Sudenpennut: perusteet

Partiomenetelmä sudenpennuissa

Sitoutuminen partion arvoihin

Partiolaisen lupaus, laki, ihanteet ja tunnus kuvaavat partion arvoja. Niiden kautta partiolainen sitoutuu partion arvoihin. Sudenpentu ymmärtää, mitä tarkoittaa lupauksen antaminen. Antaessaan sudenpentulupauksen hän sitoutuu olemaan partiolainen.

Akelan tulee olla sitoutunut partion arvoihin. Akela näyttää omalla esimerkillään, kuinka partioihanteiden mukaan eletään ja kuinka lupausta toteutetaan. Akelalla tulee olla valmius selittää sudenpennulle ymmärrettävästi lupauksen sisältö.

Symboliikka

Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikalla liitetään sudenpennut omaan laumaansa, lippukuntaansa sekä maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen. Sudenpentu tuntee lauman tavat ja lippukunnan tunnukset, esimerkiksi huudon, huivin ja viirit. Akela tutustuttaa sudenpennun partion symboliikkaan (esineisiin, tapoihin yms.) ja auttaa sudenpentua ymmärtämään, että hän on osa isompaa kokonaisuutta. Symboliikalle keskeiset tarinat ja leikit auttavat sudenpentua liittymään ryhmään, oppimaan ja kasvamaan.

Nousujohteisuus

Nousujohteisuus partiossa tarkoittaa jokaisen kohdalla sopivan haasteellisia aktiviteetteja. Sudenpentu kokeilee uusia asioita ja miettii, mistä pitää ja mistä ei. Sudenpentu huomaa oppivansa uutta ja osaavansa.

Akela rohkaisee ja luo tilanteita, joissa sudenpentu pääsee kehittämään itseään, eli valitsee heille sopivan haastavia askeleita. Akela ohjaa sudenpentua näkemään oman kehityksensä ja vaikuttamaan siihen.

Vartiojärjestelmä

Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Ryhmään kuuluminen ja sen kokeminen on tärkeä osa lapsen kasvua.Sudenpentu oppii toimimaan ryhmässä eri rooleissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Hän harjoittelee pieniä ryhmänjohtamistehtäviä.

Akela antaa mahdollisuuksia kehittää vuorovaikutusta ja yhdessä päättämisen taitoja. Akelalla on vastuu lauman toiminnasta.

Tekemällä oppiminen

Partiossa opitaan kokemisen ja tekemisen kautta. Käytännön tekeminen opettaa enemmän kuin teorian lukeminen. Tekemällä oppiminen on lapselle luonnollinen tapa oppia asioita. Partiossa oleminen on ensisijaisesti tekemistä ja harjoittelua.

Sudenpentu saa tehdä ja kokeilla itse. Hän saa yrittää uutta, ja hänellä on lupa epäonnistua ja oppia tästä. Tärkeää on se, että asioita tehdään oikeasti ja oikeista syistä. Esimerkiksi ompelua ei harjoitella vain ompeluharjoituksen kautta, vaan ompelemalla laumalle jokin tärkeä tarvike. Akela mahdollistaa tekemällä oppimisen turvallisessa ympäristössä. Jotta tekemisestä opitaan, on myös hyvä pysähtyä tekemisen jälkeen miettimään, mitä oikein on opittu.

Aikuinen tuki

Sudenpennulle tuttu ja turvallinen aikuinen ohjaa sudenpentua omalla esimerkillään. Akela välittää sudenpennulle partion arvopohjaa oman esimerkkitoimintansa kautta. Aikuista tarvitaan sudenpenturyhmässä tekemään jokainen lapsi näkyväksi. Aikuisen tehtävänä on olla läsnä sudenpennuille ja suunnitella ja valmistaa hyvää, sudenpentuja kasvattavaa ohjelmaa partion tapahtumiin.

