Symboliikka

Partiossa käytetään huomattavan paljon symboliikkaa. Partiolle ominaisia ovat erilaiset merkit, logot, tunnuslauseet, huudot, laulut, nimitykset, asut, erikoiset partiotavat ja perinteiset partiomenot. Ne välittävät käytännöllisen informaation ohella tiiviissä muodossa arvoja, merkityksiä ja suuria tunteita – sellaisia rivienvälisiä asioita, joita on vaikea sanallistaa.

Symboliikka tavoittaa jokaisen partiolaisen, vaikka tämä ei miettisi symboleiden merkitystä sen kummemmin. Symbolit luovat tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta, tukevat mielikuvituksen kehittymistä ja tuovat partioon seikkailua. Ne ovat salaisuuksia, joita ulkopuolinen ei välttämättä ymmärrä. Symbolit toimivat aina vähintäänkin käytännöllisellä tasolla: esim. merkin saaminen kertoo tavoitteen saavuttamisesta ja tekee siitä julkista.

Kuitenkin symbolien tärkein merkitys on syvemmällä. Esimerkiksi leirin lipunnostoon ja iltanuotiolle kokoontuminen osaltaan vakuuttaa osallistujia leirin arvoista ja yhteishengestä. Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys ja johtajien pitääkin olla tietoisia, mitä vahvistetaan: mieluiten tietysti sitä, mikä on partion kasvatustehtävän kannalta tärkeää.

Symboli kantaa merkitystä, joka on jotain enemmän kuin itse symboli. Kantamalla symbolia partiolainen kantaa symbolin kantamaa sisältöä. Sen avulla hän kytkeytyy yhteiseen suureen kertomukseen partioliikkeestä. Osa partion symboleista on maailmanlaajuisia, kuten partiotervehdys, partioasun käyttäminen ja yhteisten juhlapäivien viettäminen. Osa taas on kansallisia, kuten Suomessa väiski, ja osa paikallisia, kuten lippukunnan huuto tai vartion viiri. Partio-ohjelmassa määritellään käyttösymboliikkaa, kuten nimityksiä ja merkkejä. Suurin osa symboliikasta on pysyvää, mutta hyvin tärkeitä käyttäjilleen voivat olla johonkin yksittäiseen tapahtumaan liittyvät väliaikaiset symbolit.

Symboliikan avulla lisätään partion kiehtovuutta ja luodaan elämyksiä kiehtovilla ja salaperäisillä tarinoilla ja toimintatavoilla. Symbolit kertovat myös partion kasvatuksellisesta puolesta. Symboliikan keinoin pinnallisistakin asioista kasvaa huomaamatta ikäkaudelle sopivaa syvällistä pohdintaa. Symboliikka on siis portti syvempiin, huikeisiin maailmoihin, joissa voidaan käsitellä hyvin monentyyppisiä asioita.

Jokaisella ikäkauden aikuisella on merkittävä rooli symboliikan toteutumisessa. He pitävät huolta siitä, että kaikissa ikäkausissa käytetty symboliikka kytkeytyy riittävästi sen laajempaan kehykseen ja painottaa samalla sen olennaisia asioita. Lisäksi aikuisten tehtävänä on huolehtia siitä, että jokainen uusi jäsen tuntee olonsa tervetulleeksi ja että hänet perehdytetään partioperinteisiin ja -tapoihin.

Ikäkausien symboliikkaa

Ikäkausimerkit kertovat lapsille ja nuorille kuulumisesta tiettyyn ikäkauteen sekä kytkevät heidät samanikäistensä joukkoon ja luovat yhteishenkeä. Merkit kertovat lapsille ja nuorille tavoitteiden saavuttamisesta ja näyttävät sen myös muille. Ikäkauden päätösmerkit kertovat puolestaan kokonaisuuden loppuun saattamisesta ja uuteen ikäkauteen siirtymisestä. Vanhaan ikäkauteen kuuluvat asiat on saatu valmiiksi, ja on mahdollisuus omaksua uutta tietoa.

