Vaeltajat - Luotsin opas

 

Vaeltaja on 18–22-vuotias nuori. Vaeltajat ovat aloittamassa henkilökohtaisen elämänsä hallintaa, ja monilla onkin suuria, itseään koskevia päätöksiä tehtävänään. Vaikka kaverit ja kaveripiiri ovat tärkeitä, ei heidän vaikutuksensa vaeltajan päätöksiin ole enää niin selvää kuin murrosiässä. Vaeltajalla on usein selvä halu löytää oma elämäntapansa. Vaeltaja kehittää taitojaan pitkäjänteisesti ja ottaa vastuuta. Hän haluaa mennä yhdessä kohti uusia haasteita. Nämä ikäkauden tarpeet ja rajoitteet on huomioitu vaeltajaohjelmassa.

Vaeltajien partio-ohjelma kestää viisi vuotta. Ohjelma on jokaisella vaeltajalla yksilöllinen. Vaeltajaohjelma koostuu 37 rastista, jotka pohjautuvat vaeltajien kasvatustavoitteisiin. Vaeltaja tekee ikäkauden aikana 4 pakollista rastia ja lopuista rasteista vähintään 33 aktiviteettia, yhden jokaisesta eri aihealueesta. Vaeltajaikäkausi alkaa Tervetuloa vaeltajaksi -rastilla, jonka aikana tehdään Suomi-projekti. Ikäkausi päättyy ulkomaan projektiin ja siirtymään aikuiseksi.  Jokaisen vaeltajan omasta ohjelmasta rakennetaan vaelluskartta. Tavoitteena on luoda vaelluskartta omien tavoitteiden pohjalta. Kartalle vaeltaja jakaa yhdessä luotsin kanssa aktiviteetit nousujohteisesti viidelle vuodelle.

Jokaisella vaeltajalla on tärkeää olla aikuinen henkilökohtainen tuki ja esikuva eli luotsi. Luotsilla voi olla samanaikaisesti useampia luotsattavia, mutta tuen on oltava jokaiselle vaeltajalle henkilökohtaista. Selvimmin tämä tuki ja ohjaus näkyvät luonnollisesti vaelluskartan ja toimintakausien suunnittelussa, mutta sinulla, luotsilla, on tärkeä rooli koko vaeltajuuden ajan.

Luotsi ei ole vaeltajien vartionjohtaja, vaan vaeltajat toimivat projektien myötä vaihtuvissa vartioissa ja itsenäisesti. Luotsin tehtävänä on tuntea vaeltajien partio-ohjelma ja opastaa vaeltajia sen käytössä sekä ohjata heitä huomaamaan ohjelman tuomat mahdollisuudet. Luotsi auttaa vaeltajaa tunnistamaan oppimaansa ja huolehtii siitä, että vaeltaja saa lippukunnassa tarvitsemansa tuen.

Vaeltajien luotsaaminen ei ole helppoa. Vaeltajalle on osattava antaa tilaa, mutta samalla on osattava olla saatavilla. Luotsin tehtävänä on myös osaltaan kannustaa jatkamaan partiotoimintaa vielä vaeltajuuden jälkeenkin tai auttaa vaeltajaa löytämään muita paikkoja rakentaa parempaa maailmaa.

 

Sanasto

Aikuinen

Yli 22-vuotias partiolainen, joka mahdollistaa nuorempien partiolaisten toiminnan. Hän voi olla vaeltajaikäkauden läpikäynyt tai aikuisiällä partioon liittynyt.

Aktiviteetti

Aktiviteetti on konkreettinen tekeminen partio-ohjelmassa. Aktiviteetit on koottu rasteihin. Aktiviteetti voi olla lyhytkestoinen yhdessä partiokokouksessa toteutettava tehtävä tai vaihtoehtoisesti pitkäkestoisempi, jopa useita kuukausia kestävä projektiluonteinen tehtävä. Aktiviteetti sisältää aina suunnittelun, tekemisen ja purun.

Ikäkausivastaava, vastaava luotsi

Ikäkausivastaava on koko vaeltajaikäkaudesta lippukunnassa vastaava aikuinen, joka tuntee lippukunnan vaeltajien tilannetta, tukee heidän luotsejaan sekä auttaa järjestämään ikäkauden toimintaa lippukunnan tai alueen vaeltajien kesken. Ikäkausivastaava on yli 22-vuotias ikäkausivastaavan koulutuksen suorittanut partiojohtaja. Vastaavalla tulee olla ymmärrystä ikäkausitoiminnasta vastuuikäkautensa osalta ja kykyä tukea vaeltajia ja luotseja näiden pesteissä. Mikäli lippukunnassa on vain yksi vaeltaja tai vaeltajavartio, voivat ikäkausivastaava ja vaeltajaluotsi olla yksi ja sama henkilö. Sama johtaja voi toimia tarvittaessa useammankin ikäkauden ikäkausivastaavana, jolloin kyseessä ovat erilliset pestit.

