Tarpojien mallitoimintasuunnitelma (Yhteiskunta-tarppo)

Viikko 35: Suuntaus

Viikko 36: Partiomaailma

Viikko 37: Oma talous

Viikko 38: Vastuun kantaminen

Viikko 39: Tutustuminen lippukuntaan

Viikko 40: Mediavastuu

Viikko 41: Oman retken valmistelut

Viikko 42: Oman retken valmistelut

(Viikko 43: Syyslomaviikko, ei partiota, syysloman ajankohta vaihtelee alueittain)

Viikko 44: Vaikuttaminen

Viikko 45: Majakka: Vaikuttaminen

Viikko 46: Majakka: Vaikuttaminen

Viikko 47: Retkeilyalueet

Viikko 48: Retkeilyalueet

Viikko 49: Sisua

Viikko 50: Paussi: Omat tunteet: Kirje minulle

Ohjeet kokousten toteuttamiseen löytyvät myös tältä sivulta.

Vartio harjoittelee kokouskäytäntöjä. Kokoukseen saadaan “virallinen kokouskutsu”, siellä pyydetään puheenvuorot ja pidetään pöytäkirjaa. Luotsi toimii puheenjohtajana. Ensimmäisissä tarpoissa luotsi ja vartionjohtaja tekevät alustavia valintoja vartiolle ja lähes valmista toimintasuunnitelmaa täydennetään koko vartion voimin. Tarkoituksena on opetella formaalia kokouskäyttäytymistä. Vartion tehtävänä on mahdollisuuksien mukaan päättää siitä, mitä aktiviteetteja he aikovat toteuttaa tarpon aikana. Myös majakan sisällöstä voidaan jo sopia.  

Kokoontumisen esityslista voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:  

• Kokoustekninen kikkailu: päätösvaltaiseksi toteaminen, esityslistan vahvistaminen työjärjestykseksi jne. 
• Tarpon esittely: Esitellään lyhyesti tarppo ja sen idea.  
• Majakan esittely: Esitellään lyhyesti majakka ja mahdollisesti vaihtoehdot. Hahmotellaan muutamaa vaihtoehtoista majakkaa.  
• Aktiviteettien esittely: Esitellään aktiviteetit lyhyesti.  
• Majakan valinta ja tavoitteen asettaminen: Luotsi antaa vaihtoehdot tehtävän majakan aiheeksi, ja vartio valitsee näistä mieleisen aiheen itselleen sekä asettaa majakkaa koskevat haasteet. Majakkaa ja siihen liittyviä haasteita tarkennetaan tarpon aikana.  
• Aktiviteettien valinta: Vartio valitsee aktiviteetit luotsin antamasta listasta. Tätä ennen luotsi on saattanut karsia osan mahdollisista aktiviteeteista pois listalta. Tarkoitus on valita sellaisia aktiviteetteja, jotka tukevat majakan saavuttamista.  
• Järjestyksen valinta: Valitaan järjestys, jossa aktiviteetit tehdään ja tämän järjestyksen pohjalta tehdään toimintasuunnitelman runko.  
• Vastuutehtävät: Esitellään tarppoon kuuluvat vastuutehtävät eli johtamistehtävä omaan retkeen liittyen. 

A) Ryhmä pelaa aliasta

Aliakseen voi kerätä myös haastavaa partiosanastoa mukaan. Kun selitettäväksi tulee sana, jota tarpoja ei tunne, vartionjohtaja kertoo mitä kyseinen sana tarkoittaa. Tarpojat voivat myös kisata toisiaan vastaan esim. Kahootissa tai Blooketissa. Ryhmänjohtaja voi myös pitää tarinatuokion ja kertoa tarinan lippukunnan historiasta tai B-P:stä. 

B) Ryhmä voi vierailla partion kannalta merkittävässä paikassa. Vartio voi käydä esim. partiomuseossa, partioasemalla tai muuten tärkeässä kohteessa. Lippukunnan perustamispaikka tai arkisto voi myös olla

C) Mitä partio merkitsee? Vartio keskustelee omista syistä harrastaa partiota. Johtaja kertoo partion toimintaa ohjaavista dokumenteista esim. Johtaja voi avata partion perustamisen syytä ja tarpojat laittavat kasvatustavoitteet tärkeysjärjestykseen.

