Seikkailijoiden mallitoimintasuunnitelma (pohjoinen)

Viikko 35

Ryhmäytyminen + Joukkueen säännöt + Lupaus ja ihanteet +
Päätöksenteko joukkueessa

Viikko 36

Esine joukkueelle + Päätöksenteko joukkueessa + Kirjuri (jatkuu koko
kauden ajan)

Viikko 37

Partioasu + Partiotavat + Joukkueen huuto

Viikko 38

Retkikeitin + Minä

Viikko 39

Puukko + Ruoasta päättäminen

Viikko 40

Varusteluettelo + Kerros kerrokselta + Rinkka

Seikkailijajoukkueen oma yöretki

Lippukunta, Seikkailijaohjelma,
Vartion johtaminen, Vartionjohtajana toimiminen (jatkuu koko vuoden),
Yöretki, Putipuhdas, Retkikeitin, Kirves, Puukko ja Saha. Retkellä annetaan
myös seikkailijalupaus.

Viikko 41

Taustayhteisö + maastoleikkejä

42 SYYSLOMA (viikko riippuu kunnasta)

Viikko 43

Lippu

Viikko 44

Solmut + Minä

Viikko 45

Adventtikalenteri

Viikko 45

Lippukunnan syysretki tai PT-kisat

Viikko 46

Adventtikalenteri

Viikko 47

Pimeäleikkejä metsässä + pelastusliivit

Viikko 48

Omat nyyttäripikkujoulut - Minä + Ryhmäytyminen

Viikko 49

Lippukunnan joulujuhla

Ryhmäytyminen + Joukkueen säännöt + Lupaus ja ihanteet + Päätöksenteko joukkueessa

Kokouksen aloitus (5 min)

Lippukunnan perinteiden mukaisesti. Sampo esittäytyy.

Leikki (10 min)

Seikkailijat seisovat piirissä. Ensimmäinen ottaa lankakerän päästä kiinni, sanoo oma nimensä ja heittää kerän seuraavalle. Kun kerä on heitetty viimeiselle, langat ovat ihan ristissä, minkä jälkeen aletaan purkaa ristikkoa ja heitetään kerä takaisin sille seikkailijalle, jolta kerän sai; samalla pitää sanoa tämän seikkailijan nimi. Saman voi tehdä muistiharjoituksena tavallisella pallolla.

Joukkueen nimen keksiminen (20 min)

Nimi on ryhmän yhteisistä tunnuksista tärkeimpiä. Joukkue joko valitsee sen itse tai saa sen perintönä. B-P nimesi ensimmäisen partioleirin vartiot eläinten nimillä. Tästä alkoi pitkä perinne, jota suositaan vielä nykyäänkin. Joukkue tai vartio voi olla esimerkiksi Karhu, Kärppä tai Kotka. Uudempi versio samasta teemasta voi olla vaikkapa Krokot. Pilkkaavia tai muuten negatiivisia nimiä pitäisi kuitenkin välttää. Jos joukkueessa käytetään pysyviä vartioita, kannattaa tässä vaiheessa jakaa joukkue vartioihin. Siinä tapauksessa päätetään ensin vartioiden nimet, esim. yhteisen teeman perusteella, ja sen jälkeen yhdistävä nimi joukkueelle. (Esim. Kotka- ja Lokki- vartiot muodostavat Linnut-joukkueen tai Karhu- ja Kärppä - vartiot Karpä -joukkueen.)

Lupaus ja ihanteet (20 min)

Kolon pihalle on ripustettu osia lupauksesta ja ihanteista. Lupaus voidaan pilkkoa pienempiin osiin (yksi tai pari sanaa / paperinpala) ja jokainen ihanne kahteen osaan. Seikkailijat yrittävät vartioittain löytää kaikki palaset ja yhdistää ne oikein. Kun kaikki vartiot ovat saanet kasaan lupauksen ja ihanteet keskustellaan niistä yhdessä koko joukkueen voimin. Tämän jälkeen vartiot harjoittelevat vielä yhteisesti lupausta.

Säännöt (20 min)

Seikkailijat keskustelevat ensin vartioittain ja sen jälkeen koko joukkueena yhdessä siitä, millaisia sääntöjä joukkue tarvitsee ja laativat niistä sääntötaulun. Sääntöjä on hyvä olla alle viisi, jotta ne on mahdollista muistaa. Sääntöjen kannattaa olla positiivisia eikä vain kieltoja: esim. "Ollaan kaikille ystävällisiä". Kyse ei ole vain komean sääntölistan laatimisesta. Jos ja kun sääntöjä rikotaan, palataan niihin aina uudestaan ja keskustellaan joukkueessa siitä, miksi tällainen sääntö on päätetty laatia. Noudattamattomat säännöt menettävät merkityksensä. Sääntötauluun kannattaa jättää tilaa uusille säännöille.

