteettien suunnitelmat yksityiskohtaisesti läpi. Erityisesti tulee tarkistaa, että kaikki oleellinen tulee varmasti käsiteltyä. Myös suunnitellut koulutusmenetelmät on hyvä käydä yhdessä lävitse, jotta kurssilla käytetään niitä mahdollisimman monipuolisesti.
Jälkimmäisissä kokouksissa on hyvä käydä läpi ainakin seuraavat asiat:

  • tarkka suunnitelma aktiviteeteista
  • koulutusmenetelmät
  • aikataulut
  • avustajatarve ennakkovalmisteluissa ja itse koulutuksessa
  • aktiviteettien alkumenot, leikit ja lopetus
  • yleisjärjestelyjen ja oheisohjelmien tarkat suunnitelmat
  • vastaako toteutumassa oleva koulutus samoajien ryhmänohjaajakoulutuksen tavoitteita

Alueellisesti tai useamman lippukunnan yhdessä järjestämässä koulutuksessa on otettava huomioon lippukuntien omat toiveet. Jo ensimmäisessä suunnittelukokouksessa tulee miettiä, mitkä aktiviteetit olisi hyvä jättää suoritettavaksi lippukuntiin. Osa aktiviteeteista on hyvä suorittaa lippukunnan omassa samoajaryhmässä.

Tiedottaminen

Takaisin ylös
Ryhmänohjaajakoulutus vaikuttaa koko lippukunnan toimintaan, sillä se on merkittävässä roolissa ensimmäisen vuoden samoajien toiminnassa. Koko lippukunnan toimintakauden suunnittelussa on otettava huomioon sekä kurssin koulutusosiot että samoajien johtamisharjoittelu. Lisäksi samoajien kanssa toimivien aikuisten on hyvä olla tietoisia kurssin sisällöstä ja tavoitteista.

Tulevasta koulutuksesta on tietysti informoitava myös samoajia hyvissä ajoin. Jo tarpojavaiheen loppupuolella ryhmänohjaajakoulutusta kannattaa ennakkomainostaa. Koska kyseessä on vähintään puolen vuoden mittainen kokonaisuus, on tarkempi informoiminen parasta tehdä henkilökohtaisesti. Tässä tapaamisessa samoajille kannattaa kertoa miksi ja miten kurssi suoritetaan sekä mitä kurssiin kuuluu. Johtamisharjoittelusta keskustelemiselle kannattaa varata jo tässä vaiheessa riittävästi aikaa, sillä se todennäköisesti askarruttaa samoajan mieltä. Samalla voi kysellä samoajan omia toiveita harjoitteluun ja koulutukseen. Myös samoajan kotiin kannattaa tiedottaa siitä muutoksesta, joka nuoren partiossa on tapahtumassa: hänestä tulee johtaja, jolla on vastuutehtäviä

Varsinaisiin kurssiviikonloppuihin kannattaa samoajille lähettää henkilökohtainen kutsu hyväksi todettua viestintätapaa käyttäen. Luotseja kannattaa käyttää avuksi viestinnässä. Ruokavalio- ja terveydentilatietojen kartoittamisen lisäksi samassa yhteydessä voi kysellä myös samoajan omaa näkemystä tämänhetkisistä tiedoistaan ja taidoistaan. Mahdollisen kurssimaksun suuruus tulee myös ilmoittaa. Kurssiviikonlopun kirjeeseen on syytä laittaa selkeät ilmoittautumisohjeet.

Ilmoittautumisen jälkeen koulutettaville tulee lähettää kurssikirje, jossa kerrotaan tarkempia tietoja kurssista. Kirjeessä kannattaa myös kertoa millaisia varusteita osallistuja tarvitsee. Samoajien valmistautumista helpottaa myös ennakkoon kerrottu kurssiohjelma. Kirjeen mukana voi olla myös esimerkiksi ennakkotehtäviä.

Samoajille tiedottamiseen kannattaa panostaa ja sitä kautta tehdä ryhmänohjaajakoulutuksesta houkutteleva. Erilaisilla mainoksilla saa huomion kiinnitettyä sellaisiin asioihin, joista samoajaikäinen nuori kiinnostuu. Tiedottamisessa kannattaa ottaa kaikki kanavat käyttöön kolon seinän mainoksesta henkilökohtaiseen kirjeeseen ja sosiaalisesta mediasta sähköpostiin.

Pitkäkestoiselle kurssille on hyvä miettiä myös jokin sellainen kanava, jossa voi vaihtaa ajatuksia kurssista, tiedottaa kurssiin liittyviä asioita sekä mahdollisuuksien mukaan jakaa kurssiin liittyvää materiaalia.