Päivän hyvä työ

Hyvä, pyyteetön teko ohjaa toisen kunnioittamiseen ja huomioimiseen. Partiossa ryhmissä toimiminen ja hyviin toimiin kannustaminen ohjaa positiiviseksi ja auttamishaluiseksi kansalaiseksi. Sudenpentujen ikäkaudessa opitaan tekemään pieniä, lyhytkestoisia palveluja tai tekoja toisten hyväksi.

Akela rohkaisee ja luo tilanteita, joissa sudenpennut pääsevät tekemään hyviä tekoja, ja ohjaa lasta oma-aloitteisuuteen. Akela auttaa lasta näkemään tekojensa seuraukset.

Toiminta luonnossa

Luonto ja luonnossa toimiminen ovat lapselle elämyksellisiä ja omatoimisuutta korostavia asioita. Luonto on itsessään toimintaympäristö, jossa partio-ohjelman monipuolisuus koetaan. Sudenpentu liikkuu ulkona ja saa luonnosta positiivisia kokemuksia.

Akela mahdollistaa monipuolisen toiminnan luonnossa. Lähes kaikki sudenpentuohjelman aktiviteetit on mahdollista toteuttaa myös ulkona.  

Lupaus ja ihanteet

Sudenpennun lupaus

Lupaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa sudenpentujen ihanteita joka päivä.

Sudenpentulupauksen antaminen

Partiopolkunsa alkuvaiheessa olevan sudenpennun voi olla vaikea ymmärtää, mitä lupaus ja ihanteet oikein tarkoittavat. Sudenpennut antavat lupauksen merkiksi siitä, että he sitoutuvat partion arvoihin. Sudenpennun kohdalla tämä tarkoittaa, että hän tietää olevansa partiolainen ja haluaa toimia lupauksen ja ihanteiden mukaisesti.

Sudenpentujen on vaikea muuttaa sanat teoiksi, jos sanojen sisällöt eivät ole heille selviä. Sudenpennun lupausta ja ihanteita käsitellään ennen lupauksen antoa, jotta sudenpennut tietävät, mitä ovat lupaamassa. Lupausta ja ihanteita käydään läpi sudenpentujen kanssa heille sopivalla tavalla. Ulkoa opettelun sijaan kannattaa selittää sanojen sisällöt niin, että sudenpennut ymmärtävät, mistä on kyse: keskustellen, kysellen, tunnustellen ja tutustuen, leikkien ja tarinoiden avulla.

Lupauksenantoseremonioita on monenlaisia. Tilaisuuden tulisi joka tapauksessa olla juhlava ja mieleenpainuva elämys lupauksenantajille. Lippukunnissa, joilla on seurakunta taustayhteisönä, lupauksenantotilaisuus pidetään usein kirkossa, mutta se voidaan lippukunnan perinteiden mukaan yhtä hyvin järjestää myös maastossa, leirillä tai kololla. Lupaus voidaan antaa myös lippukunnan yhteisessä tilaisuudessa, esimerkiksi itsenäisyyspäivänä, puurojuhlassa tai yrjönpäivänä.

Suositeltavaa olisi antaa sudenpentujen lupaus Tervetuloa partioon -jäljen jälkeen. Jos sudenpentu tulee mukaan kesken toimintakauden ja muut laumalaiset ovat jo antaneet lupauksen, on hyvä, että uudelle sudenpennulle järjestetään oma lupauksenantotilaisuus esimerkiksi lauman retkellä tai koloillassa. Lupauksenantotilaisuuteen kannattaa kutsua myös partiolaisten vanhemmat.

Lupauksenantotilaisuuden kulkuun on lippukunnilla erilaisia malleja. Joissain lippukunnissa sudenpennut tekevät sudenpentutervehdyksen, toisissa sudenpennut pitävät Suomen tai lippukunnan lipun kulmasta kiinni. Lupaus voidaan antaa niin, että sudenpennut itse sanovat sen, tai niin, että he toistavat sen akelan perässä. Lupaus voidaan esimerkiksi lausua yhteen ääneen yleisön seistessä. Akelat tai lippukunnanjohtaja solmivat huiviin merimiessolmun lupauksenannon päätteeksi. Lupauksen ottavat vastaan akelat tai esimerkiksi akelat, ikäkausivastaava ja lippukunnanjohtaja yhdessä.