Siivous (5 min)

Lopetus (5 min)

Sampo tai vartionjohtaja lukee lopuksi seikkailijoiden ihanteeseen liittyvää tarinaa:

Olla luotettava
Marsun serkku oli joutunut sairaalaan. Hänellä oli todettu diabetes ja sen hoito aloitettiin lasten- ja nuorten osastolla. Marsu tunsi, että pitäisi lähteä tapaamaan serkkua, mutta se tuntui niin vaikealta! He olivat leikkineet vielä viime kesänä yhdessä, kaikki oli ollut hienosti, vaikka serkku olikin ollut hieman väsynyt. Oliko nyt sairaus muuttanut kaverin ihan kokonaan? Sipe rohkaisi Marsua. ”Ei ku meet vaan! Se sun serkku arvostaa sitä varmasti tosi kovasti!” No, Marsu sai itselleen itseluottamusta ja päätti lähteä sairaalaan. Serkku ilahtui kovasti tapaamisesta. Marsu katsoi serkkuaan: sama kaveri, punaa oli poskillakin enemmän kuin kesällä!

Uskollinen ystävä ei jätä. Luotettava kaveri ei levitä juttuja. Mutta miten voi oppia olemaan luotettava? No, ainakin aluksi pitää oppia puhumaan totta. Valhe johtaa monesti rikkomukseen. Rehellisellä ja avoimella asenteella olemme jo pitkällä uskollisuuden tiellä. Sama toistuu myös tehtävän tekemisessä: uskollinen ja luotettava ei jätä tehtäväänsä kesken. Tai, jos kokee, että voimat eivät riitä, kertoo siitä. Se on oikea tapa omaa itseä kohtaan ja se on tapa toimia uskollisena saamalleen tehtävälle.

Sampo jakaa lopuksi kauden toimintasuunnitelman. Lopuksi joukkue tekee sisaruspiirin.

Esine joukkueelle + Päätöksenteko joukkueessa + Kirjuri (jatkuu koko kauden ajan)

Kokouksen aloitis (5 min)

Joukkue aloittaa kokouksen lippukunnan perinteiden ja omien tapojensa mukaan.

Leikki (10 min)

Joukkue leikkii alkuleikkinä lupausnattaa, joka on muunnos tavallisesta natasta. Leikkijä on hipalta turvassa toistaessaan ääneen partiolupausta. Jos ja kun on niin, että lupaus ei vielä ole mielessä, voi joukkue yhdessä sopia, millä tavalla lupausta saada käydä opiskelemassa. Se voi esimerkiksi lukea paperilla vähän kauempana ja sen voi lukea, kunhan samalla pomppii yhdellä jalalla tai punnertaa.

Joukkueen oman esineen tekeminen (50 min)

Joukkue istahtaa yhdessä alas ja miettii, millaisen viirin tai muun ryhmän yhteisen esineen se haluaa tehdä. Sampo voi olla varannut etukäteen erilaisia materiaaleja tai seikkailijat voivat tutkia kolon kaappien sisältöjä. Samalla on hyvä tutkia, millaisia viirejä tai muita tunnuksia lippukunnan muilla ryhmillä on tai on ollut historian saatossa.

Kun joukkue on yhdessä miettinyt, miltä esine näyttää, jakautuu se vartioihin. Vartion sisällä kannattaa hommat jakaa esimerkiksi niin, että jokainen tekee jonkin symbolin esineeseen esittämään itseään. Vaihtoehtoisesti osa porukasta voi tehdä sauvaa tai viirin koristetupsuja ja niin edelleen. Reppu-kirjassa esitellään erilaisia kädentaitotekniikoita.

Liimaukset eivät usein kestä partiotoiminnan tuoksinassa. Jos kolon lähellä on metsää, voi yhden ryhmän tehtävänä olla etsiä sopiva varsi viiriin. Muussa tapauksessa varren hankkiminen ja kiinnitys kannattaa säästää ensimmäiselle metsäretkelle.

Päiväkirjan koristelu

Samaan aikaan viirin kanssa osa ryhmästä voi aloittaa toteuttamaan ryhmän päiväkirjan koristelua. Ajasta ja resursseista riippuen kirjaan voi tehdä vaihdettavat tekstiili-, nahka- tai puukannet, jolloin sisällys voi olla vaikka vihkokin. Pääasia on, että se on partion ja vartion näköinen.

Siivous (10 min)

Lopuksi joukkue siivoaa yhdessä kolon.

Lopetus (15 min)

Ennen päätösmenoja joukkue tutustuu yhdessä valmistuneisiin viireihin ja päiväkirjaan. Samalla sovitaan pelisäännöt päiväkirjaan kirjoittamisesta ja viiristä huolehtimisesta. Joukkue voi esimerkiksi sopia, että jokainen ottaa vuorollaan päiväkirjan kotiinsa ja kirjoittaa kyseisen kokouksen tapahtumista. Viiristä voidaan puolestaan sopia, että sitä säilytetään kololla ja se kaivetaan aina esille kokouksen ajaksi.