Kurssipaikka

Takaisin ylös
Kurssipaikka valitaan kurssin rakenteen mukaan, ryhmälle ja aktiviteetteihin sopivaksi. Retkitaitojen kertaus ja retken suunnittelu on hyvä järjestää kämpällä tai maastossa, kun taas teoreettisempia kertoja voi järjestää kololla. Kurssipaikka voi myös olla sellainen, johon samoajan on hyvä tutustua, esimerkiksi piirin kämppä, jonne voi järjestää retkiä.

Kulkuyhteydet kurssipaikalle ja mahdolliset kuljetusjärjestelyt on hyvä miettiä samoajien näkökulmasta, jotta osallistuminen on mahdollisimman helppoa ja omatoimista.

Kurssikirjeeseen liitetään ajo-ohjeet kurssipaikalle.

Budjetti

Takaisin ylös

Koulutukseen on syytä varata rahat lippukunnan muun budjetoinnin yhteydessä. Jos samoajilta itseltään kerätään osallistumismaksuja, tulisi summan olla mahdollisimman pieni, sillä koulutus on samoajille pakollista.

Suurimmat kuluerät  muodostuvat seuraavista seikoista:

  • koulutuspaikkojen vuokrat
  • ruoka
  • mahdolliset kuljetukset
  • materiaalikustannukset (jaettava materiaali, monistus, askartelutarvikkeet)
  • kurssimerkki ja todistus
  • mahdolliset postimaksut

Usean lippukunnan yhteiskoulutuksessa on talousarvion laadinnassa oltava erityisen huolellinen. Etukäteen on syytä sopia kaikkien järjestävien lippukuntien kesken siitä, mitä asioita sisältyy koulutuksen talousarvioon ja miten mahdollinen tappio jaetaan ja minkä lpk:n kautta talous hoidetaan.

Kouluttajat

Takaisin ylös

Kouluttajien tulisi sitoutua koko koulutukseen. Vierailevia kouluttajia voi ja ajoittain kannattaakin  käyttää, mutta kurssin jatkuvuuden ja toimivuuden kannalta on tarpeellista, että osa kouluttajista on paikalla kaikissa koulutusosioissa. Kouluttajien hyvä yhteishenki vaikuttaa koko kurssin onnistumiseen. Staabiin kannattaa koota sekä kokeneita partiojohtajia jakamaan kokemuksestaan että nuorempia johtajia, jotka paremmin samaistuvat koulutettaviin, heidän osaamiseensa ja ajatuksiinsa. Kouluttajien tulee olla vähintään 18-vuotiaita, jotta samoajat eivät kouluta samoajia. Kouluttajilla on hyvä olla partiojohtajan peruskurssi käytynä, jotta kouluttajilla on riittävää kokemusta partiokoulutuksista ja tietotaitoa johtamisesta partiossa. Vähintään kurssinjohtajalla tulee olla käytynä ROK-kouluttajakoulutus. Uusia kouluttajia kannattaa myös ottaa mukaan tulevia kursseja silmälläpitäen siirtämään osaamista.

Kouluttajan tulee myös varata aikaa ennen kurssia ja kurssin jälkeen oleville suunnittelu- ja palautekokouksille. Aktiviteettien tekemisen suunnittelua ei saa jättää koulutuksen aikana tapahtuvaksi, esimerkiksi siksi että kouluttajia voidaan tarvita avustajiksi myös muihin aktiviteetteihin. Jokaisen kouluttajan tulisi varautua viettämään aikaa samoajien kanssa. Staabin tulee olla valmis muuttamaan koulutuksen sisältöjä ja toimintatapoja koulutuksen aikana, jos se osoittautuu tarpeelliseksi.

ROK-kurssin kouluttajan on oltava perehtynyt ryhmänohjaajakoulutukseen ja tunnettava  samoajaohjelma. Kouluttaja tuntee samoajaikäisen nuoren maailmaa ja ymmärtää kouluttavansa nuorta eikä aikuista. Partiopiirien tarjoamilta kursseilta, esimerkiksi partiokouluttajakurssi ja ROK-kouluttajakurssi, saa hyviä työkaluja ja vinkkejä kouluttamiseen.

Johtamisharjoittelua varten lippukunnassa on hyvä pitää johtajistolle perehdytys harjoittelun ohjaamiseen ja samoajan pestaamiseen. Apua pestin tekemiseen saa liitteenä olevasta Johtamisharjoittelun ohjaajan muistilistasta.