On hyvä harjoitella lupausta yhdessä ja järjestää kenraaliharjoitus. Lupauksenantotilaisuus saattaa jännittää joitain pentuja, joten on hyvä, että he tietävät, mitä tilaisuudessa tapahtuu.

Lupauksenantotilaisuus on hyvä tapahtuma opettaa sudenpennuille symboliikkaan keskeisesti kuuluvaa partiopukeutumista. Kun lupauksenannosta tiedotetaan huoltajille, mukaan kannattaa liittää ohjeet partiopukeutumisesta, esimerkiksi kuva sudenpennun partioasusta.

Partiolaisen tunnus: Ole valmis.

Sudenpennun ihanteena on:

• kunnioittaa toista ihmistä
• rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä.

Kunnioittaa toista ihmistä

Kunnioittaa toista ihmistä tarkoittaa sudenpentuikäkaudessa halua olla hyvä kaveri. Sudenpentu kohtelee toisia tasapuolisesti ja kuuntelee, mitä toisella on sanottavana. Sudenpentu ymmärtää sen, että ihmiset ovat erilaisia, mutta samanarvoisia.

Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä

Luonnon rakastaminen ja ympäristön suojeleminen näkyy sudenpentujen ikäkaudessa luonnossa liikkumisena ja turvallisesti toimimisena. Sudenpentuohjelman aikana sudenpennuille pyritään antamaan positiivisia kokemuksia luonnossa olemisesta. Sudenpentu opettelee liikkumaan luonnossa jälkiä jättämättä ja vie mennessään myös muiden jättämiä roskia.

Sudenpentuikäkauden symboliikka

Nuorimpien partiolaisten ohjelman perustaksi partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell otti Rudyard Kiplingin Viidakkotarinat-teoksen, josta myös nimitys sudenpentu, ”wolf cub”, sekä akela ovat peräisin. Teoksessa kerrotaan susilaumasta, jota johti vahva viisas susi, Akela. Vaikka sudenpentutoiminta onkin muuttunut sitten partion alkuaikojen, B-P:n alkuperäiset ihanteet ovat säilyneet. Kautta aikain nuorimpien partiolaisten toiminnassa on korostettu auttamista ja palvelua sekä ryhmässä toimimista. Sudenpentutoiminta on kaikissa maissa varsin samanlaista. Yhteistä ovat leikinomaisuus, laulut ja yhteistyötaitojen opettelu.

Rituaalit ja perinteet

Perinteet kuuluvat erottamattomasti partioon. Yleensä ne ovat käytännössä hyviksi havaittuja toimintatapoja, mutta niillä on myös suuri merkitys partioelämyksien ja yhteishengen luomisessa. Perinteiden avulla voi selventää sudenpennuille syvällisempiä asioita tai havainnollistaa sellaisia asioita, jotka on muuten sudenpennun vaikea käsittää. Siksi ne kannattaa ottaa jo heti alusta lähtien osaksi lauman toimintaa. Esimerkiksi tietty rakenne jokaisessa kokouksessa auttaa lasta hahmottamaan kokouksen kulkua ja tietämään, miten missäkin tilanteessa tulisi käyttäytyä.

Partiolauluja lauletaan iltanuotiolla, retkillä ja koloilloissa. Laulut kuuluvat olennaisesti partioon, ja jokaisen partiolaisen yleissivistykseen kuuluu tuntea muutama partiolaulu.

Partiolaiset kättelevät toisiaan aina vasemmalla kädellä. B-P toi tavan Afrikasta, jossa soturit kantoivat kilpeä vasemmassa kädessä. Tavatessaan henkilön, johon he luottivat, he laskivat kilpensä ja kättelivät vasemmalla kädellä. Vasen käsi on myös lähellä sydäntä.

