Tarpojat - johtaminen

Tarpojaikäkauden ryhmä, toimijat ja johtaminen

Tarpojavartio

Tarpojat kokoontuvat vartioissa, joissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ryhmän jäsenten kehityserot. Yhdessä tarpojavartiossa on 4–12 tarpojaa. Kehityspsykologian tutkimusten mukaan tarpojaikäisten kehityserot tulisi ottaa huomioon ryhmää muodostettaessa. Tutkimusten mukaan nuoret kehittyvät tarpojaikäkaudessa hyvin eri tahtia. Usein esimerkiksi kuudesluokkalaisen ja kahdeksasluokkalaisen välillä voi olla huima ero muun muassa fyysisissä ja psyykkisissä ominaisuuksissa kuin sosiaalisissa taidoissa. 
 
Ryhmien muodostamisessa kannattaa huomioida ryhmän jäsenten kehitystasot. Tavoitteena on yhdessä toimiva vartio.  Ryhmän suosiseltu koko on 4-12 tarpojaa, riippuen ryhmän jäsenien kehitystasosta. Ryhmien ihannekoot ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, ja jokaisen lippukunnan tulee toimia tilanteeseensa sopivalla tavalla. 

Tarpojavartiota johtaa samoajaikäinen vartionjohtaja. Vartionjohtaja suunnittelee ja johtaa viikkotoimintaa. Ideaalitilanteessa sama samoaja johtaa tarpojavartiota koko ikäkauden ajan. Koska tarpojien johtaminen on osa samoajien ohjelmaa, vartionjohtaja voi myös vaihtua vartion tarpoja-ajan aikana. Sama vartionjohtaja johtaa tarpojia kuitenkin vähintään yhden tarpon ajan.

Vartionjohtajan ja koko vartion tukena on aikuinen luotsi. Hänen tehtävänään on näkyä sopivalla tavalla vartion arjessa olematta kuitenkaan vartion varsinainen jäsen. Luotsi osallistuu aina tarvittaessa tarpojien kokouksiin tai retkille. Lisäksi luotsi suunnittelee vartion toimintaa yhdessä vartionjohtajan kanssa. Luotsin tehtävä on myös järjestää koko ikäkauden tarpojatapahtumaa, KITTiä.

Tarpojaohjelma korostaa oman vartion yhteishenkeä. Vartion yhteishengen kasvaminen alkaa yhdessä koetusta siirtymäriitistä, jossa siirrytään seikkailijoista tarpojiin. Lupauksenannon ja sitä edeltävän lupauksen ja ihanteiden läpikäynnin luotsin kanssa tulisi olla tarpojille tärkeä yhteinen kokemus. Vartion yhteishenkeen kuuluvat myös vartion omat jutut: oma huuto, viiri ja yhteisesti muodostetut säännöt, joita tarkistetaan jokaisen tarpon alussa. Vaikka luotsi ei kuulukaan vartioon, on hänellä suuri rooli vartiohengen muodostajana ja ylläpitäjänä.

Tarpojaohjelmassa tehdään paljon asioita vartiona. Ohjelmaan kuuluu paljon valintoja, joita tehdään koko vartion voimin. Tarkoituksena on, että kilpailuihin osallistutaan oman vartion voimin. Tarpon päättävä majakka ei ole yksilösuoritus, vaan majakka valloitetaan aina vartiona. Jos jokin tarvittavista taidoista on jollakulla vartion jäsenellä heikommin hallussa, hän saa majakassa muilta tukea. Majakan suunnittelu aloitetaan jo suuntausvaiheessa. Vartionjohtajalla tulee olla perusteet hallussa vaadituista tiedoista ja taidoista hänen ottaessaan vastaan tehtävän. Osa tiedoista ja taidoista voidaan kuitenkin oppia tai niitä voidaan syventää johtajakauden aikana käytännön kokemuksen ja koulutuksen kautta.

Tarpojaikäiselle on tärkeää päästä kohtaamaan myös muita kuin oman ryhmän tarpojia. Oman vartion kanssa on helpompi lähteä tutustumaan ja toimimaan uusien ihmisten kanssa esimerkiksi KITTissä.

Vartionjohtaja tarpojaohjelmassa

Tarpojavartiota johtaa yksi tai useampi samoajaikäinen vartionjohtaja. Vartionjohtaja vastaa vartion viikoittaisesta toiminnasta. Luotsi auttaa samoajaa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hänen tehtävänään on olla jatkuvasti kuulolla ja tarvittaessa tai pyydettäessä avustaa vartionjohtajaa missä tahansa vartion toimintaan liittyvässä asiassa. Luotsin vastuulla on huolehtia, että ikäkauden ohjelman tavoitteet toteutuvat vartion toiminnassa. Luotsi varmistaa, että vartionjohtajalla on riittävät tiedot ja taidot aktiviteettien tekemiseen. Tarvittaessa luotsi ohjaa ja opettaa vartionjohtajaa.

Vartionjohtajan tehtävä otetaan vastaan vähintään puolen vuoden ajaksi. Samoajaikäisen vartionjohtajan pestaamisesta huolehtii tarpojaluotsi tai tarpojein ikäkausivastaava. Pestikeskustelussa on hyvä olla läsnä myös samoajan oma luotsi.