Illan päätteeksi joukkue kuuntelee seikkailijoiden ihanteeseen liittyvän tarinan:

Kunnioittaa toista ihmistä

Jokkis näki heti, että Sipellä ei ole kaikki kunnossa. Sipe istui hiekkalaatikon reunalla tuijottaen eteenpäin. ”Meidän isovaari on kuollut”, hän kertoi, kun Jokkis kysyi, miten menee. Jokkis istui hiljaa nurmikolle.

Hiljaisuus tuntui huminana korvissa. ”No olihan se ollut sairaana oikeestaan koko mun elämän ajan.” Sipen isovaari oli ollut sodassa ja saanut sieltä jonkin mitalinkin. ”Isovaari oli mulle aina sankari.” Jokkis nyökkäsi ja ynähti vaimeasti. Hän muisti, miten Sipe oli monesti kertonut, miten tämä kunnioittaa isovaariaan.

Sellaista, joka on tehnyt hienoja tekoja, on helppo kunnioittaa. Siinä kerrostalon pihalla istuessaan Jokkiksen mieleen tuli muitakin kunnioitettavia ihmisiä. Opettaja oli sellainen, ainakin suurimman osan ajasta: hän oli yleensä aina reilu ja tiesi asioita. Myös vanhemmat on kunnioitettavia. Parhaansa ne yrittää. Sankaria on helppo kunnioittaa. Se ei ole kovinkaan vaikeaa, jos ihminen on viisas, kokenut, vanhempi.

Mutta miten voi kunnioittaa niitä muita – saman ikäisiä, nuorempia. Entä eri kieltä puhuvia, iholtaan erivärisiä? Toisen ihmisen kunnioittaminen lähtee siitä, että se, mitä me olemme, ei ole ainoa ihmisen tie kulkea. Että toiset voivat näyttää erilaiselta kuin me, ajatella ja uskoa aivan eri tavalla. Jokainen ihminen on kunnioitettava, ei niinkään tekojensa tai tekemättä jättämistensä takia vaan siksi, että hän on – ihminen. Ihminen on kunnioitettava sellaisenaan, ihmisenä. Oli hänen tekonsa sankarillisia tai ei. Sekin, joka on tehnyt väärin, loukannut sinua, on ihmisenä kunnioitettava. Tuntuuko vaikealta: kunnioittaa ihmistä, joka on tehnyt jotain, jota ei voi kunnioittaa? Niinpä, ihmisenä elämistä ei ole kukaan helpoksi väittänytkään!

Sipe nosti katseensa ja katsoi Jokkista. Aivan kuin aavistus auringonsäteestä olisi ollut hänen kasvoillaan. Nopea hymy käväisi hänen kasvoillaan. Pois lähtiessään hän sanoi: ”Kiitos, Jokkis, kun kuuntelit. Olet tosi ystävä.” Jokkis jäi istumaan nurmikolle. Tuntui kivalta, kun saattoi olla ystävä. Ystäväkin on niin kuin sankari. Vähän ainakin.

 Partioasu + Partiotavat + Joukkueen huuto

Ainakin tässä kokouksessa sampo on pukeutunut lippukunnan perinteiden mukaiseen täydelliseen partioasuun.

Kokouksen aloitus (5 min)

Joukkue aloittaa kokouksen lippukunnan perinteiden ja omien tapojensa mukaan.

Leikki (10 min)

Leikkijät asettuvat rinkiin seisomaan. Leikin vetäjä aloittaa sanomalla jonkun leikkijän nimen. Tämän tulee mennä salamana kyykkyyn. Kyykistyjän molemmin puolin olevat leikkijät "ampuvat" toisiaan etusormella ja huutavat "BÄNG". Nimen sanonut leikkijä päättää kumpi ehti ampua ensin. Voittaja aloittaa uuden kierroksen leikissä.

Jos sammoilla on partionimet, voidaan tässä yhteydessä kertoa niiden tarinat. Partionimillä on taipumus syntyä itsestään, eikä niitä tarvitse ryhtyä erikseen keksimään. Seikkailijoita pitää muistuttaa, että kyseessä ei milloinkaan ole haukkumanimi, vaan hellittelynimi, joka usein on saanut alkunsa jostakin veikeästä sattumuksesta tai henkilön luonteenpiirteestä.

Partioasu (25 min)

Sampo kertoo partioasusta: Partioasu on yksi kaikkia maailman partiolaisia yhdistävä partiotapa. B-P halusi pukea kaikki partiolaiset yhteneviin asuihin, jotta vaatetuksen perusteella ei voisi päätellä onko poika rikkaista vai köyhistä oloista kotoisin. Perusajatus on sama kuin monen maan koulupuvuissa. B-P oli sotilas, joten univormu oli hänelle luonnollinen valinta. Partiopaitoja on monenlaisia, mutta partiohuivi kuuluu aina asuun. Suomalaiset lippukunnat käyttävät, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, joko ruskeaa tai sinistä partiopaitaa. Yleisin huivi on pohjaväriltään sininen huivi, johon ommellaan, brodeerataan tai painetaan lippukunnan oma merkki. Huivi voi olla minkä värinen tahansa, ja siinä voi olla erilaisia reunakanttauksia tai -nauhoja.

