Sudenpennut: johtaminen

Sudenpentuikäkauden ryhmä, toimijat ja johtaminen

Lauma

Lauman koko saattaa vaihdella, mutta suosituksen mukaan pentuja on 8–12. Akelan pitäisi pystyä seuraamaan jokaisen lapsen kehitystä ja ottamaan huomioon kunkin kyvyt ja tarpeet. Kahden aikuisen johtama lauma voi olla kooltaan vähän suurempi. Isossa laumassa sudenpentujen voi olla hankala oppia tuntemaan toinen toisiaan ja kokea kuuluvansa joukkoon. Jos sudenpentuja on reilusti yli kymmenen kannattaa perustaa useampi lauma. Jos lippukuntaan on tulossa enemmän sudenpentuikäisiä kuin laumoihin voidaan mahduttaa, on toiminnan kannalta parempi pitää jonotuslistaa kuin paisuttaa laumoja liian suuriksi. Myös lasten huoltajia kannattaa pyytää akeloiksi kokeneemman akelan pariksi. Tällöin laumaan pystytään ottamaan useampi sudenpentu.

Uusi toimintakausi voi alkaa koko lippukunnan yhteisellä aloituskokouksella, johon kutsutaan uudet ja vanhat jäsenet huoltajineen. Kokouksessa lippukunnan johtajat esittelevät toimintaa ja vanhat toimintaryhmät sopivat kauden toiminnasta. Uudet sudenpennut ja huoltajat tapaavat akelansa ja näkevät samalla myös muita ikäkausia. Kauden alussa huoltajat ja sudenpennut tarvitsevat tiedon paitsi johtajasta ja kokoontumisajoista, myös pienen infopaketin partioharrastuksen luonteesta. Miten kokouksiin varustaudutaan? Mitä siellä tehdään? Voiko 7-vuotias lähteä retkelle yöksi?

Lauman johtajan vaihtuessa on hyvä pyrkiä takaamaan vanhan toiminnan jatkuvuus niin hyvin kuin mahdollista. Johtajan vaihtuminen aiheuttaa sudenpennuille epävarmuutta. Uuden akelan on selvitettävä, mitä lauma on aikaisemmin tehnyt. Uusi akela saa vanhalta akelalta tiedot tehdyistä jäljistä ja askeleista sekä lauman perinteet ja säännöt. Jos mahdollista, on uuteen laumaan hyvä tutustua yhdessä edellisen akelan kanssa vierailemalla muutamassa koloillassa.

Erilaiset laumat

Eri laumatyyppejä on lähes yhtä monta kuin on itse laumojakin. Laumat eroavat toisistaan myös rakenteeltaan. Tavallisin ero kulkee yhtenäis- ja putkilauman välillä. Joissakin lippukunnissa laumoja erotellaan myös sukupuolen mukaan, mutta tähän ei sudenpentujen ikäkaudessa ole mitään erityistä tarvetta.

Yhtenäislauma

Yhtenäislauma koostuu suurin piirtein samanikäisistä sudenpennuista, jotka aloittavat partion samaan aikaan. Sudenpennut kasvavat ja toteuttavat partio-ohjelmaa samaan tahtiin. Yleensä yhtenäislauman laumahenki on tiivis ja sen jäsenet tuntevat suurta yhteenkuuluvuutta. Lauman omat tunnukset ja maskotit merkitsevät sudenpennuille paljon. He saavat valita lauman nimen usein itse.

Putkilauma

Putkilaumaan liittyy vuosittain uusia, vasta partiopolkunsa aloittavia jäseniä vanhimpien sudenpentujen siirtyessä seikkailijoihin. Uusien sudenpentujen mukaan ottaminen on helppoa, mutta akelan kannalta putkilauma on vaativampi, sillä mukana on eri-ikäisiä ja eri vaiheessa olevia sudenpentuja. Akelan on huomioitava, että jokainen sudenpentu saa itselleen sopivan kokoisia tehtäviä partiossa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi saman aktiviteetin toteuttamisesta kahdella eri tavalla sudenpennun kehitysvaiheesta riippuen.

Vanhemmat sudenpennut voivat tarvittaessa auttaa ja ohjata nuorempia. Näin he myös oppivat hyväksymään, että jokaisella on erilaiset kyvyt ja että nuorempia täytyy auttaa. Putkilaumassa voidaan myös tehdä eri jälkiä esimerkiksi pienemmissä pentueissa. Putkilaumalla saattaa olla pitkät perinteet, ja niitä kannattaakin vaalia.

