Seikkailijat - perusteet

Partiomenetelmä seikkailijoissa

Tässä kerrotaan, miten partiomenetelmä auttaa ikäkauden partiolaista kasvamaan ja miten häntä kasvatetaan partiomenetelmän avulla. Osa-aluetta koskeva ensimmäinen kappale on siis kohderyhmän näkökulmasta ja toinen kappale ikäkautta johtavan henkilönnäkökulmasta. 

Lupaus, tunnus ja ihanteet

Seikkailija tutustuu partion arvoihin toimimalla, pohtimalla ja havainnoimalla yhdessä oman ryhmän kanssa. Aktiviteeteissa seikkailijat tutustuvat seikkailijoiden ihanteisiin ja tunnukseen pohtien niitä omalla kohdallaan.  Seikkailijan tulee ymmärtää ennen partiolupauksen antamista, miten ja mihin hän sitoutuu.  

Sampo on seikkailijalle idoli. Partion arvoihin sitoudutaan johtajan esimerkin kautta ja aktiviteettien avulla. Hyvä tapa partion arvojen esille tuomiseen ovat myös ilta- ja muut tarinat. Sammon tulee muistaa merkityksensä ja roolinsa partiossa ja kasvattajana.  

Symboliikka 

Seikkailijat rakentavat oman joukkueensa identiteettiä luomalla nimen, tunnuksen ja huudon. Toiminnan kautta he oppivat lippukunnan symboleista, kuten lipusta, huivista ja perinteistä. Seikkailija tutustuu myös yleisimpiin partiosymboleihin, asusteisiin ja tarinoihin. Symboliikka luo pohjaa ryhmähengelle ja auttaa vahvistamaan seikkailijan partiolaisidentiteettiä. 

Sampo tutustuttaa seikkailijan partiosymboliikkaan ja lippukunnan perinteisiin tarinoiden ja leikkien avulla. . Tällaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi iltanuotiot, lupauksenanto ja lippumenot. Johtajan esimerkki ja kannustaminen symboliikan käytössä ovat tärkeitä.  

Oma partiopolku

Seikkailijoille oma partiopolku tarkoittaa sopivan kokoisia haasteita, jotka tukevat itsenäistymistä ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Seikkailija huomaa, että ikäkauden ohjelmassasaa tehdä jo haastavampia aktiviteetteja kuin sudenpennuissa, mutta opittavaa on vielä paljon.  Seikkailija saa vastuuta, esimerkiksi osallistumalla joukkueensa päätöksentekoon ja toiminnan suunnitteluun. 

Sammon tehtävä on varmistaa, että jokainen seikkailija saa kehitykselleen sopivia tehtäviä ja pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Sampo tukee seikkailijoita huomaamaan omat edistysaskeleensa ja innostaa heitä oppimaan uutta ryhmänsä kanssa. 

Ryhmässä toimiminen

Seikkailijaikäinen rakentaa sudenpentuikäistä itsenäisemmin sosiaalisia suhteita muihin ryhmän jäseniin. Seikkailijajoukkue jakaantuu pienryhmiin eli vartioihin, joissa jokaiselle annetaan vuorollaan mahdollisuus toimia vartionjohtajana. Kaikki osallistuvat päätöksentekoon ja vastuun jakamiseen. 

Sampo tukee vartion yhteistä päätöksentekoa ja ohjaa eteenpäin, jos vartio kohtaa haasteita tai pattitilanteita. Sampo tukee ryhmähengen rakentumista sekä ehkäisee ja ratkaisee ryhmän konflikteja. Ryhmässä toimiminen on keskeinen osa seikkailijoiden toimintaa niin kokoontumisissa, retkillä kuin kisoissakin. 

Tekemällä oppiminen 

Seikkailija oppii uutta osallistumalla aktiivisesti oman vartionsa toimintaan. Seikkailijat pystyttävät itse telttansa, hakkaavat polttopuunsa, sytyttävät nuotionsa ja tutkivat luonnonilmiöitä. Oppiminen tapahtuu harjoittelemalla, tekemällä ja osallistumalla mahdollisimman aidossa ympäristössä.  Seikkailijoille tekemällä oppiminen on tärkeää, sillä se antaa heille kokemuksen omasta osaamisesta ja itsenäisyydestä. 

Sampo pilkkoo opittavat asiat selkeisiin ja hallittaviin osiin, jotta vartio voi toimia mahdollisimman itsenäisesti. Sampo auttaa seikkailijoita oivaltamaan, mitä he ovat partiossa oppineet ja mitä he voisivat vielä oppia. Aikuinen on kuitenkin aina läsnä varmistamassa toiminnan turvallisuuden ja tukemassa, jos tarvitaan apua. 