Vartiot leikkivät aasinhäntää partiomerkeillä: Seikkailijat yrittävät kukin vuorollaan sokkona saada merkin osumaan oikeaan paikkaan partiopaitaan. Leikki toimii myös nopeuskilpailuna.

Tämän jälkeen vartiot tekevät domino-pelin partiomerkeistä. Kortteihin piirretään merkki, ja siihen viereen kirjoitetaan jonkin muun merkin nimi. Jokaiselle vartiolle voi tehdä omat dominokortit. Seikkailijat tekevä korteista ringin niin, että vierekkäisissä korteissa on aina saman merkin kuva ja nimi.

Joukkueen huuto (20 min)

Sampo kertoo, että partiossa on tapana huutaa erilaisia huutoja. Joukkue jakaantuu vartioihin. Jokaisen vartion tehtävänä on kehitellä joukkueelle huutoehdotus. Joukkue voi miettiä ennen jakautumista sellaisia sanoja, joita huudossa olisi hyvä käyttää. Kun huudot ovat valmiit, huudetaan ne koko ryhmälle ja niistä äänestetään paras koko joukkueen yhteiseksi huudoksi.

Siivous (5 min)

Lopetus (10 min)

Lopuksi sampo tai vartionjohtaja lukee seikkailijoiden ihanteeseen liittyvää tarinaa:

Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä

Sipe ja Vepe istuivat keinuilla. Kello oli ”sopivasti”: pienet lapset olivat menneet jo kotiinsa, mutta heillä oli vielä ulkonaoloaikaa. Jokkis tuli heidän luokseen todella huolestuneen näköisenä. ”Jotain täytyy tehdä”, hän sanoi. Sipe ja Vepe eivät olleet ennen nähneet häntä noin vakavana. Jokkis kertoi katsoneensa luontodokumentin, jossa kerrottiin luonnon nykytilasta. ”Aaa, olet löytänyt valon”, totesi Sipe. ”Jo oli aikakin!” Sipe oli aina ollut luonnon puolestapuhuja.

Kolmikko keskusteli luonnosta. Vepe oli hieman kummissaan ystäviensä innosta: ”Mitä nyt on tapahtunut?” Jokkiksen mukaan ohjelmassa kerrottiin ilmastonmuutoksesta ja muista vaikeista asioista. Hän halusi toimia sen estämiseksi, mutta tuntui, että tehtävä oli mahdottoman iso. Sipe puolestaan kertoi ihmisen vastuuttomasta toiminnasta luonnossa: eläimet ja muu luonto kärsivät saasteista.

Ihminen on saanut luonnon ja elinympäristömme aika heikkoon kuntoon. Se ei ole varmastikaan ollut tarkoitus, mutta niin vain on käynyt. Vastauksena tähän tilanteeseen partiolaiset haluavat siirtyä luonnon
kuluttamisesta sen suojeluun. Se, kutsummeko suhdettamme luontoon rakastamiseksi, tykkäämiseksi tai
suojeluksi on toissijainen. Tärkeintä on se, että emme enää vain katso sivusta vaan teemme jotain. Ja aloitamme sen itsestämme. Jokkiskin ymmärsi, että jokainen voi toimia luonnon hyväksi.

Aloita omista teoistasi: lopeta roskaaminen. Valitse liikkumisvälineeksi jalat tai polkupyörä, jos se on mahdollista. Luonnon suojelu on sinun itsesi ja muiden ihmisten suojelua. Sen aloittaminen ei ole myöhäistä, mutta se tulee aloittaa mahdollisimman pian. Ja paitsi että haluamme suojella luontoa, haluamme tutustua siihen. Oppia siitä. Ymmärtää sitä. Parhaiten se käy olemalla itse luonnossa, olemalla osa sitä. Annetaan luonnon itsensä opettaa meitä luonnosta. Käydään luonnossa – roskaamatta, kuluttamatta.

Päätetään kokous sisaruspiirin, josta sampo voi kertoa, että se on yksi tärkeä partiolaisia yhdistävä tapa.

Retkikeitin + Minä

Kokouksen aloitus (5 min)

Joukkue aloittaa kokouksen lippukunnan perinteiden ja omien tapojensa mukaan. Huudetaan joukkueen huuto. Alkumenojen aikana luetaan mitä päiväkirjaan on kirjoitettu edellisestä kerrasta.