Tarpojat tutustuvat omaan rahankäyttöönsä. Ryhmän johtaja voi näyttää mihin on itse käyttänyt rahaa viimeisen kuukauden aikana. Monien pankkien sovelluksesta näkee arvion omasta rahankäytöstä kategorioittain. Vartio voi käydä myös kriittisesti läpi johtajien rahan käyttöä esim. onko viihteeseen käytetty liian vähän rahaa. Tarpojat voivat myös vertailla omaa kulutustaan ja keskustella kulutustavoista. Keskustelussa voi käydä läpi esim. vastuullista kuluttamista, luomua ja reilua kauppaa. Käydään läpi omaa taloudenhallintaa. Seuraavatko tarpojat omaa kulutustaan esim. verkkopankista vai pyrkivätkö seuraamaan kulutusta ulkomuistista. Myös sijoittamista on hyvä käydä läpi. Jos johtaja sijoittaa itse tai tuntee kenttää paremmin voi sijoittamista avata perusteellisemmin. Halutessaan voi sijoittamisesta katsoa netistä videon esim. korkoa korolle ilmiöstä.

Jaa tarpojat pieniin ryhmiin ja anna jokaiselle ryhmälle paperia ja kyniä. Pyydä ryhmiä kirjoittamaan paperille erilaisia tilanteita, joissa he ovat joutuneet kantamaan vastuuta itsestään tai muista. Esimerkiksi: “Olin yksin kotona ja huomasin, että jääkaappi oli tyhjä. Päätin mennä kauppaan ja ostaa ruokaa itselleni ja perheelleni.” tai “Olin leirillä ja huomasin, että yksi kaverini oli loukannut jalkansa. Autoin häntä pääsemään ensiapuun ja kerroin johtajalle tapahtuneesta.” Kun ryhmät ovat valmiita, pyydä niitä vaihtamaan paperinsa toisen ryhmän kanssa. Pyydä ryhmiä lukemaan toistensa tilanteet ja arvioimaan, kuinka hyvin he olisivat selvinneet niistä. He voivat antaa tilanteille arvosanoja asteikolla 1-5. Kun ryhmät ovat arvioineet toistensa tilanteet, pyydä niitä palauttamaan paperit alkuperäisille ryhmille ja keskustelemaan tuloksista. Mitkä tilanteet olivat helppoja tai vaikeita? Miksi? Mitä taitoja tai ominaisuuksia tarvitaan vastuun kantamiseen? Miten niitä voi kehittää? Lopuksi, tee yhteenveto keskustelusta ja kiitä tarpojia osallistumisesta. Voit myös antaa heille pientä palautetta tai kannustusta heidän vastuullisuudestaan.

Tulosta kerralle lippukunnan johtajisto ja laput, jossa on lippukunnan tittelit. Tarpojaryhmän tehtävänä on luoda lippukunnan organisaatiokaavio. Kuka johtaa ketäkin ja kuka huolehtii mistäkin. Lippukunnan johtajistolta voidaan kerätä vastauksia tiettyihin kysymyksiin ja tarpojat voivat myös yhdistää näitä. Esimerkiksi tarpojat voivat arvioida kuka/ketkä johtajat täyttävät väitteen: ”Olen harrastanut partiota yli 10 vuotta”. Aktiviteetin voi tehdä myös esim. Kahootin avulla. Tarpojat voivat myös pistää lippukunnan johtajia ikäjärjestykseen.

Kokous koostuu kahdesta aktiviteettista, joissa käsitellään mediavastuuta. Tarkoitus on että tarpoja hahmottaa erilaisia medioita. Tarpoja osaa olla mediakriittinen.

Nettikiusaaminen

Vartio tunnistaa erilaisia nettikiusaamisen muotoja. Vartio voi esimerkiksi vierailla julkisuuden henkilöiden sosiaalisen median tileillä ja seurata millaista kommentointia niillä esiintyy.

• Mitkä kommenteista ovat kiusaamista, mitkä kannustavia puheenvuoroja?
• Miltä kommentit julkisuuden henkilöstä tuntuvat?
• Mitä julkkiksen täytyy kestää, entäpä mitä tavallisen ihmisen?
• Miten nettikiusaamiseen voidaan puuttua?
• Mitä jokainen voi tehdä?