Vartionjohtaja ja luotsi eivät mielellään saisi vaihtua yhtä aikaa. Jos lippukunnassa ei ole riittävästi samoajia tarpojien vartionjohtajiksi, voidaan vartionjohtajana väliaikaisesti käyttää aikuista sijaisjohtajaa. Tästä erikoistapauksesta on kerrottu myöhemmin tässä luvussa.

Vartionjohtajan tehtävänä on

• suunnitella vartion toimintaa luotsin avustuksella ja tarpojien ajatuksia kuunnellen
• toteuttaa vartion viikkotoiminta luotsin kanssa sovitulla tavalla
• toteuttaa sovitut tehtävät retkillä ja KITTissä
• kouluttautua tehtävään
• vastata toiminnan turvallisuudesta luotsin tuella
• innostaa vartion jäseniä osallistumaan retkille, leireille ja muihin partiotapahtumiin ja osallistua niihin myös itse
• sitoutua tehtävään sovituksi ajaksi
• varata riittävästi aikaa vartionjohtajan tehtävän hoitamiseen
• huolehtia omalta osaltaan yhteydenpidosta tarpojien ja näiden vanhempien kanssa sekä luotsin kanssa
• raportoida vartion toiminnasta lippukunnan käytäntöjen mukaisesti, esimerkiksi vuosiselosteen, toimintakertomuksen tai retkiraportin muodossa
• toimia esimerkkinä, kaverina ja luotettuna ihmisenä vartiolle

Vartionjohtajan tarvittavat tiedot ja taidot

Tarpojavartiota johtaa samoajaikäinen vartionjohtaja. Vartionjohtajalla tulee olla pienryhmänohjaamisen perustiedot ja -taidot tehtävän vastaanottaessaan. Perustiedot hän saa kaikille samoajille pakollisesta ryhmänohjaajakoulutuksesta eli ROK:sta. Voi olla, että vartionjohtajaksi tulee samoajaikäinen, joka on vasta aloittanut koulutuksen. Tällöin vartionjohtajalla ei vielä voi olla hallussa kaikkia vartionjohtajan pestissä tarvittavia taitoja. Tietoja ja taitoja voi oppia tai niitä voi syventää johtajakauden aikana käytännön kokemuksen ja koulutuksen kautta. Myös kaikenlainen taitokoulutus tukee vartionjohtajan tehtävässä onnistumista.

Tavoitteena on, että samoajaikäinen vartionjohtaja kasvaa johtajuudessaan, saa johtajakokemusta ryhmänjohtamisesta ja osallistuu innostavan ja laadukkaan partiotoiminnan tarjoamiseen tarpojaikäkauden nuorille. Tehtävän hoitamiseen tulee olla käytössä lippukunnan toimintaan olemassa olevat resurssit, kuten rahaa, tilat, varusteet ja kalusto. Vartionjohtajaa tukevat tarpoja- ja samoajaikäkauden luotsit.

Vartionjohtajan tulee

• tuntea partiomenetelmä ja tarpojan ihanteet
• tuntea tarpojaohjelma
• hallita peruspartiotaidot vähintään tarpojaohjelman osalta
• tuntea lippukunnan organisaatio ja toimintakulttuuri
• osata suunnitella vartion toimintaa
• osata johtaa partiokokous
• osata järjestää turvallinen retki ja tuntea SP:n turvallisuusohjeet
• tietää, mistä ja keneltä saa apua tehtävässään.

Vartionjohtajan saama tuki

Vartionjohtaja saa tukea omaan kasvuunsa ja ohjelmaansa omalta samoajaluotsiltaan. Tarpojaluotsin tehtävänä on tukea samoajaikäisen vartionjohtajan kasvua johtajana, ohjata vartionjohtajaa tehtävässään rohkaisemalla, patistamalla ja palautetta antamalla. Luotsi myös auttaa vartionjohtajaa toiminnan suunnittelussa, vaikeiden asioiden käsittelyssä ja vaativimpien ja tavallisuudesta poikkeavien aktiviteettien toteuttamisessa. Luotsin kanssa arvioidaan tehtävässä onnistumista ja voidaan asettaa uusia tavoitteita toiminnalle. Tarpojaluotsilla on vastuu vartionjohtajan toiminnasta.

Vartionjohtajan valinnasta

Tarpojavartion vartionjohtaja valitaan vähintään yhden tarpon eli noin puolen vuoden ajaksi. Tarpojaohjelman alkaessa luotsi vastaa vartion toiminnasta, kunnes vartionjohtaja aloittaa tehtävässään. Vartionjohtaja voidaan valita ja hän voi aloittaa tehtävässään jo ennen kuin ryhmänohjaajakoulutus on suoritettu. Tällöin vartionjohtaja voi tarvita enemmän ohjausta tehtävässään. Luotsi on vartionjohtajan tukena koko johtamistehtävän ajan ja myös koulutuksen jälkeen, vain tarvittavan tuen määrä vaihtelee. Vartionjohtajan valinnassa tulee huolehtia, että sekä tarpojien ja vartionjohtajan että luotsin ja vartionjohtajan yhteistyö sujuu.