Leikki (10 min)

Alkuleikkinä joukkue leikkii Puuhaukkaa. Jokainen valitsee itselleen puun, jossa asuu. Puut merkitään nauhalla tai muulla vastaavalla. Yksi leikkijöistä on ilman puuta. Kun hän huutaa ”puuhaukka etsii asuntoa”, täytyy leikkijöiden vaihtaa puuta. Ilman puuta ollut leikkijä yrittää saada itselleen puun toisten vaihtaessa puuta. Se joka jää ilman puuta jää uudeksi huutajaksi.

Kertaus (10 min)

Sampo tuo kokoukseen mukanaan kasan partiomerkkejä. Joukossa on eri ikäkausien merkkejä sekä oikeat seikkailijan paitaan kuuluvat merkit. Seikkailijoiden tehtävänä on poimia kasasta oikeat merkit ja laittaa ne tyhjään paitaan oikeille paikoilleen. Jos halutaan, harjoituksen voi tehdä myös kisana.

Uusien taitojen opettelu (15 min)

Seikkailijat palauttavat mieliinsä, miten retkikeitin kootaan. Jos asia on tuttu, voivat vartiot suoraan jakautua pienemmiksi ruokakunniksi. Ruokakunnat voivat kisata toisiaan vastaan esimerkiksi siinä, mikä ryhmä on nopein keittimen kokoamisessa silloin, kun yhden jäsenen silmät ovat sidotut. Entä miten homma onnistuu, jos kaikilla ryhmäläisillä on käytössään vain yksi käsi. Jos keittimen kokoaminen on joukkueelle vieras juttu, käy sampo asian läpi ensi vartionjohtajan kanssa ja tämä opettaa oman ryhmänsä kokoamaan keittimen.

(30 min)

Kun keittimen kokoaminen on palautettu mieleen, käy joukkue nopeasti yhdessä lävitse vielä keittimen turvalliseen käyttöön liittyvät asiat esimerkiksi tasaisesta alusta ja sytyttämisestä. Tämän jälkeen ruokaryhmät ryhtyvät hommiin. Illan aikana ryhmät voivat valmistaa keittimellä esimerkiksi popcornia. Johtaja pitää huolta, että ruokaryhmä muistaa huolehtia hyvästä hygieniasta.

Popcornien tekemisessä öljyä laitetaan kattilan pohjalle niin, että pohja peittyy. Joukkoon lisätään myös maissinjyviä niin, että pohja peittyy. Kattilaa kuumentamalla popcornit valmistuvat. Kansi on syytä pitää paikoillaan, jotta popparit eivät lennä ulos. Seikkailijoita on syytä muistuttaa, että varovat popcornien pohjaan palamista.

Siivous (15 min)

Kokouksen lopuksi on hyvä varata riittävästi aikaa keittimien tiskaamiselle. Erityisesti pop corn -kattilat saattavat vaatia jynssäämistä.

Lopetus (15 min)

Iltahiljentymiseksi jokainen kirjoittaa paperille vastaukset alla oleviin kysymyksiin.

Olen syntynyt…

Olen allerginen…

Lempimusiikkiani on…

Uskontoni on…

Inhoan…

Koulussa lempiaineeni on…

Perheeseeni kuuluu…

Johtaja pyytää kaikkia etsimään jonkun, joka on vastannut kaikkiin kysymyksiin samalla tavalla. Jos tämä ei onnistu, pelaajat etsivät seuraavaksi ihmistä, jonka kanssa olisi ainakin neljä yhteistä piirrettä – tai ainakin kolme tai kaksi – tai edes yksi. Lopuksi keskustellaan aktiviteetista: Oliko aktiviteetti seikkailijoiden mielestä hauska. Miksi tai miksi ei? Mitä seikkailijat oppivat? Kuinka moni löysi ihmisen, jonka kanssa hänellä oli viisi/neljä/kolme/kaksi/yksi yhteistä piirrettä?

Puukko + Ruoasta päättäminen

Kokouksen aloitus (5 min)

Joukkue aloittaa kokouksen lippukunnan perinteiden ja omien tapojensa mukaan.

Leikki (10 min)

Leikki joukkueen toiveiden mukaan.

Puukko (15 min)

Harjoitellaan puukon käyttöä vuolemalla kiehisiä.

Nuotion tekeminen (30 min) 

Sytytetään nuotio kiehisiä hyödyntäen. Tarvittaessa nuotioita kannattaa tehdä vartioittain.

Vinkki: Kiehisten vuolemiseen ja nuotion sytytykseen voi tarvittaessa katsoa Suomen Partiolaisten Youtube-kanavalta löytyvän vinkkivideon.