Sudenpennut saavat jälkimerkkejä konkreettisena osoituksena opettelemistaan taidoista. Merkit on tärkeä jakaa mahdollisimman pian niiden tekemisen jälkeen, koska sudenpentu on toiminnassaan vielä lyhytjännitteinen. Myös seikkailijat saavat konkreettisen merkin, taitomerkin, opettelemistaan taidoista melko pian aktiviteettien tekemisen jälkeen. Tämä houkuttelee jatkamaan ja pysymään partiossa. Tarpoja saa osoituksen taitojen kasvamisesta puolivuosittaisen tarpon päätteeksi. Erilaiset tapahtumamerkit, taitokoulutuksista saatavat merkit ja tietyistä suoritteista saatavat tunnukset (esim. karhunhammas) kertovat puolestaan samoajien ja vaeltajien tietojen ja taitojen karttumisesta.

Seikkailijoissa toimiva vartionjohtaja kantaa pillinarua, joka kiertää vartiossa. Tähän voidaan luoda selvä rituaali, joka kertoo vartionjohtajuuden vastaanottamisesta ja luovuttamisesta eteenpäin.

Tarpojavartiossa samoajaikäkaudesta tuleva vartionjohtaja erottuu oman ikäkautensa pillinarun värillä tarpojaryhmässä vartionjohtajaksi. Vartiojohtajan tunnuksena käytetään monin paikoin myös perinteistä kahta valkoista nauhaa partiopaidan vasemman taskun laskoksessa. Vaeltajan symbolien ja partiojohtajan peruskoulutuksen symbolien käytön pääsääntö on, että vaeltajat käyttävät vaeltajan symboleita. Jos he ovat suorittaneet partiojohtajan peruskoulutuksen, he voivat käyttää sen tuomaa symboliikkaa toimiessaan pestissä, jossa tarvitaan partiojohtaja-tasoista osaamista. Mutta esimerkiksi vaeltajavartion projektissa he käyttävät vaeltajasymboleita.

Jokaiselle ikäkaudelle on valittu myös oma väri sekä tunnuseläin. Näiden ajatuksena on luonnehtia kyseisen ikäkauden lasta tai nuorta sekä ikäkaudelle tyypillistä toimintaa. Kaikkien ikäkausien värit löytyvät luonnosta, mikä puolestaan kertoo luonnon merkityksestä toimintaympäristönä. Ikäkausien eläinten ominaisuuksissa on ikäkauden kehitysvaiheeseen sopivia ominaisuuksia.