Aloittavan vartionjohtajan ohjaaminen

Luotsi voi tukea tehtävässään aloittavaa vartionjohtajaa esimerkiksi seuraavasti:

• Luotsi näyttää esimerkillään, miten tarpojajavartion kokous johdetaan parin kokouksen verran. Aloittava vartionjohtaja ja luotsi keskustelevat yhdessä kokouksen jälkeen, miten valmistelu, kokous ja muut toimenpiteet toteutettiin. Vartionjohtaja ja luotsi vaihtavat  ajatuksia opituista asioista.
• Valittu vartionjohtaja valmistelee ensimmäiset itse johtamansa kokoukset yhdessä luotsin kanssa. Luotsi antaa kannustavaa ja rakentavaa palautetta valmisteluvaiheessa ja kokouksen jälkeen.
• Muutaman kokouksen jälkeen vartionjohtaja voi vielä käydä luotsin kanssa läpi, miten hän on suunnitellut kokouksen. Kokouksen jälkeen vartionjohtaja keskustelee luotsin kanssa, miten kokoukset onnistuivat.

Luotsin rooli ja tehtävä

Tarpojavartion toiminnasta vastaa viime kädessä tarpojaluotsi. Hän on yli 22-vuotias aikuinen, joka tuntee tarpojavartion nuoret. Luotsi vastaa siitä, että ryhmän toiminta on ikäkauden kasvatustavoitteiden mukaista partiotoimintaa. Ensisijainen tehtävä on ohjata nuoren kasvua partion kasvatustavoitteiden mukaisesti. Luotsilla on apunaan samoajaikäinen vartionjohtaja, jonka tukijana ja ohjaajana hän myös toimii. Luotsi seuraa vartion toiminnan laatua, toteuttaa vaativia aktiviteetteja sekä yllätyksiä ja huippujuttuja, joihin vartionjohtajien resurssit eivät riitä. Luotsi myös käsittelee vartiossa esiin tulevia vaikeita aiheita ja toimii silloin, kun häntä tarvitaan. Luotsi omalta osaltaan pitää yllä suhteita vartiolaisten vanhempiin. Käytännössä luotsilla on lopullinen vastuu vartion toiminnasta.

Luotsi osallistuu vartion toimintaan tarvittaessa, mutta hän ei johda tarpojavartiota. Tarvittavan tuen määrä riippuu tarpojavartiosta ja sen vartionjohtajasta. Luotsin pitää tuntea johtamansa ryhmä ja sen jäsenet. Hän ohjaa vartiota ja tukee vartionjohtajaa pestissään. Luotsi voi toimia vartionjohtajalle idea- ja resurssipankkina sekä tukea hyvin konkreettisesti vartion toimintaa. Luotsin on oltava vahvasti läsnä, jotta hän voi olla avuksi silloin, kun kaikki ei menekään ihan suunnitelmien mukaan. Luotsi on vastuussa vartion toiminnasta, vaikkei hän osallistukaan säännöllisesti viikkotoimintaan. Luotsin tehtävänä on suunnitella vartion toimintaa pitkäjänteisesti esimerkiksi majakan osalta.

Luotsi luo puitteet tavoitteelliselle toiminnalle ja nuoren kasvulle turvallisessa ympäristössä. Nuori saa luotsilta positiivisen aikuisen esikuvan, jota ihannoida. Luotsi tuo pysyvyyttä nuoren huojuvaan elämään, asettaa rajoja ja tuo turvallisuuden tunnetta. Luotsi pitää huolta, että toiminta on mielekästä, tavoitteellista ja pitkäjänteistä ja tukee nuoren kasvua vartionjohtajan kautta. Luotsi tukee myös vartionjohtajan kasvua johtajana samoajaluotsin kanssa. Luotsin tulee olla sopivasti läsnä ja osata kuunnella nuoria. Luotsin tulee antaa tilaa tarpojille ja nuorelle vartionjohtajalle, mutta olla tarvittaessa paikalla, kun apua tarvitaan. Luotsin tehtävänä on myös kannustaa ja rohkaista tarpojavartiota toimimaan uusilla ja erilaisilla tavoilla.

Tarpojien vartionjohtajalla tulee olla vahva aikuisen tuki takanaan koko vartion johtamisen ajan. Tästä tuesta vastaa luotsi. Vartionjohtaja ja luotsi toimivatkin yhdessä koko toimintakauden ajan. He suunnittelevat tarpojien toimintaa tekemällä toimintasuunnitelman ja sopivat, milloin luotsia tarvitaan paikalle, mitä tehtäviä luotsi hoitaa toimintakauden aikana ja miten toimitaan, jos vartionjohtaja ei pääsekään johonkin vartion kokoukseen. Luotsin tehtäviin ei kuulu tuurata vartionjohtajaa, jos vartionjohtajaa ei kiinnosta toimia tehtävässään. Mikäli vartionjohtajalla ei ole motivaatiota tehtävän hoitamiseen, luotsin on syytä keskustella tilanteesta vartionjohtajan kanssa. Mikäli muuta ratkaisua ei keksitä, vartionjohtaja luopuu tehtävästään ja samoajaluotsin kanssa yritetään saada uusi vartionjohtaja tilalle. Luotsi voi tällöin väliaikaisesti järjestää sijaisjohtajan vartion kokoukseen. Luotsi siis tukee ja kannustaa vartionjohtajaa tehtävässään. Luotsi auttaa vartionjohtajaa tehtävissä, joihin hän ei omin taidoin kykene.