Aikuinen tuki 

Seikkailija toimii aikuisen ohjauksessa, mutta saa myös vastuuta ja mahdollisuuksia itsenäiseen tekemiseen. Sampo ei tee asioita seikkailijoiden puolesta vaan kannustaa yrittämään ja auttaa vain tiukimmassa paikassa. Sammon tärkein tehtävä on seikkailijoiden toiveet huomioiden suunnitella kokousten ja retkien rungot valmiiksi. Hän on turvallinen aikuinen, ratkoo riidat ja ottaa vastuun toiminnasta.   

Hyvän tekeminen

Seikkailija oppii tarjoamaan aktiivisesti apuaan huomatessaan epäkohtia. Myös päivän hyvät työt ja pienet vastuutehtävät auttavat seikkailijaa näkemään, kuinka hänen toiminnallaan voi olla positiivisia vaikutuksia muihin ja ympäristöön. 

Sampo kannustaa seikkailijaa toimimaan epäitsekkäistä syistä. Palautteen antaminen hyvin tehdystä työstä on äärimmäisen tärkeää. Sampo ohjaa seikkailijoita myös kokeilemaan uusia tapoja auttaa ja tunnistamaan tilanteet, joissa heidän apuaan tarvitaan. 

Toiminta luonnossa 

Seikkailija innostuu nauttimaan luonnossa liikkumisesta ja toimimisesta. Seikkailija oppii oman toimintansa kautta, miten kannattaa pukeutua, mitä syödä ja miten pakata varusteet. Hän oppii kunnioittamaan luontoa ja toimimaan vastuullisesti luonnossa kulkiessaan. 

Sampo huolehtii, että retket ja leirit toteutetaan turvallisesti ja ohjelman mukaisesti. Hän kannustaa seikkailijoita osallistumaan aktiivisesti ja innostaa heitä tutustumaan luontoon sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Sampo toimii esimerkkinä ekologisessa käyttäytymisessä ja vastuullisissa valinnoissa. 

Elämyksellisyys

Seikkailijoille elämykset ovat uuden löytämistä ja jännittäviä kokemuksia. He oppivat toimimaan erilaisissa ympäristöissä, kokeilevat uusia taitoja ja kohtaavat pieniä haasteita, joiden voittaminen tuntuu suurilta saavutuksilta. Ryhmän yhteiset seikkailut, kuten retket ja leirit, luovat yhteishenkeä ja tarjoavat mahdollisuuden oppimiseen. 

Sampo innostaa seikkailijoita etsimään elämyksiä yhdessä joukkueensa kanssa. Hän varmistaa, että ohjelmassa on monipuolisia ja innostavia aktiviteetteja, jotka vahvistavat seikkailijoiden rohkeutta ja itseluottamusta. 

Lupaus ja ihanteet

Seikkailijan lupaus: 

Lupaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa seikkailijan ihanteita joka päivä.

Seikkailijalupauksen antaminen

Lupauksen antaminen on merkki siitä, että seikkailija pyrkii omasta tahdostaan sitoutumaan partion arvoihin. Ennen lupauksen antamista tulee seikkailijan ymmärtää, mitä hän lupaa. Siksi partion arvoja ja lupausta käsitellään ennen lupauksenantotilaisuutta. Tutustutaan lupaukseen ja ihanteisiin, luetaan niitä avaavia tarinoita, keskustellaan ja pohditaan, mitä ne tarkoittavat. 

Lupauksenantoseremonioita on monenlaisia. Tilaisuuden tulisi joka tapauksessa olla juhlava ja mieleenpainuva elämys lupauksenantajille. Lippukunnan perinteiden mukaan se voidaan järjestää maastossa, kirkossa, leirillä tai kololla. 

Lupaus voidaan esimerkiksi lausua yhteen ääneen yleisön seistessä. Lupauksenantotilaisuuteen voidaan kutsua myös partiolaisten vanhemmat. Lupauksen ottaa vastaan lippukunnanjohtaja tai esimerkiksi sampo ja lippukunnanjohtaja yhdessä. Annettuaan partiolupauksen seikkailija saa oikeuden käyttää partioliikkeen maailmanjärjestön (WOSM) ja partiotyttöjen maailmanjärjestön (WAGGGS) merkkejä, mikäli ei ole niitä vielä sudenpentulupausta antaessaan saanut. Kankaisia maailmanjärjestön merkkejä on kaksi, WOSMin liljamerkki ja WAGGGSin apilamerkki. Ne kiinnitetään partiopaidan vasempaan hihaan. Myös sudenpennuista siirtyneet seikkailijat antavat lupauksen, vaikka heillä onkin jo oikeus kantaa maailmanjärjestön merkkejä. 