Koulutuksen päättäminen

Takaisin ylös
Yhteisellä koulutusosiolla pitää olla selkeä päätöshetki. Se voi olla esimerkiksi yhteisten kurssiviikonloppujen lipunlasku tai kurssi-iltojen päätöskahvit. Johtamisharjoittelu voi jatkua vielä tämän jälkeenkin.

Koko ryhmänohjaajakoulutus on suoritettu vasta, kun samoaja on saanut johtamisharjoittelun päätökseen. Tämän jälkeen samoaja saa kantaa ROK -merkkiä partiopaidan oikeassa taskussa. Kurssitodistus ja merkki tulee jakaa erikseen lippukunnan yhteisessä tilaisuudessa, jotta korostetaan koulutuksen merkitystä samoajan partiopolulla ja uuden johtajan arvoa lippukunnassa.

Koulutuksen arviointi

Koulutettavilta samoajilta tulee kerätä palautetta koulutuksen onnistumisesta koulutuksen aikana, joko yhdestä aktiviteetista tai isommasta kokonaisuudesta. Palautteen avulla varmistetaan koulutuksen onnistuminen ja koulutetun asian omaksuminen. Palautteen kerääminen tapahtumasta toimii myös mallina samoajille: toiminnan arviointi ja osallistujien mielipiteiden kuuleminen ovat tärkeitä osia toiminnan tekemisessä. Palaute voidaan kerätä nopeasti muutaman kysymyksen avulla ja saadut vastaukset kirjata muistiin koulutuksen loppuarviointia varten.

Palautetta voidaan kerätä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

  • Mikä oli mielestäsi kaikkein oleellisinta äskeisessä koulutuksessa tai mitä opit?
  • Kuinka helppona tai vaikeana uskoisit näiden asioiden soveltamisen käytännössä olevan?
  • Tuntuuko tällä hetkellä, että sait riittävästi tietoa/oppia tästä aiheesta?
  • Miten, missä ja koska toivoisit jatkossa samaa asiaa käsiteltävän?
  • Luuletko, että koulutustuokiossa olleita leikkejä, aloitusta tai lopetusta pystyisi hyödyntämään oman ryhmän partioillassa?
  • Oliko koulutus sopivan vaikea?

Koulutuksen lopuksi kannattaa kerätä palautetta myös koko koulutuksesta: yleisjärjestelyistä, ennakkotiedotuksesta, puitteiden toimivuudesta jne. Kerätyn palautteen perusteella seuraavan ryhmänohjaajakoulutuksen järjestäjät pystyvät taas kehittämään koulutusta.

Samoajien palautteen lisäksi myös muiden kouluttajien antama palaute on tärkeää. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi niin, että jokaista kouluttajaa seuraa ja havainnoi toinen kouluttaja. Koulutuksen jälkeen kouluttajalle kerrotaan havainnoista:

  • Olivatko kaikki mukana, säilyikö mielenkiinto?
  • Miten aikataulu piti, miten kouluttaja onnistui toteuttamaan suunnitelmansa mukaisen rupeaman?
  • Toimivatko valitut työskentelytavat kuten oli ajateltu?
  • Näyttivätkö kaikki ymmärtävän ja oppivan asian?
  • Täyttyivätkö aktiviteetin tavoitteet?

Lisätietoja palautteen keräämisestä ja sen antamisesta saa muun muassa Partiojohtajan käsikirjasta.

Koulutusmenetelmät

Takaisin ylös
Ryhmänohjaajakoulutuksessa tulee käyttää mahdollisimman toiminnallisia koulutusmenetelmiä, koska toiminnallisuus tekee koulutuksesta vaihtelevampaa, mielenkiintoisempaa ja partiomaisempaa. Toiminnallisten menetelmien käyttö ja partiomenetelmän toteuttaminen koulutuksessa toimii samoajille myös arvokkaana esimerkkinä, jota he voivat itse noudattaa toiminnassaan ryhmänjohtajina. Partiopiirit järjestävät partiokouluttajakursseja, joista saa hyviä vinkkejä myös ROK:ssa kouluttamiseen.