Ruuasta päättäminen (10 min)

Seikkailijat suunnittelevat yhdessä ruokalistan tulevalle retkelle. Joukkue keskustelee siitä, minkälaisia erityisvaatimuksia ruoanlaitossa on retkellä. Retkellä on huomioitava ruokien säilyvyys ja se, että pakkaukset ovat retkikäyttöön sopivat ja kevyet kantaa. Joukkue miettii, mitä muita asioita pitää ottaa huomioon ruokalistaa suunniteltaessa. Miten ryhmän jäsenten allergiat ja retken pituus ja rankkuus vaikuttavat? Minkä verran aterioita tarvitaan ja miten ne valmistetaan? Kuinka huomioidaan ruoan terveellisyys ja monipuolisuus retkelläkin? Minkälainen ruoka on ympäristöystävällinen? Entä miten ruoan hinta pysyy alhaisena? Jokainen vartio suunnittelee yhden aterian.

Siivous (10 min)

Lopetus (10 min)

Sampo lukee retkiruokaa-adjektiivitarinaa, josta jokainen seikkailija pääsee vuorollaan täydentämään tarinaa adjetiivilla:

Jänöjussit-vartio oli vaelluksella. Aurinko painui jo ___ kuusemetsän taakse ja ___ partiolaisten vatsat kurnivat äänekkäästi. Niinpä he päättivät leiriytyä ___ metsäaukiolle. 

Pipsa kaivoi ___rinkastansa ___kaasutrangian. Hän kokosi retkikeittimen ja sytytti siihen ___liekin. Henri antoi Pipsalle pussillisen ___ makaroneja sekä ___nakkeja, joista he valmistivat ___illallisen.

Sillä välin, kun Pipsa ja Henri valmistivat ruokaa, Viivi ja Juho pystyttivät ___telttaa. "Onneksi taivas näyttää ___! Meille tulee siis ___ yö", Juho iloitsi.

Trangiassa tuoksui ___ retkiruoka. Pipsa hämmensi makaroneja ___ kauhalla ja sanoi: "Tämä ruoka näyttää niin ___. Voitte tulle syömään!"

Ystävykset etsivät ___ruokailuvälineet ___ rinkoistansa ja kävivät syömään. Juho söi jopa niin paljon, että hänelle tuli hieman ___ olo. 

Lopuksi partiolaiset keräsivät ruuanlaitosta jääneet ___roskat. Nea lupasi viedä ___ trangian kotiin tiskattavaksi. Kun kaikki sotkut oli siivottu, kömpivät partiolaiset ___ makuupusseihinsa ja näkivät koko yön ___ unia.

Lähde: Laura Rautio/Pohjanmaan Partiolaiset 

Varusteluettelo + Kerros kerrokselta + Rinkka

Kokouksen loppuosassa käydään läpi pukeutumista (30 min):

Jokaiselle vartiolle voi antaa tehtäväksi valmistella jostakin retkipukeutumiseen liittyvästä aiheesta (esim. kerrospukeutumisesta tai vaatteiden kastumisesta) kertova pieni näytelmä tai muu esitys. Lopuksi vartiot esiintyvät muulle joukkueelle. Tämän jälkeen keskustellaan vielä yhdessä siitä, mitä on opittu.

Alkumenot joukkueen tapaan

Taustayhteisö

Jos lippukunnan taustayhteisönä on seurakunta, kutsuu joukkue lippukunnan sepon kokouksen vieraaksi. Seppo voi esimerkiksi kertoa seurakunnan toiminnasta ja tapahtumista. Lisäksi seppo voi myös vastata kokouksen iltahiljentymisestä. Sepon avulla joukkueen on myös mahdollista vierailla kokouksen aikana esimerkiksi kirkossa tai kellotapulissa.

Huom! Tämän aktiviteetin tarkoitus on tutustuttaa oman lippukunnan taustayhteisöön. Jos lippukunnalla ei ole taustayhteisöä eikä muutakaan tukiyhdistystä tai yhteistyötahoa, jonka toimintaan voidaan mielekkäällä tavalla osallistua, voi jättää tämän aktiviteetin tekemättä.

Maastoleikkejä

Samanlaiset

Leikinjohtaja näyttää esineitä (oksa, kivi, puolukanvarpu, tai muita vastaavia ympäristöstä löytyviä asioita) joko yhden kerrallaan tai kaikki heti esillä. Leikkijöillä on esimerkiksi viisi minuttia aikaa etsiä mahdollisimman identtinen vastine ympäröivästä maastosta. Esimerkiksi kenen kivi on samanlaisin kuin leikinjohtajan kivi. Se, jonka löytö on samanlaisin saa pisteen.

Syyslomaviikko - ei partiota (syysloman ajankohta vaihtelee alueittain).

Lippu

Kokouksen aloitus (5 min)

Joukkue aloittaa kokouksen lippukunnan perinteiden ja omien tapojensa mukaan.