Aikuisella on merkittävä rooli tarpojaikäkaudessa niin ikäkauden nuorelle kuin vartionjohtajalle. Aikuisen ei pitäisi suhtautua kevyesti tarpojaluotsin pestiin. Tarpojaluotsille ei riitä, että hän järjestää silloin tällöin tarpojien vartionjohtajille palaverin, vaan hänen on toimittava ja näyttävä myös vartion arjessa. Tarpojaohjelma antaa aikuiselle luvan tutustua, tukea ja ohjata suoraan tarpojaikäistä, ei vain vartiojohtajan kautta. Tarpojaikäisen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että vaikka vartionjohtaja onkin lähin johtaja, niin aikuinen on mukana hänen partiomaailmassaan ja hän saa tarvitessaan aidosti tukeutua aikuiseen.

Luotsin tehtävänä on huolehtia siitä, että tarpojavartion toiminta käynnistyy. Esimerkiksi uusien vartionjohtajien aloittaessa luotsin tulee olla paikalla riittävän monessa kokouksessa, kunnes vartionjohtajat pärjäävät yksin. Luotsin ei tarvitse kuitenkaan osallistua aktiivisesti kokoukseen, pelkkä fyysinen läsnäolo usein riittää. Luotsi antaa vartionjohtajalle palautetta ja kannustaa häntä. Itsenäisesti pärjääville vartionjohtajille on myös tärkeää antaa omaa tilaa ja vastuuta. Yksi luotsi voi resurssiensa mukaan toimia useamman vartion tukena.

Luotsin velvollisuutena on antaa nuorelle positiivinen aikuisen malli ja olla nuorta lähellä tarvittaessa. Tämä edellyttää luottamuksellisen suhteen syntymistä vartion nuoriin sekä vartionjohtajiin. Luotsin velvollisuutena on asettaa nuorille rajoja ja ymmärtää, että ikäkauteen kuuluu rajoja ja aikuisia vastaan kapinointia. Luotsi valvoo ja tukee tarpojavartioiden toimintaa vartionjohtajan kautta ja tarvittaessa myös suoraan.

Luotsin tehtävänä on

• suunnitella ja vastata vartion viikkotoiminnasta ja retkistä, mutta ei johtaa vartiota
• osallistua vartion toimintaan tarvittaessa, mutta ei aina
• tukea vartionjohtajaa, auttaa vaikeampien aktiviteettien ja huippujuttujen toteuttamisessa
• osallistua ja omalta osaltaan toteuttaa KITT:ä
• järjestää majakka yhdessä vartionjohtajan kanssa
• vastata siirtymistä sampojen ja samoajaluotsien kanssa
• huolehtia toiminnan turvallisuudesta
• toimia ideapankkina
• käsitellä vartiossa esiin tulevia vaikeita aiheita
• toimia tarvittaessa auktoriteettina
• tuntea partio-ohjelma ja partiomenetelmä
• huolehtia kasvatustavoitteiden toteutumisesta ikäkaudessa
• toimia yhteistyössä muiden lippukunnan ja alueen tarpojajaluotsien kanssa
• pitää yhteyttä sampoihin ja samoajaluotseihin, esimerkiksi tarpojien seikkailijoihin suuntautuvien johtamisharjoitusten ja vartionjohtajien koulutuksen sekä oman ohjelman tiimoilta
• pitää yhteyttä vartionjohtajaan
• ohjata vartionjohtajaa tehtävässään tukemalla, rohkaisemalla, patistamalla ja palautetta antamalla
• olla linkki tarpojien vanhempiin ja lippukuntaan, varsinkin vanhempien ajan tasalla pitäminen

Tarkempaa tietoa luotsin tehtävästä löytyy jokaisen aktiviteetin yhteydestä.

Luotsi voi saada vertaistukea tehtäväänsä lippukunnan, alueen tai piirin muilta tarpojaluotseilta.

Edellytykset luotsin pestiin

Luotseiksi tulee pestata henkilöitä, joilla on riittävä motivaatio ja osaaminen pestin hoitamiseen. Luotsin tulee tuntea partio-ohjelma sekä partiomenetelmä ja sen soveltaminen ikäkaudessa. Luotsin täytyy tuntea erityisesti tarpojaohjelma, jotta ohjelmaa pystytään soveltamaan vartion mielenkiinnon ja kykyjen mukaan.

Luotsilla tulee olla kokemusta nuorten kanssa toimimisesta. Hänen on hyvä tietää, millaisia ikäkauden nuoret ovat, ja oppia sietämään ikäkaudelle ominaista käyttäytymistä. Hyvä luotsi tietää, mikä on ikäkauden nuorille mielekästä toimintaa ja millaiset toimintamallit toimivat, jotta hän pystyy toteuttamaan ja ohjaamaan toimintaa. Pestissä tärkeitä asioita ovat myös elämänkokemus ja sosiaaliset taidot. Luotsina voi toimia myös aikuisena partioon tullut johtaja, mutta pesti vaatii kokonaisvaltaista käsitystä partiotoiminnasta.