Partiomenetelmä ROK:ssa

Takaisin ylös
Partiomenetelmän osat voisivat näkyä Ryhmänohjaajakoulutuksessa esimerkiksi seuraavin tavoin:

  • Sitoutuminen partion arvoihin:Lipunnosto, aamu- ja iltahiljentyminen, partiohuivi, ruokalaulut, iltanuotio ja samoajalupaus, mikäli samoajavartio toteuttaa Tervetuloa samoajaksi -vaihetta, sekä partioihanteellinen toiminta.
  • Symboliikka: Kurssivartion nimi, huuto ja tunnus. Myos lippukuntien symboliikka on esillä. Samoajien vihrea väri näkyy koulutuksen aikana.
  • Nousujohteisuus:Johtamistehtävät ovat aluksi pienempiä ja vastuu sekä haastavuus kasvaa vähitellen.
  • Vartiojärjestelmä:Samoajat toimivat vartioissa ja kukin vartion jäsen toimii vuorollaan vartionjohtajana.
  • Tekemällä oppiminen: Koulutukset ovat toiminnallisia.
  • Aikuinen tuki:ROK:n johtaja on aikuinen, ja aikuinen on mukana kaikilla koulutuskerroilla ja koulutusrupeamissa sekä johtamisharjoittelussa.
  • Päivän hyvä työ:Samoajat tekevät pienen talkootehtävän koulutuspaikassa tai kololla.
  • Toiminta luonnossa:Koulutukset toteutetaan mahdollisimman paljon ulkona luonnossa.

Esimerkkejä toiminnallisista koulutusmenetelmistä

Takaisin ylös

  • Näytelmät, pantomiimi, kouluttajien toteuttama simulaatio
  • Tuttujen pelien muokkaaminen, esim. Pictionary, Alias, muistipeli, Domino, palapeli, sanaristikko, kirjainruudukko, hirsipuu, bingo
  • Kilpailut, leikit, tietokilpailut
  • Valokuvaus, videointi, valmiit videot
  • Seinäjulisteet, kuvakollaasit
  • Tiedon etsiminen eri lähteistä, esim. Kompassi-sovellus, partio-ohjelma.fi-sivusto, ohjelmapainotuksen nettisivut, Reppu-kirja, Partiojohtajan käsikirja, partio.fi, piirin nettisivut
  • Learning cafe, open space (= Tilassa on eri aiheista olevia keskustelupöytiä. Jokaisessa pöydässä yksi kouluttaja. Kurssilaiset kiertävät keskustelemassa pöydissä ja kouluttaja kirjaa ylös kurssilaisten ajatuksia aiheesta. Lopuksi käydään kaikkien pöytien muistiinpanot läpi.)
  • Porinaryhmä (= Mitä tiedätte tästä aiheesta jo aiemmin? Keskustele kaverisi kanssa 5 min.)
  • Väittely, äänestys, huutokauppa (esim. partioihanteet, partiomenetelmä)
  • Sisäpiiri-ulkopiiri (= Suurin osa kurssilaisista piirissä ja pienempi joukko keskellä sisäpiirissä. Sisäpiiri keskustelee annetusta aiheesta, esim. kiusaamiseen puuttuminen. Ulkopiiri ei saa osallistua keskusteluun, vaan päästäkseen keskustelemaan tulee ulkopiiriläisen koskettaa sisäpiiriläistä, joka poistuu ulkopiiriin ja ulkopiiriläinen pääsee hänen tilalleen sisäpiiriin.)
  • Rastiradat, joissa rasteilla joko tietoiskuja tai toiminnallisempia tehtäviä
  • Askartelu, rakentelu
  • Janalla liikkuminen oman mielipiteen mukaan
  • Tutustumiskäynti, haastattelu
  • Aidot johtamistilanteet, esim. johtajaharjoittelussa, lpk:n tapahtumissa tai kurssilla
  • Aidot ryhmätoimintatilaneet, esim. teltan pystytys (Millaisia rooleja muodostui? Missä ryhmän kehitysvaiheessa ollaan?)

Toiminnallisten harjoitusten purku

Takaisin ylös
Vaikka toiminnalliset harjoitukset ovat usein hauskoja ja mielenkiintoisia tehdä, saattaa joskus itse koulutettava asia jäädä kurssilaisille hämäräksi. Siksi on tärkeää, että toiminnalliset harjoitukset puretaan jälkeenpäin eli mietitään yhdessä esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Mitä harjoituksessa tehtiin? Mitä tapahtui? Mitä asioita havaitsin?
  • Miksi harjoitus tehtiin? Mikä oli opittava asia? Miksi asia käytiin näin läpi?
  • Miten harjoitus meni? Missä onnistuttiin?
  • Mitä opin harjoituksesta? Miten voin hyödyntää oppimaani johtamistehtävässäni?
  • Missä voin kehittyä?

Ryhmänohjaajakoulutuksen-tukimateriaalivihko PDF (vuoden 2015 painos – päivitetty versio tulossa syksyllä 2021!)

Todistuspohja word muodossa

Aktiviteetit