Kuksa

Kuksa on keskusjärjestön jäsenrekisteriohjelma, jonka kautta ilmoittaudutaan valtaosaan partiotapahtumista ja jonne merkitään tehdyt aktiviteetit. Kuksaan voi kirjata myös vartion toimintasuunnitelman ja vaeltajan pestin.

Pakollinen rasti

Pakollisilla rasteilla tarkoitetaan niitä vaeltajaohjelman aktiviteettikokonaisuuksia, jotka jokainen vaeltaja tekee kokonaan viiden vuoden aikana. Pakollisia rasteja ovat Tervetuloa vaeltajaksi, Partiojohtajaperuskurssi, Ulkomaanprojekti ja Aikuisteen..

Pillinaru

Vaeltajien pillinarun väri on ruskea, kunnes vaeltaja on käynyt partiojohtaja-peruskurssin. Partiojohtajien pillinarun väri on valkoinen.

Päätösseremonia

Päätösseremonia on ikäkauden päätöstapahtuma vaeltajaikäkauden suorittaneille, jossa vaeltaja siirtyy vaeltajuudesta aikuisuuteen. Päätösseremonian jälkeen vaeltaja ei enää kuulu partiokasvatuksen kohderyhmään, vaan hän on itse partion mahdollistaja nuoremmilleen.

Päätösmerkki

Vaeltaja saa metallisen päätösmerkin, kun hän päättää vaeltajaikäkauden. Saadakseen päätösmerkin, vaeltajan on pitänyt tehdä kaikki neljä pakollista rastia sekä vähintään 15 muuta rastia. Päätösmerkki kiinnitetään partiopaidan vasempaan taskuun. Vaeltajaikäkauden päätösmerkki korvaa aiempien ikäkausien päätösmerkit ja sitä käytetään paidassa yhdessä koulutusmerkkien kanssa.

Siirtymä

Siirtymällä tarkoitetaan siirtymistä ikäkaudesta toiseen. Lippukunnan on hyvä luoda ja ylläpitää perinteitä, jolla vanha ikäkausi jätetään taakse ja siirrytään täysivaltaiseksi jäseneksi seuraavaan ikäkauteen. Vaeltajien siirtymää aikuisuuteen kutsutaan päätösseremoniaksi.

Suomi-projekti

Vaeltajalle pakollinen aktiviteettikokonaisuus, jonka tavoitteena on ryhmäyttää uusi vaeltajavartio yhteisen projektikokemuksen kautta. Projektissa tutustutaan kotimaahan ja pyritään sisäistämään, mitä vaeltajuus on. Projekti toteutetaan vaeltajaikäkauden alussa.

Suunnanotto

Luotsi järjestää vaeltajan kanssa vähintään kerran vuodessa keskustelutilanteen, jossa arvioidaan vaelluskartan ja vaeltajan tavoitteiden toteutumista sekä tarkennetaan tai muokataan vaelluskarttaa seuraavaa toiminkautta varten.

Toteutusvinkki

Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki, jotta aktiviteetin tavoitteet saavutetaan.

Ulkomaanprojekti

Ulkomaanprojekti on vaeltajalle pakollinen ja haastava aktiviteettikokonaisuus, jonka tavoitteena on, että projektin jälkeen vaeltaja on tutustunut partiotoimintaan ja vieraaseen kulttuuriin valitsemassaan maassa. Vaeltaja pystyy kommunikoimaan ja selviää vartionsa kanssa vieraassa kulttuurissa sekä laajentaa omaa maailmankuvaansa. Vaeltaja osallistuu projektin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ulkomaanprojekti toteutetaan vaeltajaikäkauden loppuvaiheessa.

Vaelluskartta

Vaelluskartta on vaeltajalle itselleen tehty henkilökohtainen kehittymissuunnitelma koko ikäkauden ajalle. Vaelluskarttaa päivitetään yhdessä luotsin kanssa kartan suunnanotoissa vähintään kerran vuodessa.

Vaeltajaluotsi

Luotsi on vaeltajan tukena ja ohjaajana toimiva aikuinen partiolainen. Vaeltajaluotsi tukee vaeltajaa koko ikäkauden ajan. Luotsi tukee vaeltajan kehittymistä ja ohjaa henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman eli vaelluskartan tekemistä ja toteutumista.

Vaeltajalupaus

Kaikki vaeltajat antavat vaeltajalupauksen vaeltajaikäkauden alussa. Lupauksessa luvataan itselle konkreettisesti sitoutua partion arvoihin.

Vaeltajatapahtuma

Vaeltajatapahtuma on vaeltajille suunnattu ohjelmatapahtuma, jonka piiri vuosittain järjestää. Tapahtumia järjestetään myös valtakunnallisesti vuosittain. Vaeltajatapahtuma edistää vaeltajaikäisten verkostoitumista ja antaa vaeltajille mahdollisuuden olla osallistujina järjestämisen sijaan.