Leikki (10 min)

Seuraava leikki leikitään hedelmäsalaatin säännöin. Istutaan piirissä tuoleilla, leikinjohtaja on keskellä piiriä. Hän jakaa osallistujille liputuspäivät: Kalevalan päivä, Runebergin päivä jne. Sama päivä voi tulla kahdelle tai useammalle. Leikinjohtaja huutaa esimerkiksi ”Kalevalan päivä”, jolloin kaikki Kalevalan päivät vaihtavat paikkaa ja leikinjohtaja yrittää ehtiä ensin yhdelle tuolille. Viereiselle tuolille ei saa mennä. Kun leikinjohtaja huutaa ”Lippuvartio”, kaikki vaihtavat paikkaa. Ilman tuolia jäänyt aloittaa uutena leikinjohtajana.

Lippujen piirtäminen (20 min)

Millaisia erilaisia Suomen lippuja on olemassa? Mitkä ovat Suomen lipun mittasuhteet? Seikkailijat piirtävät Suomen lippuja oikeassa mittasuhteessa. Tarvikkeet: paperia, sinisiä puuvärikyniä, lyijykyniä, viivoittimia, Suomen lippu.

Siivoilu ja siirtyminen ulos (10 min)

Lipunnosto (30 min)

Seikkailijajoukkue harjoittelee lipunnostoa ja -laskua lippukunnan perinteiden mukaisesti. Jokainen on vuorollaan lipunnostaja ja -laskija, muut toimivat kuin osallistujat. Joukkue käy lävitse myös läpi liputtamiseen liittyviä käytäntöjä, lipun viikkaamista ja sen hävittämistapoja.

Lopetus (15 min)

Solmut + Minä

Kokouksen aloitus (5 min)

Joukkue aloittaa kokouksen lippukunnan perinteiden ja omien tapojensa mukaan.

Leikki (10 min)

Ryhmän toiveleikki

Solmut (30 min)

Seikkailijat tekevät opeteltavan solmun lakunauha-Snörenistä. Kun solmu on mennyt oikein, saa nauhan syödä.

Sampo näyttää mallisolmun ja kertoo solmun käyttökohteista. Sampo ohjeistaa vartionjohtajat harjoittelemaan solmun tekoa yhdessä vartion kanssa. Sampo laittaa nähtäville mallikuvia (esim. solmukirja, taitokirja, moniste) ja tarkistaa seikkailijoiden solmut. Tarvittaessa solmun tekemisen voi näyttää ja kerrata uudelleen.

Minä (30 min)

Kaikki istuvat piirissä. Sampo pyytää seikkailijoita hakemaan luonnosta asian, joka kuvastaa sovittua asiaa, esimerkiksi ”Mielialani tällä hetkellä”, ”Olen henkilö, joka…”, ”Miksi olen partiolainen”. Seikkailijalla on viisi minuuttia aikaa löytää sopiva esine. On hyvä kertoa seikkailijoille, että esinettä käytetään askarteluun, eikä sen siksi kuulu olla liian iso. Kun kaikki ovat palanneet piiriin, näytetään esineet muille ja kerrotaan, miksi on valinnut juuri sen asian. On hyvä, jos joku aikuisista aloittaa. Sammon tehtävänä on huolehtia, että jokainen saa esitellä oman asiansa ilman muiden keskeyttämistä. Kun kaikki ovat kertoneet esineestään, jatketaan seuraavaan vaiheeseen. Seikkailijat rakentavat vartioittain kehykset kepeistä. Kehysten kuuluu olla noin A4 kokoisia. Kun kehys on valmis, sidotaan nauhaa tai lankaa kehyksen sisälle verkoksi. Viimeisenä kiinnitetään vartiolaisten esineet verkkoon. Vartiot esittelevät taideteoksensa toisilleen. Aivan lopuksi seikkailijat voivat vielä miettiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Jos saisit valita uudestaan, valitsisitko saman esineen? Onko helppo nähdä vartiokavereista, mitä he ajattelevat ja tuntevat? Mitä voi tehdä, jos jonkun olo ei ole erityisen hyvä? Lähde: Scouterna

Lopetus (15 min)

Solmuista saa hyviä aiheita myös iltatarinoihin ja hiljentymiseen. Esimerkiksi sisupartion tunnuksessa on sammakko vahvan jalussolmun sisällä, jonka vammaton ja vammainen partiolainen yhdessä solmivat. Joukkue voi myös pohtia, mitä tarkoittaa, kun joku sanoo, että elämä menee solmuun. Millaiset asiat auttavat elämän “solmuissa”? Joukkue voi myös harjoitella ystävyyden solmua ja keskustella siitä, millainen on hyvä ystävä.

Alkumenot ja aloitusleikki ryhmän tapojen mukaan

Adventtikalenteri

Käydään läpi adventtikalenterien myyntiä esimerkiksi seuraavien vinkkien avulla:

Joukkue tekee vartioittain tutkimustehtäviä kalenteripakkauksesta. Johtaja valmistelee etukäteen muutamia kysymyksiä, joihin seikkailijoiden on löydettävä vastaukset kalenterin pakkauksesta. Kysymyksinä voi olla esimerkiksi mitä kalenterin ostaja saa kaupanpäällisinä, paljonko kalenteri maksaa, kenelle kalenterin tuotto menee ja niin edelleen. Kun idea on muutaman esimerkin jälkeen selvillä, seikkailijat voivat itse keksiä lisää kysymyksiä. Tutkimustehtävät voi tehdä myös kilpailuna.