Suositeltavaa olisi antaa lupaus Tervetuloa-vaiheen lopuksi. Sitoutuminen partion arvoihin kuuluu partiomenetelmään, ja tapahtumana lupauksenanto on seikkailijalle erittäin tärkeä. Siksi tähän kannattaa järjestää tilaisuus ensimmäisen seikkailijakauden aikana. Lippukunnan kannattaa ottaa tarvittaessa syksyn toimintasuunnitelmaan uusi juhlava tilaisuus – seikkailijoiden lupauksenanto. 

Partiolaisen tunnus on:

Ole valmis. 

Seikkailijan ihanteena on:

• kunnioittaa toista ihmistä 
• rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä 
• olla luotettava. 

Kunnioittaa toista ihmistä 

Seikkailijaikäkaudessa toisen ihmisen kunnioitus näkyy toisten huomioimisena. Seikkailija harjoittelee ottamaan huomioon joukkuetovereiden näkemykset ja toiveet. Seikkailija näkee oman osuutensa kiistatilanteissa. Hän osaa luoda erilaisia ystävyyssuhteita. Seikkailija puuttuu kiusaamiseen ja ymmärtää että muualla olevilla on väliä.  

Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä 

Seikkailijaohjelmassa keskitytään ulkona tehtäviin aktiviteetteihin. Luonto on seikkailijalle tuttu ja turvallinen ympäristö toimia. Seikkailija arvostaa luontoa ja osaa toimia siellä jälkiä jättämättä. Hän toimii aktiivisesti lähiympäristönsä puolesta.  

Olla luotettava 

Seikkailija saa vartiossaan erilaisia vastuutehtäviä. Hän kykenee huolehtimaan vastuutehtävistä. Seikkailija osaa tehdä sopimuksia ja pysyy niissä. Seikkailija ymmärtää sääntöjen merkityksen ja sitoutuu noudattamaan esimerkiksi turvallisuuteen liittyviä sääntöjä. 

Ihanteet, joihin lupauksessa sitoudutaan, lisääntyvät ikäkausien mukaan. Vasta vaeltajille kuuluvat kaikki seitsemän partioihannetta: Olla luotettava, Rakentaa ystävyyttä yli rajojen, Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä, Kunnioittaa toista ihmistä, Etsiä elämän totuutta, Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen, Kehittää itseään ihmisenä. 

Seikkailijan ihanteet kuvaavat partion arvopohjaa ja kannustavat jokaista henkilökohtaisesti pyrkimään parempaan. Ne eivät kerro, millainen seikkailija on, vaan pikemminkin ilmentävät päämäärää, ihanteita, joita kohden pyrkiä. Ihanteita ei jätetä kokouksen päätteeksi kololle, vaan ne toimivat kaikkialla eväinä seikkailijan omaan elämään. Paras partion arvojen ilmentäjä on varmastikin oma sampo, joka omalla esimerkillään voi välittää partion arvoja tehokkaasti seikkailijoille. 

Seikkailijaikäkauden symboliikka

Monilla lippukunnilla on paljon vartioiden nimiin, viireihin, merkkeihin, väreihin ja huutoihin liittyvää symboliikkaa. Hyvistä perinteistä kannattaa pitää kiinni ja vaalia niitä. Seikkailija tutustuu oman lippukunnan symboleihin. Olemassa olevasta symboliikasta on helppo aloittaa. Samalla voidaan tutustua lippukunnan perustamisvaiheisiin ja historiaan mielenkiintoisten esineiden avulla. 

Tervetuloa-vaiheen aktiviteeteissa on runsaasti symboleihin liittyvää sisältöä alkaen joukkueen nimen keksimisestä tai juhlallisesta julistamisesta. Nimi ja säännöt sekä esimerkiksi oma päiväkirja, logo, huuto, tanssi, viiri tai maskotti ovat pieniä, mutta tärkeitä asioita ryhmähengen muodostamisessa. Vartion tulee käyttää symboleiden kehittämiseen aikaa myös tervetuloa-vaiheen jälkeen. Logoa voi käyttää esimerkiksi ruokailuvälinepusseissa, päiväkirjan kannessa tai joukkueen retkivarusteissa. 

Seikkailijaikäisille sopivat hyvin myös erilaiset salaiset menot, tunnussanat, salakielet ja rituaalit, joilla erottautua muista joukkueista omaksi ryhmäksi. Tällaiset tavat kääntyvät tarkoitustaan vastaan, jos kaikki eivät niitä tunne. Jos joukkueeseen tulee uusia jäseniä, on muistettava tutustuttaa jokainen tulija joukkueen tapoihin. 