Nokkapentu

Lauma ei ryhmäydy, jos sen kaikki jäsenet eivät saa olla tekemässä laumaa. Akeloiden tehtävänä on toiminnan johtaminen ja turvallisuuden luominen, mutta jokaisella lapsella on laumassa oma tehtävänsä. Kynttilänsammutusvuoro voi kiertää illasta toiseen, isommat voivat toimia lukijoina ja joku voi pitää huolta naulakon siisteydestä.

Laumassa voi olla yksi tai kaksi pentua, joilla on luottamustehtäviä laumaillassa. Näitä sudenpentuja kutsutaan nokkapennuiksi. Nokkapennun tehtävässä toimivaa vaihdetaan esimerkiksi kuukausittain tai viikoittain. Nokkapentu toimii akelan apuna ja voi johtaa esimerkiksi jonkin leikin koloillan aikana, johtaa lauman seremoniat tai sytyttää ja sammuttaa kynttilän. Kukin sudenpentu toimii vuorollaan nokkapentuna. Nokkapentuna toimiessaan sudenpentu harjoittelee vastuun ottamista ja pieniä johtamistehtäviä. Jokainen sudenpentu toimii nokkapentuna oman osaamisensa mukaan. Hän saa tehtävästä itseluottamusta.

Lauman aloittaessa akela johtaa kaikki nokkapennullekin kuuluvat tehtävät. Näin sudenpennut saavat mallin siitä, kuinka tilanteessa tulee toimia. Aluksi ajatus lapsesta akelan avustajana voi tuntua akelasta oudolta. Johtaja saattaa ajatella, että on paljon helpompaa tehdä asiat itse, koska silloin ne hoituvat siististi. Partion nousujohteisuus näkyy kuitenkin jo sudenpennuissa: pienten tehtävien avulla kasvetaan isompiin. Akelan on luotettava sudenpennun haluun hoitaa tehtävä tunnollisesti akelan tuella ja avulla. Kun sudenpentu toimii ensimmäistä kertaa luottamustehtävässään, tarvitsee hän akelalta tukea ja kannustusta sekä luottamusta omaan selviytymiseensä. Sudenpennulle tilanne on jännittävä. Kun hän onnistuu, uskaltaa hän hoitaa toimen seuraavan kerran itsenäisemmin. Isojen sudenpentujen kanssa monet pienet askareet ovat paljon helpompia, koska sudenpennut ovat oppineet toimimaan nokkapennun tehtävissä.

Sudenpennun huoltajat

Sudenpennun kotiväki suhtautuu yleensä partioon hyvänä harrastuksena. Osa on valmiita tekemään jotain lapsensa harrastuksen eteen, mutta kaikki eivät ole niin motivoituneita. Pienin apu, mitä vanhemmilta voi vaatia, on kyytien järjestely leireille ja takaisin. Joskus lasten vanhemmista voi olla isokin apu: innokas kalastaja tulee opettamaan lapsille kalastusta tai kotitalouden opettaja tekemään ruokaa leirille viikonlopuksi.

Akela tapaa usein huoltajat syksyllä, kun lapset ilmoittautuvat partioon tai tulevat ensimmäiseen kokoukseensa. Jos näin ei ole, on hyvä pyytää vanhemmat johonkin kokoukseen tai pitää erillinen vanhempainilta. Huoltajille kannattaa myös tehdä selväksi partion vapaaehtoisuus. He eivät välttämättä tiedä, ettei akelalle makseta palkkaa kuten kerhonohjaajalle.

Viestintä kotiväen kanssa on todella tärkeässä roolissa partion nuorimman ikäkauden kohdalla. Akelan kannatta sopia yhdessä kotiväen kanssa sopiva viestintäkanava. Tärkeimmät retki- ja leirikirjeet voi lähettää sähköpostilla, mutta muuhun viestintää voi olla paikallaan huoltajien ja johtajien yhteinen viestiryhmä.  

Huoltajat on otettava huomioon kaikessa suunnittelussa. On hyvä miettiä esimerkiksi etukäteen ennen retkiä, miten ja milloin tietoa retkestä jaetaan. Akelan on hyvä varautua erityisesti ensimmäisten retkien ollessa kyseessä keskustelemaan huoltajien kanssa. Heidän huolensa ja toiveensa on otettava tosissaan. He ovat oman lapsensa asiantuntijoita ja akela on partion ja sudenpentutoiminnan asiantuntija.