Vartio voi tutustua myös nettipoliisin toimintaan.

Hyvien uutisten näyttely

Tehtävän tavoitteena on tuoda esiin myös positiivisia ympäristöuutisia, jotka voivat jäädä huomiotta negatiivisten uutisten rinnalla. Tarpojat voivat itse etsiä eri medioista 10 hyvää ympäristöuutisia. Uutisten etsiminen voidaan toteuttaa pienissä, noin kolmen hengen, ryhmissä. Kun ryhmät ovat löytäneet heidän mielestään 10 parasta hyvää uutista, käydään uutisia yhdessä läpi kaikkien kanssa, luotsin johdolla. Jos ryhmillä on paljon eriäviä uutisia, valitaan yhdessä koko vartion kanssa 10 parasta uutista, jotka päätyvät näyttelyyn esille. Näistä kymmenestä näyttelyyn valitusta uutisesta voidaan kirjoittaa lyhyet tiivistelmät, halutessa ja piirretä kuva. Tiivistelmien teko ja piirtäminen voidaan toteuttaa samoissa pienryhmissä, jotka on jaettu jo aiemmin, tai tehdä uusi ryhmäjako. Tiivistelmät voivat olla osa suurempaa julistetta, jonka voi ripustaa kolon seinälle. Vaihtoehtoisesti voi näyttelyn tehdä sähköisesti muodossa, jonka voi jakaa vartion tai lippukunnan sosiaalisen median kanavissa.

Tämä ja seuraava kokous käytetään vartion oman retken valmisteluun.

Vartio jaetaan kolmeen tai kahteen ryhmään ryhmän koosta riippuen. Jokaiselle ryhmälle jaetaan omat vastuutehtävät, esim.:

• Retken ruuat
• Retken varusteet
• Retken hallinto (retkikyydit, retkipaikka, ilmoittautuminen jne.)
• Joku retken ohjelmakokonaisuus

Ensimmäisessä kokouksessa jaetaan ryhmät, sovitaan vastuiden jakamisesta ja aloitetaan valmistelut. Vartionjohtaja ja luotsi esittelevät, mitä mihinkin vastuualueeseen kuuluu, missä aikataulussa ne pitää hoitaa ja missä kokouksissa kokonaisuuksia hoidetaan. Pienryhmät tekevät suunnitelman (luotsin selityksen pohjalta) siitä, miten hoitavat vastuualueensa.

Jatketaan retken suunnittelua. Vartionjohtaja ja luotsi varmistavat, että kaikki hoituu ja auttavat tarpojia tarvittaessa. Huolehditaan, että tieto suunnitelmista saavuttaa kaikki ryhmäläiset ja kaikki osaavat pakata oikeat tavarat, tulla oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja huolehtia muutenkin hommat kuntoon. Kokouksessa voidaan myös

• Pakata yhteiset varusteet
• Katsoa ruokahommat kuntoon

Tarpojat tutustuvat partiolaisaloitteeseen, kuntalaisaloitteeseen ja kansalaisaloitteeseen. Vartio jaetaan kolmeen ryhmään, joista kukin saa vastuulleen yhden näistä kolmesta.

Vartiot selvittävät vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

• Mikä partiolaisaloite/kuntalaisaloite/kansalaisaloite on?
• Kuka aloitteen voi tehdä?
• Kuka aloitetta voi kannattaa?
• Miten aloitteen avulla voi vaikuttaa päätöksentekoon?
• Minkälaisiin aloitteisiin tällä hetkellä kerätään kannatusta?
• Minkälaiset aloitteet ovat viime aikoina edenneet jatkokäsittelyyn? Mitkä eivät ole?

Ryhmät keräävät tuotoksensa julisteiksi, jotka esitellään muille ryhmille. Lopuksi voidaan pohtia, mitä aloitteita ryhmäläiset haluaisivat kannattaa ja miksi sekä ideoita aiheita, joista voisi itse tehdä uusia aloitteita.

Majakan valmisteluun käytetään vähintään 2 kokouskertaa. Tällä kerralla ohjelmassa on aiheen valinta, ensimmäiset valmistelut.