Huudoilla partiolaiset muun muassa kiittävät ruoasta ja lopettavat leikit ja pelit. Ne ovat osa partiota, ja niillä luodaan tunnelmaa, vahvistetaan yhteenkuuluvuutta ja puretaan energiaa. Parhaat huudot ovat lyhyitä ja iskeviä. Lauman oma huuto luo huudettaessa sopivasti yhteishenkeä. Kannatushuudot sopivat kilpailuihin; voittajille voidaan myös kajauttaa huuto. Kiitoshuudot huudetaan esiintyjille, kokeille tai vierailijoille.

Käytännöllisyyden ohella perinteet luovat jatkuvuutta ja yhteenkuuluvuutta. Sudenpennut kokevat kuuluvansa ryhmään. Moni sudenpentu pääsee partiossa ensi kertaa elämässään kokemaan seremonioita tai muita juhlallisuuksia. Ne antavatkin pienille sudenpennuille usein vahvoja elämyksiä.

Perinteitä ei kuitenkaan pidä noudattaa sokeasti, eikä huonoa perinnettä pidä vaalia. Perinteitä voi myös muuttaa. Uudet toimivat ratkaisut säilyvät jälkipolville parhaiten perinteiden muodossa.

Sudenpennun tunnusmerkit

Sudenpentuikäkauteen kuuluvilla on yhteisiä tunnuksia, jotka luovat ryhmähenkeä ikäkauteen:

Sudenpentuikäkauden väri on auringonkeltainen, joka kuvastaa sudenpennun iloisuutta, energisyyttä ja viattomuutta.

Sudenpentutervehdys on samantapainen lähes kaikkialla maailmassa. Sudenpennut tervehtivät nostamalla oikean käden etu- ja keskisormen hiukan haralleen ohimolle, jolloin ne kuvastavat sudenpäätä ja korvia. Akela puolestaan tervehtii kolmella sormella.

Sudenpennun asu ja merkit

Partion tunnusmerkeistä tärkein on partiopuku. Baden-Powell halusi tasa-arvon ja käytännöllisyyden vuoksi ottaa käyttöön partiolaisten yhteiset asut. Kun kaikki pukeutuivat samaan asuun, ei eri yhteiskuntaluokista tulevia partiolaisia voinut luokitella vaatteiden mukaan. Asun väri ja materiaali saattavat nykyisin vaihdella ja malleja on lukuisia. Siitä huolimatta partiopuku on säilynyt tärkeimpänä partiolaisen tunnusmerkkinä, josta tunnistaa partiolaiset eri puolilla maailmaa. Puku kertoo auttamishalusta ja kyvystä palvella muita.

Akela näyttää esimerkkiä ja käyttää aina huivia kokouksessa ja koko partioasua lippukunnan, piirin ja järjestön toiminnassa sekä edustaessaan partiolaisia. Näin sudenpennutkin oppivat alusta pitäen käyttämään ja arvostamaan partiopukuaan.

Partiohuivi on sudenpennulla mukana aina niin kokouksissa kuin retkilläkin. Lippukunnat käyttävät joko yleistä sinistä partiohuivia tai omaa lippukuntahuiviaan. Jos lippukunnalla on käytössä sininen perushuivi, siihen painetaan, ommellaan tai kiinnitetään erillinen huivimerkki. Se on varsinainen lippukunnan tunnus. Jos lippukuntahuivi on kuvioitu, kuviointi korvaa yleensä huivimerkin.

Sudenpentu voi käyttää partiopaitana tummansinistä collegea tai partiopaitaa. Kun sudenpentu saa uusia merkkejä, niistä on hyvä keskustella yhdessä. Näin sudenpennuille selviää, mihin kohtaan paitaa merkki kiinnitetään ja mitä merkki tarkoittaa.

Merkit

Jälkimerkit kiinnitetään sudenpentupaidan oikeaan hihaan siten, että ensimmäisenä saatava tervetuloa -jälki, sudenpää, tulee ylimmäksi keskelle hihaa. Seuraavat jäljet ommellaan sen molemmille puolille ja siitä kolmirivissä alaspäin jatkuen.