Seikkailijat nauttivat tarinoista. Sammon kannattaa käyttää tarinoita mahdollisimman monipuolisesti: kehyskertomuksina leireillä, juonena maastoleikeissä, iltanuotion huippukohtina, illan päätöksessä kynttilän loisteessa. Jos sampo pystyy jakamaan jonkin opetuksen tarinan kautta, se säilyy luultavasti helpommin mielessä. Moneen aktiviteettiin voi keksiä tarinan tai laulun. Myös moneen perinteiseen retki- tai leiripaikkaan liittyy hurjia tarinoita, joita tosin ei ehkä kannata kertoa aivan viimeisenä ennen nukkumaanmenoa. 

Seikkailijan tunnusmerkit 

Seikkailijoihin siirtymisen merkkinä seikkailija luopuu sudenpentupaidan käytöstä ja siirtyy käyttämään partiopaitaa ja -vyötä. Partiopaitaa ja lippukunnan huivia käytetään lippukunnan tapojen mukaan seikkailijoiden kokouksissa. Retkeilyyn partiopaita ei kovin hyvin sovellu. Luonnossa liikkuessakin huivi kuuluu jokaisen seikkailijan varustukseen. Huivi solmitaan huiviholkilla. 

Siirtymä- tai Tervetuloa-vaiheen aikana seikkailija tekee itse huiviholkin tai osmonsolmun, jota hän kantaa huivissaan koko ikäkauden ajan. Lippukunta voi itse päättää, millaiset huivinkiinnike tehdään. Holkin tai osmonsolmun muoto, väri tai materiaali eivät ole niinkään tärkeitä, vaan se, että seikkailija saa tehdä sen itse. Huiviholkkiin voi liittää omaa symboliikkaa, esimerkiksi käyttäen lippukunnan tai joukkueen omia värejä tai symboleja osana holkkia. Seikkailijaikäkauden väriä, oranssia, voi myös käyttää. 

Sammon tunnus on metallinen sampomerkki, jota kannetaan oikean taskun laskoksessa.  

Seikkailijan asu ja merkit 

Seikkailijan partiopaitaan kuuluvat järjestö- ja maatunnus, paikkakuntatunnus, piiritunnus ja maailmanjärjestöjen merkit sekä mahdollinen lippukunta- tai aluemerkki. Lisäksi seikkailija saa merkin Tervetuloa-vaiheesta, jokaisesta pää- ja väli-ilmasuunnasta sekä haasteiden tekemisestä. 

Merkkivaatimukset on esitetty toisaalla tässä oppaassa. Perusajatuksena on, että ilmansuuntamerkin saamiseksi tulisi tehdä kaikki ilmansuunnan aktiviteetit pois lukien ne meriaktiviteetit, jotka eivät ole maapartiolaislippukunnassa mahdollisia tai mielekkäitä tehdä. Väli-ilmansuunnissa tehdään kaikki aktiviteetit. Haasteissa joukkue valitsee kuusi aktiviteettia. Sampo saa kuitenkin käyttää merkkien myöntämisessä tervettä järkeä ja soveltaa tarpeen mukaan. Jos sampo keksii haasteeseen hyvin sopivan ja mielekkään aktiviteetin, joka sopii haasteen tavoitteisiin, voidaan sillä korvata jokin alkuperäisistä aktiviteeteista. Jos joukkueeseen tulee kesken ilmansuunnan uusi, reipas seikkailija, ei ole mitään mieltä jättää hänelle ilmansuuntamerkkiä jakamatta yhdessä muiden kanssa, jos aktiviteeteista puuttuu esimerkiksi alle puolet. Kesken seikkailijaohjelman mukaan tulleet voivat myös kiriä muita kiinni retkillä ja leireillä. Pääsääntöisesti kaikki seikkailijoiden merkit tulisi luovuttaa seikkailijoille heti, kun kaikki vaadittavat asiat on tehty ja opittu. 

Seikkailijaikäkauden päätteeksi seikkailija saa paitaansa metallisen päätösmerkin, joka on kompassiruusun muotoinen. Kompassiruusu on kulkemisen, matkanteon, etsimisen ja löytämisen symboli. Seikkailija kulkee oikeaan suuntaan, ylöspäin, eteenpäin, kohti uusia haasteita. Pohjoisnuolessa oleva partiolilja osoittaa symbolisesti oikeaa suuntaa koko elämälle. 

Seikkailijaikäkauden tunnuksista luovutaan siirryttäessä tarpojiin. Oikeassa hihassa olevat merkit poistetaan tuolloin. Metalliset päätösmerkit kuitenkin säilytetään partiopaidassa kertomassa partiopolusta.