Vartio päättää jonkun aiheen, johon haluaa vaikuttaa ja järjestää tempauksen sen edistämiseksi. Vartio ottaa selvää, miten kotikunnassa voi tehdä aloitteen jonkin asian parantamiseksi.

Mahdollisia vaikutettavia asioita

• Lähiympäristön haaste (huonokuntoinen tie, likainen kolo, homeinen koulu)
• Yhteiskunnallinen haaste (nuorten pahoinvointi, epätasa-arvo, ilmastonmuutos)
• Yhteisön haaste (lippukunnan toimintakulttuuri, yhteisöllisyyden puute, kiusaaminen)

Mahdollisia tempauksia

• Some-kampanja
• Mielenosoitus (osallistuminen, järjestäminen)
• Yhteydenotto päättäjiin, keskustelutilaisuuteen osallistuminen
• Vaalitenttiin osallistuminen ja kysymysten esittäminen

Jatketaan majakan valmistelua: Käytännön valmistelut (banderollien valmistelu, kysymysten kirjoittelu) 

Sovitaan tapahtumasta tai tempauksesta, milloin ja missä se toteutetaan.

Vartio suunnittelee seuraavaa kokousta varten retken lähiluontoon. Suunnitteluun voi käyttää vain osan kokouksesta tai mahdollisiin retkikohteisiin voi tutustua perusteellisemmin kokonaisen kokouksen ajan.

Vartio selvittää, minkälaisia retkikohteita lähiluonnosta löytyy. Vartio voi joko valita yhden kohteen ja tutustua siihen yhdessä tai jakautua pareihin, jolloin jokainen pari saa yhden oman kohteen. Tarpojat etsivät tietoa maastosta, eläimistä, valmiista retkipoluista, nähtävyyksistä, mahdollisista yöpymispaikoista ja julkisista liikenneyhteyksistä. Näistä voidaan koota kolon seinälle lähiretkialueen mainos, jossa kerrotaan alueen hyvät ja huonot puolet.

Vinkkejä retkipaikoista löytyy muun muassa Metsähallituksen luontoon.fi -palvelusta sekä retkikartta.fi-sivustolta.

Lopuksi vartio valitsee yhden retkipaikan ja suunnittelee sinne retken seuraavaa kokousta varten. Päätettäviä asioita voivat olla esimerkiksi paikalle kulkeminen, aikataulu, eväät sekä se, mitä paikassa halutaan nähdä ja kokea.

Vartio toteuttaa edellisessä kokouksessa suunnittelemansa retken. Retkellä voidaan pohtia yhdessä, miten paikka vastaa ennakkotietoja. Jos mahdollista, retkeä varten kannattaa varata hieman tavallista enemmän aikaa kuin tavalliseen kokoukseen.

Tutustutaan johonkin paraurheilulajiin. Luotsi tukee vartiojohtajaa ennakkovalmisteluissa.

Paikallisen seuran yhteystiedot voi etsiä paralympia-liiton hausta: https://www.paralympia.fi/palvelut/loyda-oma-seura

Mahdollisia lajikokeiluja:

• Maalipallo: https://goalball.fi/harjoitusvuorot/
• Boccia: https://www.paralympia.fi/urheilu/lajit/boccia

Tarpojat kirjoittavat itselleen kirjeen, jossa on tarkoitus vakuuttaa itselle, että omat erilaiset piirteet ovat hyvä asia. Kirjeeseen tulee sisällyttää suunnitelma siitä, miten uskaltaa tuoda oman erilaisuutensa rohkeasti esille. Kirjeet saa avata vuoden päästä.

Kirjeeseen voi myös kirjata, millaista toivoisi elämän olevan vuoden kuluttua esimerkiksi koulussa, henkilökohtaisessa elämässä, kodissa, harrastuksissa tai kavereiden kanssa. Kirjeeseen voi lisätä tavoitteita itselle tai jonkin selkeän päämäärän, josta tietää toiveen tai tavoitteen toteutuneen. Kirjeen voi kuvittaa piirroksilla tai lehtikuvilla. Jokainen kirjoittaa kirjeen päälle oman nimensä ja päiväyksen vuoden päähän kirjoituspäivästä. Johtaja laittaa kirjeet hyvään talteen vuodeksi odottamaan jakamista.

Lähde: Terve minä - Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali itsetuntemuksesta.