Vasempaan hihaan kiinnitetään ylhäältä alaspäin paikkakuntatunnus, alueen tai lippukunnan tunnus (jos on), piirin tunnus, järjestötunnus ja maailmanjärjestöjen merkit.

Sudenpentuajan päätöksenä saatava metallinen pennuntassu kiinnitetään ikäkauden päätyttyä partiopaidan vasempaan taskuun.

Lauman tunnusmerkit

Lauma on sudenpennulle lippukunnan tärkein yksikkö. Sen ilmapiiri vaikuttaa huomattavasti siihen, kuinka pentu kokee partion. Laumahenki ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan akelantehtävä on varmistaa, että jokainen tuntee itsensä hyväksytyksi muiden joukossa. Tunnusmerkeillä on tärkeä tehtävä laumahengen luomisessa.

Lauman nimi on sen tärkein tunnus. Nimet voivat liittyä esimerkiksi paikkakunnan historiaan, satuun, tarinaan, lippukunnan nimeen tai lauluun. Perinteisesti nimet ovat liittyneet jollain tavalla eläimiin. Yleensä lauman nimi on monikossa.

Lauman viiri tai maskotti on mukana lauman alkuseremonioissa ja sudenpentujen yhteisissä tapahtumissa. Viirin tai maskotin aihe liittyy yleensä lauman nimeen. Maskotti voi olla lauman nimikkohahmoa esittävä pehmolelu, käsinukke tai vastaava. Viiristä tai maskotista huolehtiminen voi olla yksi nokkapennun tehtävistä.

Läsnäolotaulukon avulla akela voi seurata sudenpentujen osallistumista. Jotkin lippukunnat palkitsevat vuosittain aktiivisimpia partiolaisiaan. Sudenpentujen taulukon voi toteuttaa monella tapaa. Jokaiselle voidaan tehdä esimerkiksi lauman nimen mukaan oma eläin, johon kiinnitetään jotakin joka kokouksessa. Esimerkiksi Siilit-lauman maskottisiiliin voidaan kiinnittää piikkejä tai Sillien kaloille suomuja. Akela pitää kirjaa sudenpentujen tekemistä askeleista aktiviteettisovellus Kompassissa. Akela pysyy sen avulla selvillä siitä, kuka on ollut paikalla ja tehnyt mitäkin. Kompassista yksittäinen sudenpentu huoltajineen saa tietää, mitä partiossa on opittu. Lisäksi lippukunta saa Kompassista tiedot tilastoja varten.

Laumamerkki on sudenpennun partiopuseron oikeaan hihaan ommeltava lauman tunnus, jonka sudenpennut voivat valmistaa itse.

Päiväkirjaan tai lokikirjaan lauma voi tallettaa muistoja lauman tapahtumista. Päiväkirja voi olla yhtä hyvin vihko kuin kansiokin, johon voidaan liittää tarinoita lauman retkiltä, kuvia tai lauman askartelemia piirroksia. Kirjan alussa voi olla oma sivu jokaista sudenpentua varten. Siihen kirjataan nimi, liitetään valokuvia, merkitään muistiin hauskoja sattumuksia, reiluja tekoja ja lupauksenannon päivämääriä. Oma sivu kirjassa kohottaa sudenpentujen itsetuntoa ja auttaa vetäytyviäkin lapsia kokemaan itsensä tärkeiksi lauman jäseniksi. Sudenpennut täyttävät vuorollaan päiväkirjaa. Se voidaan tehdä piirtämällä, kirjoittamalla tai sanelemalla akelalle.