Luotsin on luotava henkilökohtainen suhde sekä tarpojiin että vartionjohtajaan. Vartion aloittaessa toimintansa pestin hoitaminen vaatii viikoittaista osallistumista vartion kokoukseen ja sen suunnitteluun yhdessä vartionjohtajan kanssa. Vartion toiminnan käynnistyttyä ajan tarve riippuu vartionjohtajien tukemisen ja ohjaamisen tarpeesta. Vähintään luotsi osallistuu tai on toteuttamassa KITTiä 1–2 kuukauden välein ja pitää yhteyttä vartionjohtajaan parhaaksi katsomallaan tavalla, niin että on tietoinen vartion toiminnasta. Uuden vartionjohtajan aloittaessa toimintaansa on varauduttava tiiviimpään yhteydenpitoon. Luotsi osallistuu tarpojavartion retkille ja kokouksiin silloin, kun esimerkiksi ohjelman toteuttaminen vaatii aikuisen tietotaitoa tai tarpojat tarvitsevat enemmän aikuisen tukea. Joku tarpojavartio saattaa tarvita luotsin jatkuvampaa läsnäoloa kokouksissa. Luotsia tarvitaan kokoontumisissa myös paussien pitämiseen.

Koska tarpojavartiota johtaa samoajaikäinen nuori, on luotsilla hyvä olla ymmärrystä myös tämän ikäkauden toiminnasta. Erityisesti luotsin on syytä tuntea ryhmänohjaajakoulutus, jonka osana on puolen vuoden mittainen johtamisharjoittelu. Monet koulutuksen taidoista opitaan käytännössä tarpojavartiota johdettaessa.

Ihanteellisessa tilanteessa luotsin pesti kestää koko vartion toiminnan ajan. Jos luotsi vaihtuu vartion toiminnan aikana, on vaihdos toteutettava niin, että edellinen luotsi lopettaa vasta, kun seuraava on aloittanut pestissään ja tullut vartiolle tutuksi. Vartionjohtajan ja luotsin ei ole hyvä vaihtua yhtä aikaa. Luotsin luopuessa pestistään, hänen tulee perehdyttää ja tukea seuraavaa luotsin tehtävässä toimivaa aikuista.

Luotsin pestaus

Luotsin pestaa ohjelmajohtaja tai ikäkausivastaava, ellei lippukunnassa ole muita pestauskäytäntöjä. Pestaajan kanssa käydään ajoittain myös arviointikeskusteluja pestin tavoitteiden toteutumisesta ja asetetaan samalla uudet tavoitteet pestille. Toivottavaa olisi, että luotsin pesti kestäisi koko ikäkauden ajan. Mikäli tämä ei ole mahdollista, pyritään vähintään kahden vuoden pesteihin. Luotsin vaihtaminen ei kuitenkaan voi tapahtua ilman tutustumista ja perehdyttämistä.

Pestikeskustelussa sovitaan luotsin vastuut ja velvollisuudet sekä se, mistä luotsi saa tukea pestiinsä.

Pestin tavoitteena on tarjota ikäkauden jäsenille monipuolista ja turvallista toimintaa, jonka keskeisenä tavoitteena on toteuttaa ikäkauden kasvatustavoitteita. Luotsi saa itse tukea muilta aikuisilta tukihenkilöiltä. Jos lippukunnan tarpojaluotseina toimii useampia aikuisia tai vastaavan luotsin tehtävää hoitaa toinen ihminen, on vertaistuen antaminen luonnollista heidän kesken. Myös edellinen tehtävässä toiminut voi mahdollisuuksien mukaan toimia pestatun perehdyttäjänä ja tukena. Luotsin tukena ovat myös lippukunnan johto sekä koulutusjärjestelmän koulutukset. Myös alueellinen verkostoituminen kannattaa.

Luotsin pestauksen lisäksi lippukunnan on huolehdittava, että samoajaikäinen vartionjohtaja pestataan tehtäväänsä. Tarpojaluotsin ja samoajaluotsin on hyvä olla mukana tässä pestikeskustelussa.

Tarpojaluotsin koulutus

Tarpojaluotsin koulutus on Luotsikoulutus, jota järjestävät partiopiirit. Koulutus on suunniteltu tukemaan erityisesti pestissä aloittelevia luotseja, mutta se tarjoaa tukea myös pidempään pestissä toimineille. Luotsikoulutus on jatkokoulutusta, jonka pohjavaatimuksena on partiojohtajan peruskoulutus. Luotsin pestin sisällön vuoksi koulutusta suositellaan yli 22-vuotiaille.

Koulutuksen käynyt luotsi osaa tukea ja ohjata nuoria ja järjestää tarpojaohjelmaa. Hän tuntee luotsin vastuun partiokasvatuksen toteuttajana ja nuorten kasvun tukena sekä osaa tehdä yhteistyötä muiden luotsien kanssa. Tarkemmat tiedot saa omasta partiopiiristä.