Koska kaikki on uutta, saa sudenpentujen johtaja usein paljon kiitosta, kun hän lähettää retkiltä ja leireiltä kuulumisia kuvien muodossa. Myös muistutukset koloillassa tarvittavista tarvikkeista hoituvat viestiryhmän kautta.  

Sudenpennut tarvitsevat usein kotiväen apua, jotta he osaavat varautua esimerkiksi erikoiskokoukseen oikein. Siksi on tärkeää, että tieto partion ja kodin välillä kulkee. 

Akelan on hyvä myös ohjata lasten huoltajia käyttämään partion jäsenrekisteriohjelmaa. Jäsenrekisterinhoitajalta saa tähän apua. Lisäksi uusien sudenpentujen huoltajia on hyvä kannustaa seuraamaan lippukunnan sosiaalisen median kanavia. 

Vanhempainilta

Sudenpentujen kotiväkeen syntyy paras yhteys, kun heihin ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä. Akelan on hyvä järjestää vanhempainilta tai muu vastaava mahdollisuus, jossa lasten huoltajat voi tavata kasvokkain. Vanhempainilta olisi syytä pitää ainakin kerran toimintavuodessa. Partioon liittyminen, johtajan tai toimintaryhmän vaihtuminen, ensimmäinen iso leiri ja siirtyminen seikkailijoihin puhuttavat varmasti sudenpentuja ja kotiväkeä.

Leirin vierailupäivä tai yhteisen iltanuotion järjestäminen retken päätteeksi voivat olla hyviä tapoja saada huoltajat paikalle. Heitä voi myös kutsua mukaan koloiltaan seuraamaan toimintaa. Akela saa tilaisuuden kertoa partiokuulumisista ja ajankohtaisista asioista, ja sudenpennut puolestaan mahdollisuuden valmistella ohjelmaa tai esityksiä isolle yleisölle.

Sudenpentutoiminta lippukunnissa

Sudenpentutoiminta tapahtuu lippukunnissa. Se, miten sitä hoidetaan, riippuu hyvin paljon lippukunnasta. Sudenpentutoiminta on kiinteä osa lippukunnan toimintaa. Se muodostaa oman ikäkautensa, jonka johtajana toimii vastaava akela. Sudenpentutoiminta ei kuitenkaan ole mitään esipartiointia, vaan samalla tavalla kuin muutkin ikäkaudet sekin on oma itsenäinen vaiheensa partiopolulla ja sillä on partiossa omat tavoitteensa.

Akelan tulee seurata myös muuta lippukunnan toimintaa. Lippukunnan toimintasuunnitelma tehdään yleensä vuodeksi kerrallaan, mutta lippukunnan kehittämiseksi tehdään myös pitkän tähtäimen suunnitelmia. Parhaiten akela pysyy kärryillä osallistumalla lippukunnan tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen.

Jokaisella lippukunnalla on myös oma tapansa hoitaa partiotoiminnan käytännön järjestelyt. Lippukunnanjohtaja, ohjelmajohtaja tai ikäkausivastaava osaavat kertoa usein parhaiten esimerkiksi sen, mistä lauma saa itselleen askartelutarvikkeita tai retkeilykalustoa, miten tapahtumista on tapana viestiä tai mihin retket kannattaa suunnata. Lippukunnissa harva asia tulee valmiina. Esimerkiksi kolojen siivous on usein ryhmien vastuulla, retkien muonituksista vastaavat johtajat ja varainhankinta on olennainen osa partiovuotta.

Akelan rooli sudenpentuikäkaudessa

Akelan rooli ja tehtävä

Sudenpentulauman johtaja, akela, on tehtäväänsä koulutuksen saanut ja pestattu aikuinen tai vaeltaja. Mikäli akela on alle 22-vuotias, hänellä tulee olla aikuisen tuki pestiinsä. Tukena voi toimia vastaava akela tai oma luotsi. On suositeltavaa, että sama akela on sudenpentujen kanssa koko heidän sudenpentuaikansa. Sudenpentulauman elinkaari on usein noin kolme vuotta, joten akelan pesti vaatii sitoutumista. On tärkeää, että sudenpennuilla säilyy tuttu ja turvallinen johtaja mahdollisimman pitkään.