	Sudenpennut	Seikkailijat	Tarpojat	Samoajat	Vaeltajat
Punainen lanka	Kulkeminen, etsiminen ja löytäminen erilaisissa maastoissa ja maisemissa, tilanteissa ja tunnelmissa.
Kulkeminen	Tekee retkiä pesästään ulkopuoliseen maailmaan, vielä kuitenkin lähellä kotipesää.	Seikkailee rohkeasti jo pidemmällekin, tutkimusmatkailijan lailla.	Kulkee aktiivisesti ja toiminnallisesti haastavassakin maastossa.	Liikkuu ympäristöstään kiinnostuneena, tunnustellen eri maisemia ja maastoja.	Etenee suunnitellusti, pitkäjänteisesti ja avoimin mielin toivomaansa päämäärään.
Lupausmerkki	Ensimmäisen lupauksenannon yhteydessä lupauksenantaja saa maailmanjärjestöjen merkit.
Ikäkauden merkki	Oikeassa hihassa Tervetuloa-jälkimerkki.	Oikeassa hihassa, oranssin ikäkausitunnuksen keskiosa, jonka ympärille kiinnitetään ilmansuuntien osat.	Oikeassa hihassa, violetti ikäkausitunnuksen keskiosas, jonka ympärille kiinnitettään tarppojen osat sekä mahdollisten jatkotarppojen nyörit.	Ikäkausitunnus oikeassa hihassa.	Ikäkausitunnus oikeassa hihassa.
Päätösmerkki	Metallinen merkki partiopaidan vasemmassa taskussa alimpana.	Metallinen merkki partiopaidan vasemmassa taskussa toiseksi alimpana.	Metallinen merkki partiopaidan vasemmassa taskussa kolmanneksi alimpana.	Metallinen merkki partiopaidan vasemmassa taskussa ylimpänä.	Metallinen merkki partiopaidan vasemmassa taskussa. Edellisten ikäkausien päätösmerkit poistuvat.
Taito- ja muut merkit	Jälkimerkit oikeassa hihassa kolme rinnakkain. Tervetuloa-jälki keskimmäisenä ylärivissä.	Taitomerkit ja väli-ilmansuuntamerkit oikeassa hihassa ikäkausitunnuksen alapuolella kaksi rinnakkain.	Ikäkausitunnuksen ympärille sijoitettavat tarppo-merkit	Liljat, karhunhammas yms.	Liljat, karhunhammas yms.
Ikäkauden muut tunnukset		Itsetehty huivisolki.	Kanervanvioletti pillinaru.	Metsänvihreä pillinaru.	Karhunruskea pillinaru.
Asu	Trikoo- tai collegepaita, väiski.	Partiopaita tai -mekko, partiovyö.
Ryhmät	Lauma.	Joukkue, joka jakaantuu vartioihin.	Vartio.	Vartio.	Vartio.
Johtaja	Akela (aikuinen, vaeltaja tai samoaja).	Sampo (aikuinen tai vaeltaja) sekä vartionjohtaja (seikkailija).	Vartionjohtaja (samoaja) sekä aikuinen Luotsi.	Vartionjohtaja (samoaja) sekä aikuinen Luotsi.	Vartionjohtaja (vaeltaja) sekä aikuinen Luotsi.
Johtajan merkki	Metallinen kullanvärinen akelan pestimerkki.	Sampo-merkki. Vartionjohtajalla lippukunnan määrittämä pillinaru ja pilli.	Vartionjohtajalla pillinaru ja pilli.
Etappi	Jälki.	Ilmansuunta ja väli-ilmansuunta	Tarppo.	Vuosi.	Vuosi.
Etapin lopussa	Jälkimerkki annetaan sudenpennulle heti, kun jälki on tehty.	Kerran vuodessa maastopeli.	Majakka.	Evästauko.	Tarkistuspiste.
Partio-ohjelman lopussa	Siirtymärituaali				Päätösseremonia.
Partiotervehdys	Kahdella sormella (suden korvat).	Kolmella sormella.
Värit	Auringonkeltainen.	Hiilloksenoranssi.	Kanervanvioletti.	Metsänvihreä.	Karhunruskea.
Värin luonnehdintaa	Iloinen, energinen, viaton.	Innokas, aktiivinen, ulospäinsuuntautunut.	Varma, kova, asiallinen.	Luonnonläheinen, joustava, innovatiivinen, omavarainen.	Vahva, turvallinen, luonnonläheinen, aikuismainen.
Eläin, joka kuvaa ikäkautta	Susi (pentu).	Kettu.	Ahma.	Ilves.	Karhu.
Kansainäväliset symbolit	Esimerkiksi sana ”partio”, partiotervehdys, kolmiapila, lilja, sisaruspiiri sekä tunnus ”ole valmis”.
Kansalliset symbolit	Esimerkiksi sininen väri, väiski, yhteiset tarinat ja tapahtumat sekä ansiomerkit.
Piirin symbolit	Esimerkiksi värit, maakuntatunnukset, maakuntalaulu, piirihuuto, piirimerkki, lippu, yhteiset tarinat ja tapahtumat sekä omat ansiomerkit.
Lippukunnan symbolit	Esimerkiksi värit, lippu, merkki, huuto, tarinoita, nimikkeitä, tapoja ja esineet kololla.
Oman ryhmän symbolit	Esimerkiksi viiri, huuto, menot ja merkit.