Ikäkausivastaava eli vastaava luotsi

Jos lippukunnassa on useampia tarpojavartioita, voidaan koko tarpojien toiminnasta vastaamaan pestata myös erillinen aikuinen, vastaava luotsi. Vastaavan luotsin tehtävänä on vastata koko tarpojaikäkauden toiminnasta ja johtaa luotsien toimintaa. Hänen tulee olla selvillä ikäkauden kokonaistilanteesta lippukunnassa ja siitä, mihin toimintaa ollaan kehittämässä. Siinä missä luotsit ovat nuoria varten, ovat ikäkausivastaavat muita luotseja ja lippukuntaa varten. Pääpaino tehtävässä on yhteistyön ja kommunikoinnin ylläpitäminen luotsien kesken. Ikäkausivastaava vastaa KITT:sta ja järjestää sen yhdessä muiden tarpojaluotsien kanssa. Hän järjestää mahdollisuuden aikuisten vertaistukeen, esimerkiksi kutsua koolle yhteisiä suunnittelutilaisuuksia. Jos lippukunnassa ei ole useita luotseja, voivat luotsit kokoontua alueen muiden luotsien kanssa. Alueen luotsit voivat valita keskuudestaan vastaavan luotsin. Alueen vastaavan luotsin tehtävänä on toimia luotsien koollekutsujana, edistää yhteistyötä sekä vastata mahdollisista alueellisista KITT:sta. Ikäkausivastaava voi resurssiensa mukaan toimia myös normaalina luotsina.

Vastaava luotsi saa tukea hänet pestanneelta ohjelmajohtajalta. Myös edellinen tehtävässä toiminut voi mahdollisuuksien mukaan toimia pestatun perehdyttäjänä ja tukena. Tukena voi olla mahdollisuuksien mukaan olla myös vastaavan luotsin oma henkilökohtainen partioverkosto. Ikäkausivastaava arvioi pestaajansa kanssa aika ajoin pestin toteutumista ja samalla voidaan päivittää pestin tehtäviä ja asettaa uusia tavoitteita toiminnalle.

Ohjelmajohtajan koulutus

Ohjelmajohtajan koulutus on tarkoitettu lippukunnan ohjelmajohtajien lisäksi myös ikäkausivastaaville. Se on jatkokoulutusta, jonka pohjavaatimuksena on partiojohtajan peruskoulutus. Suositeltavia pohjakoulutuksia ovat myös akelan, sammon tai luotsin koulutus.

Koulutus on suunniteltu yli 22-vuotiaille. Koulutuksessa käsitellään laadukkaan partio-ohjelman toteuttamista ja soveltamista lippukunnassa sekä ryhmien johtajien tukemista. Koulutuksen käynyt ikäkausivastaava ymmärtää kasvatuksen merkityksen partio-ohjelmassa, osaa suunnitella sekä yksittäisen ikäkauden että ikäkausien välistä toimintaa ja alueellista yhteistyötä, tukea aikuisia pesteissään sekä suunnitella johtajaresursseja pitkällä aikavälillä.

Sijaisjohtaja

Mikäli tarpojavartiolle ei ole tarjota johtajaa samoajaikäkaudesta, voi vartiota johtaa aikuinen sijaisjohtaja. Tässä erikoistilanteessa sijaisjohtaja on vastuussa tarpojavartion toiminnasta. Sijaisjohtaja suunnittelee kokoukset ja muun toiminnan, ohjaa vaihtuvaa vapaaehtoista vertaisjohtajaa ja on paikalla kokouksissa.

Vertaisjohtajana toimii kerrallaan yksi vartion jäsenistä, joka johtaa kokouksen sijaisjohtajan avulla. Sijaisjohtaja kertoo kokouksen alussa vertaisjohtajalle kokouksen tavoitteet ja ohjelman, jonka perusteella vertaisjohtaja vetää kokouksen. Sijaisjohtaja auttaa tarvittaessa ja on läsnä koko kokouksen ajan. Vertaisjohtajaksi voivat ryhtyä kaikki halukkaat. Vertaisjohtajana toimiminen on vapaaehtoista ja vertaisjohtaja vaihtuu joka kokouksessa. Vertaisjohtajan vastuuta pyritään tilanteen mukaan ja ajan kuluessa kasvattamaan. Sijaisjohtaja voi ottaa kypsäksi osoittautuneen vertaisjohtajan mukaan toiminnan suunnitteluun. Jos vartiosta löytyy päteviä vertaisjohtajia ja toiminta alkaa pyöriä hyvin, voi sijaisjohtaja vähentää tukeaan ja jossain vaiheessa vartio ryhtyy toimimaan itsenäisesti. Pääsääntöisesti kuitenkin sijaisjohtaja on paikalla kaikissa vartion tapahtumissa. Lippukunnan ei tule tavoitella tilannetta, jossa tarpojat vertaisjohtavat tarpojavartioita aikuisen sijaisjohtajan tuella. Ensisijaisesti tarpojia johtaa samoaja tai toissijaisesti aikuinen sijaisjohtaja.

Sijaisjohtaja voi toimia resurssiensa mukaan useamman vartion johtajana. Jos resurssit antavat myöten, on käytännöllisintä, että vartiot kokoontuvat samaan aikaan ja tekevät samaa ohjelman kohtaa. Sijaisjohtaja voi organisoida vartion kokoukset esimerkiksi siten, että hän ja vaihtuva vertaisjohtaja saapuvat kololle puoli tuntia ennen kokouksen alkua ja käyvät läpi kokouksen kulun. Vertaisjohtaja johtaa kokouksen sijaisjohtajan suunnitelman mukaisesti. Sijaisjohtaja on läsnä, pyrkien olemaan puuttumatta kokouksen kulkuun. Sijaisjohtaja voi esimerkiksi jakson suuntauskokouksessa sopia vartion kanssa vuorojaosta. Kukin tarpoja toimii vuorollaan vartion vertaisjohtajana ja vertaisjohtajan apulaisena. Vertaisjohtajan tehtävänä on perehtyä aiheeseen etukäteen. Apulaisen tehtäviin voi kuulua esimerkiksi sijaisjohtajan määräämien tarvikkeiden hankkiminen etukäteen.