Laumalla on suositeltavaa olla kaksi johtajaa, jotta jokainen sudenpentu saa aikuisen huomion ja laumaa pystytään jakamaan pienemmiksi pentueiksi toiminnan aikana. Kahden johtajan avulla varmistetaan myös sudenpentujen turvallisuus. Akeloiden on hyvä tehdä selkeä työnjako laumailtoja varten. Kumpikin akela voi esimerkiksi vastata vuoroviikoin illan ohjelmasta tai kumpikin vastaa illan aikana eri osioista, esimerkiksi toinen illan opetuksesta ja toinen leikittämisestä ja hiljentymisestä. Työpari auttaa myös akelaa itseään jaksamaan paremmin.

Ryhmän toiminnan suunnittelu ja toteutus sekä sudenpentujen turvallisuus toiminnan aikana ovat akelan vastuulla. Akelan tehtävänä on järjestää lauman toiminta partio-ohjelman mukaisesti, varmistaa partiomenetelmän toteutuminen sekä sudenpentujen kasvatustavoitteiden saavuttaminen. Aikuinen vastaa siis käytännön toiminnasta ja järjestelyistä, mutta hän toimii myös yhtenä kasvattajana sudenpentujen elämässä antaen eväitä muun muassa ryhmätyö- ja partiotaitoihin.

Aikuinen mahdollistaa lasten partiotoiminnan ja tukee yksilöllistä kasvua. Sitoutuminen kasvattajana toimimiseen onkin kenties valmiiksi määritellyn ohjelman noudattamista olennaisempaa. Sudenpentu on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tukea ja turvaa. Akela on turvallinen ja tuttu aikuinen, joka asettaa tarvittaessa rajat, innostaa sudenpentuja partiotoimintaan sekä tuottaa positiivisia elämyksiä ja kokemuksia sudenpennuille.

Akelalta vaaditaan sopeutumista monenlaisiin rooleihin. Hän toimii roolimallina eri tilanteissa, on auktoriteetti ja kasvattaja. Akelan tärkein ominaisuus on kyky asettua toisen asemaan. On osattava myös kuunnella: ensiarvoisinta ei ole sudenpentuohjelman läpi vieminen sellaisenaan vaan lasten kasvattajana toiminen. Hienointa akelan pestissä onkin juuri se, että saa seurata lasten kasvua nousujohteisella partiopolulla!

Akelan pestissä tarvittavat tiedot ja taidot

Arvopohja

• Tuntee partioliikkeen aatteellisen pohjan eli arvot
• Sitoutuu partion arvoihin, esimerkiksi luontoon ja ympäristöön
• Hallitsee ja ymmärtää partiosymboliikan ja sen merkityksen
• Tukee lasten ja nuorten kasvua ja luo mahdollisuuksia oppia ja vaikuttaa

Ohjelman ja koulutuksen tunteminen

• Ymmärtää ja hallitsee ohjelman ja kasvatustavoitteet
• Ymmärtää ja hallitsee partiomenetelmän
• Tuntee sudenpentuikäisen lapsen kehityksen piirteitä

Lippukuntatason osaaminen

• Tukee sudenpentuohjelman toteutumista
• Asettaa sudenpentutoiminnalle tavoitteita ja tarkkailee niiden toteutumista
• Varmistaa sudenpentujen näkymisen lippukunnan tapahtumissa
• Pitää yhteyttä sidosryhmiin, esimerkiksi valmistelee vanhempainiltoja

Akelan koulutus

Akelan koulutukseen osallistuvan tulee olla aiemmin osallistunut joko Ryhmänohjaajakoulutukseen tai Tervetuloa partioon-koulutukseen. Akelakoulutuksen käytyään kouluttautuja:

• Ymmärtää akelan pestin ja aikuisen roolin 7-12-vuotiaan lapsen kasvattajana sekä on valmis kehittymään pestissään 
• Tuntee sudenpenturyhmän johtamisessa käytettäviä johtamismalleja sekä käytännön vaihtoehtoja erilaisten lasten ja heidän huoltajiensa kanssa toimimiseen 
• Ymmärtää kyseisen ikäkauden lapsen/nuoren kehitysvaiheen ja kuinka partio vastaa tähän kehitystarpeeseen. 
• Ymmärtää yhden ikäkauden ohjelman rakenteen ja kuinka sitä suunnitellaan ja johdetaan. Ymmärtää, miten lapsille tarjotaan partiomaista toimintaa. 
• Osaa toimia turvallisesti ryhmänsä kanssa ja ennakoida mahdollisia riskejä. Tietää voimassa olevat Suomen Partiolaisten turvallisuusohjeet. 