Seikkailijat harjoittelevat myyntipuhetta pareittain. Toinen parista on asiakas ja toinen puolestaan myyjä, jonka tehtävänä on esitellä myytävä tuote tai keräyskohde asiakkaalle.

Iltahiljentyminen partioihanteista

Joukkue pitää iltahiljentymisen ihanteista. Iltahiljentymisessä voidaan yhdessä miettiä, mitä sana ihanne tarkoittaa. Mitä ihanteita seikkailijoilla on? Miten seikkailijoiden ihanteet voivat näkyä arkisissa tilanteissa? Mitä jokainen voi tehdä, jotta toimisi ihanteiden mukaisesti? Onko tilanteita, jolloin ihanteita ei tarvitse ottaa huomioon? Lähde: Scouterna

Adventtikalenterien myynti

• Opasta seikkailijat kulkemaan pareittain tai vuorottelemaan myyntipisteellä. Kerro kaikille, että iloinen hymy ja kohtelias myyminen auttavat ihmisiä ostamaan tuotteita. “Hei, haluaisitteko ostaa partiolaisten joulukalenterin?” 

• Voitte lähteä joko asuinpaikallenne perinteisesti ovelta ovelle tai varata myyntivuoron esimerkiksi jonkin kaupan tai ostoskeskuksen luota.

Lopuksi

• Kerättyjen varojen tilitys lippukunnan käytänteiden mukaan

Alkumenot ja aloitusleikki ryhmän tapojen mukaan

Pelastusliivit

• Tutustutaan pelastusliivien käyttöön
• Seikkailijavartiot kisaavat toisiaan vastaan viestissä, jossa jokainen vuorollaan pukee pelastusliivit oikeaoppisesti ja ottaa ne pois päältä.

Pimeäleikkejä metsässä

Leikitään lähimetsässä esimerkiksi jotakin näistä:

• Pimeäpiilo
• Heijastinten etsintä/heijastinsuunnistus
• Majakka: Yksi leikkijöistä on majakka ja seisoo keskeisellä paikalla valaisten taskulampulla maastoa. Majakka liikuttaa valoa hitaasti maastossa. Muut leikkijät lähtevät tietyn etäisyyden päästä liikkeelle kohti majakkaa, tavoitteenaan päästä koskettamaan majakkaa. Jos joku leikkijöistä osuu majakan valokiilaan ja majakka tunnistaa hänet (sanoo Tuukka nähty), täytyy leikkijän palata lähtöpaikkaan. Se, joka ensimmäisenä pääse majakan luo, saa olla seuraava majakka ja leikki alkaa alusta.

Iltahiljentyminen

Iltahiljentymiseksi sopii esimerkiksi kynttiläpolku.

Ryhmän nyyttäripikkujoulut

Valmistelut:

Lähetä koteihin viesti nyyttäreistä: jokainen saa tuoda jotakin herkkuja yhteiseen nyyttäripöytään.

Alkumenot ja aloitusleikki ryhmän tapojen mukaan

Nyyttärit:

Nyyttäreiden ohessa leikitään yhdessä leikkejä, joiden avulla tutustutaan omaan ryhmään paremmin.

Leikkejä:

Pelissä tutustutaan toisiin kertomalla asioita itsestään. Jokainen ottaa tarvitsemansa määrän karkkia, mutta niitä ei saa syödä (vielä...). Kerrotaan yhtä monta asiaa itsestään kuin on karkkeja. Alä kuitenkaan kerro leikkijöille pelin ideaa ennen kuin he ovat ottaneet karkit!

Jonoon järjestäytyminen leikinjohtajan kertoman ominaisuuden perusteella: ikä, syntymäpäivä, pituus, pikkurillin pituus, koulumatkan pituus, kuinka monta vuotta on ollut partiossa.

 3 jalkaa ja 2 kättä: Leikkijät jaetaan samankokoisiin ryhmiin. Leikinjohtaja alkaa huudella erilaisia ohjeistuksia, kuten 3 jalkaa ja 2 kättä. Ohjeen kuultuaan leikkijät asettuvat siten, että ryhmä koskettaa maata vain annettujen ohjeiden mukaisesti (3 jalalla ja 2 kädellä). Leikinjohtaja tarkistaa, että ryhmien asetelmat täyttävät annetut kriteerit. Seuraavaksi leikinjohtaja huutaa uuden käskyn, esimerkiksi 4 kättä ja 1 peppu.

Iltahiljentyminen

Lippukunnan joulujuhla

Osallistuminen lippukunnan yhteiseen joulujuhlaan.

Lupauksenanto, jos seikkailijat eivät ole vielä antaneet lupausta.