Sijaisjohtajan roolissa on vartion aktiivisuudesta riippuen kaksi ääripäätä, joiden välillä sijaisjohtaja tasapainottelee. Yhdessä ääripäässä sijaisjohtaja on puhtaasti vartionjohtajan ja luotsin yhdistelmä, kun taas toisessa ääripäässä lähes pelkästään luotsi, jos vartioon on kehittynyt hyvin toimiva vertaisjohtajuus. Tyypillisesti tilanne olisi edellisen kaltainen aina vartion alussa, kun taas jälkimmäinen olisi se pitkän tähtäimen tavoite, jota kohti vartio voisi lähteä pyrkimään. Tässä eteneminen voi kuitenkin tapahtua eri porukoilla hyvinkin eri tavoin ja eri tahtiin. Yhdellä porukalla ei vertaisjohtajuus välttämättä lähde toimimaan ollenkaan, kun taas toisella porukalla se saattaa kehittyä nopeasti. Jollain porukalla vertaisjohtajuus voi olla jo niin hyvin verissä esimerkiksi edellisten ikäkausien hyvin toimineen vertaisjohtamisen pohjalta, ettei sijaisjohtajalle jää paljonkaan muuta kuin luotsin tehtävät jäljelle.

Tämä on myös sijaisjohtajan roolissa erityinen haaste ja pelisilmää kysyvä seikka. Sijaisjohtajan pitää pystyä tunnistamaan tarpojanuorten valmiudet ja halukkuus toimia vertaisjohtajina ja -johdettavina sekä näkemään, kun kehitystä tapahtuu niin yksilö- kuin ryhmätasollakin. Sijaisjohtaja antaa tilaa vertaisjohtajuuden kehittymiselle siltä osin kuin kehittymispotentiaalia löytyy.

Jos vertaisjohtajia ei vartiosta löydy, vetää sijaisjohtaja ryhmän kokoukset kuten vartionjohtaja.

Tarpojan kohtaaminen

Tarpojien toiminta

Tarpojaikäkauden nuorella on erityinen tarve toteuttaa itseään fyysisellä toiminnalla. Liikunta, näpräys ja vaikkapa pöydän rummutus ovat nuorelle mieluisampaa toimintaa kuin raskas ajattelu. Nuori kokee ongelmalliseksi miettiä asioita, joihin hän ei saa yhteyttä oman arvostelukykynsä kautta. Asioiden opettelu tehdään mieluummin omien kokemusten kuin ajatusten kautta. Siltikään nuori ei itse osaa arvioida toimintansa mielekkyyttä. Tarpojia johdettaessa on muistettava, että tarpojaohjelma perustuu oikeaan, merkitykselliseen tekemiseen. Luotsin tulee tarjota vartiolle yhdessä vartionjohtajan kanssa fyysistä tekemistä ja erilaisia kokemuksia.

Tarpojan kehitysvaiheen huomioiminen

Nuorten on pakko purkaa sisäistä energiapainettaan toimimalla, usein fyysisellä rasituksella. Kuitenkin mielikuva oman ruumiin erilaisuudesta ja muuttumisesta ovat jatkuvasti mielessä. Partiotoiminnassa erityisen helposti tulevat esiin nuoren fyysiset muutokset. Tarpojaikäkaudessa johtajan on muistettava olla varovainen nuoren ulkoiseen olemukseen liittyvissä kommenteissa ja fyysisissä vaatimuksissaan. On tärkeää, että nuori kokee kehonsa toimivaksi, hyväksi osaksi persoonaansa mahdollisine vikoineen ja puutteineen. Kaikki nuoren ulkoista olemusta kohtaan osoitettu kritiikki voi loukata nuorta hyvin syvästi.

Tarpojaikäisen nuoren kehitys etenee jaksoittain. Toisinaan on voimakkaita kasvun ja kehityksen pyrähdyksiä. Näitä seuraa voimattomuuden ja lamaannuksen suvanto. Tasaisesti etenevä ohjaaminen usein vastustaa nuoren jaksoittaista kehitystä. Tämä heijastuu usein myös nuoren ja johtajan suhteeseen. Välillä luotsin ja nuoren välinen suhde on täydellisen toimiva, hetken päästä se on kiukun ja pettymysten kohde. Ristiriidat ja jopa rajut konfliktit ovat nuorisotoiminnan ydintä. Tärkeää on, että luotsi ymmärtää nuoren psyykkisen epätasapainon sekä sietää ja tukee nuorta myös hankalina hetkinä. Ristiriitojen selvittäminen myönteisessä hengessä luo johtajan ja nuoren välille hyvän suhteen. Toisinaan tämän on tapahduttava jopa kasvatuksellisten tavoitteiden kustannuksella.