Ikäkausivastaava, vastaava akela

Jokaisen ikäkauden toiminnasta lippukunnassa vastaa aina ikäkausivastaava. Ikäkausivastaavana voi toimia joku akeloista tai joku muu aikuinen johtaja. Jos ikäkaudessa on vain yksi ryhmä, akela on usein samalla kyseisen ikäkauden ikäkausivastaava. Sama aikuinen voi toimia useamman kuin yhden ikäkauden vastaavana, jolloin kyseessä on erillinen pesti. Ikäkausivastaava on yli 22-vuotias partiojohtaja, joka ymmärtää kokonaisvaltaisesti ikäkausitoimintaa kaikkien ikäkausien osalta ja osaa tukea myös aikuisia näiden pesteissä.

Ikäkausivastaava on akeloiden tukihenkilö, jonka puoleen sudenpentuikäkautta johtavat voivat kääntyä monissa eri asioissa. Ikäkausivastaava koordinoi ikäkauden tapahtumia. Ikäkausivastaava on myös yhteydessä lippukunnan muihin johtajiin ja ikäkausiin.

Ikäkausivastaavan tärkein tehtävä on pestata akelat. Pestauksen voi hoitaa myös ohjelmajohtaja. Pestikeskustelussa akelan kanssa sovitaan pestin sisällöstä, kestosta ja siihen saatavasta tuesta.  

Pestin vaatimat tiedot ja taidot

Vastaavana akelana toimiminen edellyttää tiettyjä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Suositeltavaa on, että vastaavaksi akelaksi pestataan kokenut ja pätevä partiojohtaja. Vastaavan akelan tulee pystyä toimimaan paitsi lasten kanssa myös muiden aikuisten akeloiden johtajana. Usein pestiin kuuluu myös yhteydet sidosryhmiin, kuten vanhempainyhdistykseen. Vastaavalla akelalla on hyvä olla yhteyksiä myös piiritasolle. Piiriyhteydet ja tiedottamisen piirin tapahtumista, jotka koskevat erityisesti sudenpentuikäkautta, voi hoitaa myös ohjelma-, pesti- tai lippukunnanjohtaja.

Vastaavalta akelalta odotetaan akelan ominaisuuksien lisäksi seuraavia asioita:

Arvopohja

• Näkee partion nousujohteisena järjestönä ymmärtäen nousujohteisuuden mahdollisuuden toiminnassa ja tukee sitä tarjoamalla oikeanlaista ohjelmaa oikean ikäisille
• Osaa jakaa vastuuta ja näkee vartio- eli pienryhmäjärjestelmän edut
• Tarjoaa akeloille mahdollisuuden osallistua ja oppia tekemällä

Ohjelman ja koulutuksen tunteminen

• Tuntee koulutuksen erityisesti akeloiden osalta
• Hallitsee partiopestauksen
• Tuntee piirin tuottamien ohjelmien yms. materiaalien sekä voimassaolevan teeman mukaisen toiminnan
• Omaa yhteydet lippukunnan ja piirin koulutusvastaaviin
• Huolehtii akeloiden koulutusten riittämisestä pesteihin ja tiedon hankkimisesta piirien tarjonnasta
• Valvoo kasvatustavoitteiden toteutumista lippukunnassa ja viikoittaisessa toiminnassa

Lippukuntatason osaaminen

• Vastaa ikäkauden toiminnasta
• Huolehtii kasvatustavoitteiden ja ikäkausitoiminnan toteutumisesta
• Tukee, ohjaa ja johtaa akeloita ja ylläpitää akelaneuvostoa
• Antaa palautetta
• Valmistelee ja toteuttaa siirtymävaiheen vastaavan sammon kanssa
• Tekee yhteistyötä lippukunnanjohtajan kanssa
• Valvoo ikäkauden tapahtumia (retkiä, leirejä yms.)
• Hoitaa tapahtumista vastaavien pestaamisen, ellei akela hoida itse
• Huolehtii myös omasta kouluttautumisestaan ja tietojensa päivittämisestä