Tarinat

Tarinat ovat sudenpentutoiminnassa tärkeitä. Partiotarinoita voi käyttää monin tavoin: iltatarinoina, johdattamassa leikkiin tai uuden asian oppimiseen. Sudenpentuikäkauden aikana sudenpennuille voi kertoa kaikki klassiset partiotarinat, kuten Pyhän Yrjön tarinan, B-P:n tarinan, Kimin tarinan ja sadun menninkäisestä joka löysi kuunsirun. Niiden avulla akela välittää sudenpennuille partioaatteen eri ulottuvuuksia. Kotimaiset eläintarinat ovat myös hyvä lisä sudenpentutoimintaan.

Myös leikeissä taustatarinat ovat tärkeitä. Niiden avulla saman leikin voi helposti muokata uudelleen eikä se menetä mielenkiintoa. Tarinan avulla akela voi opettaa ja innostaa sekä luoda elämyksiä ja tunnelmia. Kertomista varten tarina on hyvä opetella niin, ettei sitä tarvitse lukea lapulta. Hyviä tehokeinoja ovat esimerkiksi tarinaan liittyvät esineet, musiikki tai muut äänet.

Paras tapa vaikuttaa sudenpentuikäiseen on vedota hänen mielikuvitukseensa. Tarinoita on helppo tuoda laumailtoihin. Yllättävä tarinahetki päiväretken evästauolla, maastoleikin rastilla tai saunaa lämmittäessä voi olla pennuille mieleenpainuva elämys. Tarinointi ei kuitenkaan saa olla ainoa ohjelmanumero, vaan pikemminkin tarinat johdattavat toimintaan.

Tarinoita kerrottaessa on aina huomioitava kuulijakunta ja tilanne. Liian tylsä tarina ei innosta sudenpentuja toimintaan, eikä liian jännittävä tarina rauhoita pentuja illalla.

Leikit

Kuten kaikella, mitä kokouksessa tehdään, myös leikillä tulisi olla syvempi, kasvatuksellinen tarkoitus. Esimerkiksi aloitusleikki ei ole vain energian kuluttamista, vaan sen avulla voidaan johdattaa sudenpennut laumaillan aiheeseen. Leikki on väline, joka toimii monessa tarkoituksessa. Oikein käytettynä leikki edistää laumahenkeä ja havainnollistaa sääntöjen merkitystä.

Leikissä sudenpentu voi käyttää mielikuvitustaan ja kehittää sitä, hänen huomiokykynsä ja keskittymiskykynsä kehittyvät, hän saa liikuntaa ja oppii ottamaan muita ihmisiä huomioon. Lisäksi leikin varjolla voidaan kerrata aiemmin opittua. Kaikki nämä toteutuvat, kun valitaan sopiva leikki, halutaan tukea jonkin tietyn taidon tai tiedon omaksumista ja annetaan riittävästi tilaa ja aikaa leikille.

Akelana tärkeintä olisi muistaa antaa sudenpennuille aikaa leikkiä. Joskus voidaan leikkiä myös täysin omaehtoisesti, omin säännöin ilman jatkuvaa valvontaa. Vaikka sääntöleikit toimivat hyvin monen asian opettamisessa ja sopivat kokouksen rakenteeseen, on välillä hyvä antaa lapsille vapaus käyttää omaa mielikuvitustaan ja ohjata itse leikkejään heidän niin halutessaan.

Leikit kehittävät monenlaisia tärkeitä osa-alueita, kuten roolinottoa, käsitystä oikeasta ja väärästä, itsetuntoa ja sosiaalista kanssakäymistä. Partiotoiminta tarjoaa hyvän mahdollisuuden yhdessäoloon ja leikkien leikkimiselle. Myös aikuiset voivat leikkiä mukana ilman ihmettelyä. Sudenpennun näkökulmasta on tärkeää, että akela osallistuu leikkiin.  

Partio on paikka, joka mahdollistaa kodin tavoin erilaisten sääntöjen ja tasavertaisuuden harjoittelua aikuisen tuella. Sudenpentuikäiset luottavatkin siihen, että aikuinen puuttuu leikkiin, jos se on tarpeen. Akelan on myös mahdollista olla tukena niille sudenpennuille, jotka vasta alkavat harjoitella sääntöleikkejä.