Kilpailuvietin ruokkiminen

Tarpojaikäkaudessa yksilölliset erot ovat suuria. On kuitenkin joitakin keinoja, jotka tehoavat lähes kaikkiin jossakin kohtaa tarpojaikää. Yksi näistä on kilpailuvietin ruokkiminen. Jo Baden-Powell huomasi tämän seikan ja käytti sitä ansiokkaasti, kehottaen myös muita partiojohtajia sitä käyttämään. Asian kuin asian voi verhota kilpailuun, kunhan muistaa, ettei lähde liioitteluihin. Toinen kaikkiin tehoava keino on pienen seikkailun luominen, joka vaatii johtajalta hieman mielikuvitusta ja kykyä heittäytyä tilanteeseen rohkeasti. Seikkailun saa aikaiseksi mitättömän tuntuisesta asiasta, ja se voi muuttaa asian kuin asian mielenkiintoiseksi.

Taito joustaa

Kannattaa muistaa, että tarpojaikäiset ovat hyvin spontaaneja. Tämä tarkoittaa, että heidät on helppo saada innostumaan, mutta samalla innostus saattaa lakata hyvin nopeasti. Tarpojavartiosta saattaa nopeasti erottua sellaisia mielipidejohtajia, jotka helposti määrittävät koko ryhmän innostuksen. Tällaiset nuoret on hyvä saada innostettua mukaan vetämällä muutamasta oikeasta narusta silloin tällöin. Erityisesti heitä varten on aina hyvä pitää paria ässää hihassa sellaisia hetkiä varten, jolloin vartion kiinnostus lähtee aivan toiselle uralle kuin oli tarkoitus. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi vartion kykenemättömyys keskittyä käsiteltävään asiaan. Toinen hyvin yleinen hihaässää vaativa tilanne on mahdollinen luppoaika. Vaikka ikäkaudelle on tärkeää ottaa välillä rennosti, niin tekemisen vähyys saattaa hyvin nopeasti johtaa siihen, että tilanne ei kohta olekaan pelastettavissa. Hyviä ässiä hihassa voisivat olla esimerkiksi pari hyvää leikkiä tai paussia, jotka voi toteuttaa koska tahansa.

Johdettavien tunteminen

Yksilölliset erot ovat haaste kaikelle johtajuudelle. Mitä pidempään luotsi toimii tarpojavartion kanssa, sitä enemmän hän alkaa huomata eri nuorten ominaisuuksia, jotka kannattaa ehdottomasti panna merkille ja käyttää niitä hyödykseen johtamisessa. Hyvä johtaja tuntee omat alaisensa ja käyttää tehokkaasti hyödykseen heidän erilaisuuttaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Luotsin on hyvä muistaa, että tarpojaikäisen nuoren mieli on hyvin nopeasti muuttuva. Aina ei voi luottaa siihen, että joku pitää puiden hakkaamisesta tänään, koska on aina ennenkin pitänyt siitä.

Varmasti jokainen johtaja on joskus kohdannut ongelman, jossa joku, jotkut tai kaikki vartion jäsenet eivät toimi yhdessä laadittujen sääntöjen mukaisesti. Tämä on aivan luonnollista tässä ikäkaudessa, sillä tarpojaikäiset nuoret testaavat jatkuvasti rajojaan. Se tarkoittaa myös sitä, että mikäli yhteisten sääntöjen rikkomista sallitaan, sääntöjen rikkomiset tulevat toistumaan. Useat vartiot ovat jo säännöissään sopineet, mikä on seurauksena sääntöjen rikkomisesta. Näitä kurinpidollisia toimia laadittaessa on hyvä muistaa tarpojaikäisen nuoren erityispiirteet: hän ei halua välttämättä joutua huomion keskipisteeksi, vaikka onkin rikkonut sääntöjä. Eli sen sijaan, että nuori laitetaan tekemään vaikkapa punnerruksia koko muun joukon edessä, kurinpidollisena toimena voisi toimia paremmin jokin yhteistä hyvää edistävä toiminta. Vaikkapa se, että kyseinen tarpoja jää siivoamaan mahdollisesti aiheuttamansa ylimääräisen sotkun muiden lähtiessä.

Luotsin roolin muistaminen

Asia, johon vielä olisi hyvä kiinnittää huomiota, on tarpojien vartionjohtajan ja luotsin rooli vartion johtamisessa. Tarpojaikäiselle nuorelle on huomattavasti luonnollisempaa samaistua paria vuotta vanhempaan vartionjohtajaansa kuin luotsiin. Onhan jo tarpojien kotonakin riittävästi aikuisia, joita vastaan jatkuvasti kapinoidaan. Luotsin on siis otettava selkeästi erilainen rooli kuin vanhemmalla. Tärkeintä on olla aito, pystyä heittäytymään tilanteeseen kuin tilanteeseen ja kyetä nauramaan itselleen. Tällainen rooli ruokkii hyvin tarpojavartion kehitystä ja antaa sellaisen aikuiskuvan, jonka jo Baden-Powell halusi aikoinaan partiojohtajasta syntyvän lapsille ja nuorille. Vartionjohtajan on sen sijaan hyvä vaikuttaa enemmänkin isoveljeltä tai –siskolta, johon voi luottaa, joka pitää lupauksensa ja joka tarjoaa aina apuaan ja tukeaan. Tästä voitaneen vetää johtopäätös, että luotsin kannattaa hyödyntää samoajaikäisen johtajan johtamista mahdollisimman paljon ja johtaa itse toimintaa vain silloin, kun vartionjohtajan kyvyt eivät riitä tai kun yleinen turvallisuus sitä vaatii.