Lippukunnan ja ryhmien oma symboliikka

Lippukunnilla ja lippukuntaan kuuluvilla laumoilla ja vartioilla on monia omia symboleja. Laumalla tai vartiolla voi olla oma viiri ja huuto, perinteeksi muodostuneet aloitusmenot tai vaikka oma maskotti. Juuri tämän kaltaiset symbolit lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ryhmähenkeä lasten ja nuorten keskuudessa. Tuttu symboliikka luo myös turvallisuuden tunnetta, sillä sen avulla lapsi tai nuori pääsee helposti
tilanteen tasalle.

Jo vartion tai lauman nimellä on symboliikkaa. Nimeä ei valita sattumanvaraisesti, vaan nimellä on jäsenilleen merkitys. Ryhmän on yhdessä pohdittava, mitä lauman nimi Ketut merkitsee: mihin se liittyy, mitä se kertoo meistä, minkälaisen mielikuvan se herättää lauman jäsenissä ja muissa partiolaisissa.

Symbolinen viitekehyksen, teeman tai punaisen langan rakentaminen partiotapahtumiin on partiomenetelmän määrittelemän symboliikan toteuttamista käytännön tasolla. Kaiken läpäisevän teeman ympärille rakennettu tapahtuma kiinnostaa, innostaa ja tuo esiin konkreettisella tavalla asioita, joita ehkä muuten on vaikea tavoittaa.

Symboliikan luominen on lapselle ja nuorelle opettava paikka. Parhaimmillaan se sitouttaa ryhmään ja avartaa näkemystä asioiden merkityksestä. Kun uusi lauma miettii ryhmälleen nimeä, on se monelle sudenpennulle tärkeä hetki. Myös seikkailija haluaa olla vaikuttamassa joukkueensa viirin väriin, ja tarpoja haluaa takuulla painaa itselleen samanlaisen t-paidan kuin muillakin vartion jäsenillä on, samoaja suunnittelee innokkaasti lippukunnan omaa asustetta ja vaeltaja nauttii nuotioillan rituaaleista. Tärkeää on, että jokainen lapsi ja nuori pääsee itse vaikuttamaan ja tuomaan esille omia ideoitaan. Samalla hän oppii kuuntelemaan ja arvostamaan myös muiden mielipiteitä.

Symboliikkaa luotaessa on pidettävä mielessä, että symboliikan käyttö on keino kasvattaa lasta ja nuorta kohti partion kasvatustavoitteita ja päämäärää. Sitä voidaankin lähteä rakentamaan tavoitteesta käsin eli mietitään mitä merkityksiä symboliikan avulla halutaan tuoda esiin ja sen jälkeen pohditaan, mitkä asiat voisivat valittua merkitystä symboloida. Eri ikäisellä lapsella ja nuorella on omanlaisensa kyky osallistua symboliikan luomiseen. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheesta riippuen symboliikalla on myös vähän erilainen tehtävä partiokasvatuksessa. Nuoremmilla symboliikka tempaa mukaansa tarinoiden ja seikkailujen maailmaan ja vanhemmilla symboliikan mahdollisuudet ovat esimerkiksi isojen elämysten tuottamisessa.

Kullakin symbolilla on paljon merkityksiä. Niistä vain pieni osa on ilmeisiä; muita kannattaa etsiä. Kun symboliikkaa luodaan ja valitaan, niin ehdotettujen symbolien merkityksiä voidaan listata paperille. Kirjoitetaan symboli tai kehys, kuten Kalevala, keskelle paperia ja mindmap-menetelmällä listataan sen merkityksiä ja merkityksistä voidaan jatkaa mielikuviin. Toinen vaihtoehto on käyttää niin sanottua jäävuorimetodia. Mietitään esimerkiksi väiski-päähinettä. Piirretään jäävuori, jossa vain alle viidesosa on meren pinnan yläpuolella, näkyvää ja ilmeistä. Kirjoitetaan väiskiin liittyvät näkyvät ja ilmeiset asiat jäävuoren pinnan yläpuolella olevaan osaan. Pinnan alla olevaan osaan kirjoitetaan ne merkitykset, jotka eivät näy, mutta joita väiski symboloi. Tällaisia ovat esimerkiksi asenteet ja arvot.