Vartio

Vaeltajaikäkaudessa vartiot voidaan muodostaa kulloisenkin projektin ja kiinnostuksen kohteen mukaan tai ne voivat olla pysyvämpiä. Vartion koko riippuu paljolti projektista – toimivan ryhmän koko on yleensä 3-5 vaeltajaa. Vartio voidaan tarvittaessa koota myös alueen, piirin tai opiskelupaikkakunnan vaeltajista.

Vartionjohtaja

Vartionjohtajan tehtävänkuva on erilainen eri ikäkausissa. Vaeltajaikäkaudessa vartionjohtaja toimii tilanteesta riippuen joko projektin vetäjänä, tehtävien jakajana tai muiden kannustajana. Vartionjohtajan pesti ei ole pysyvä, vaan se voi vaihdella projektista toiseen.

Vertaisjohtaja

Vaeltajat johtavat omaa vartiotaan ja toimivat siten vertaisjohtajina. Vertaisjohtajalla yleisesti tarkoitetaan johdettaviensa kanssa samanikäistä johtajaa. Katso myös Vartionjohtaja.

 

Vaeltajaikäinen nuori

Vaeltaja on 18–22–vuotias nuori tai nuori aikuinen, jonka nuoruusiän biologinen kehitys on jo ohi. Aikuiseksi kasvaminen ja psyykkinen sopeutuminen ovat parhaillaan menossa. Vaeltajat ovat aloittamassa henkilökohtaisen elämänsä hallintaa, ja monilla onkin suuria, itseään koskevia päätöksiä tehtävänään. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi ammatinvalinta, seurustelusuhteet sekä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittaminen. Näitä päätöksiä tehdessä vaeltajan käsitys oman elämänsä hallinnasta ja vastuu siitä alkavat muotoutua. Vaikka kaverit ja kaveripiiri ovat tärkeitä, ei heidän vaikutuksensa vaeltajan päätöksiin ole enää niin selvää kuin murrosiässä. Vaeltajalla on usein selvä halu löytää oma elämäntapansa. Tarve tähän ilmenee, kun omat tiedot ja kokemukset lisääntyvät. Päätöksenteon tueksi vaeltaja tarvitsee kuitenkin aikuisen tukea ja kokemusperäistä tietoa. Vaeltaja pyrkii myös tietoisesti arvioimaan aikuisen mielipiteitä ja arvoja suhteessa erilaisiin asioihin.

Maailmankuva

Vaeltaja alkaa tiedostaa yhteiskunnallisten asioiden ja päätöksenteon merkitystä. Hänelle on syntymässä niihin liittyen myös omia mielipiteitä. Vaeltaja kykenee myös arvioimaan omien vanhempiensa taustaa rakentavammin kuin aiemmin. Hän osaa suhtautua erilaisuuteen ja eri suuntauksiin neutraalimmin kuin murrosiässä, ilman räiskyviä mielipiteiden ilmauksia. Vaeltajan maailmankuva alkaa niin ikään avautua ja rakentua. Vaeltaja alkaa tiedostaa itsensä ja oman paikan löytämisen yhteiskunnassa.

Vaeltaja haluaa tehdä asioita yhdessä muiden kanssa, ottaa vastuuta ja kohdata uusia haasteita. Vaeltajan toiminta on pitkäjänteistä ja laaja-alaista. Hän etsii uusia haasteita ja niiden myötä haluaa ottaa vastuuta muista sekä oppia tukemaan nuorempiaan ja myös oman ikäkautensa nuoria. Johtamistavat ja johtamisen erityiset kysymykset, kuten ongelmatilanteet ja erityistä taitotietoa vaativat tilanteet, tulevat yhä useammin arvioiduiksi.

Ihmissuhteet

Vaeltajan käsitys seurustelusta ja parisuhteesta alkaa muodostua selvemmäksi, vaikka omakohtaista kokemusta saattaakin puuttua. Seurustelu voi olla myös hyvin keskeisellä sijalla nuoren elämässä ja ohjata näin ollen hänen päätöksentekoaan. Tällöin aikuisen tuki on erityisen tärkeää, koska nuorelta puuttuu kokemusta päätösten mukanaan tuomista vastuista ja pitkäkantoisista seurauksista.

Vaeltajalle on tärkeää tehdä itse päätöksiä elämästään ja sen kehittymisestä. Tästä huolimatta aikuisen tuki on edelleen tärkeää. Tätä tukea haetaan ikäkauden ulkopuolella olevalta aikuiselta, omilta vanhemmilta ja muilta aikuisilta, jotka vaikuttavat nuoren elämään.

Vaeltaja partiossa kohderyhmänä

Partio-ohjelma tarjoaa vaeltajalle monenlaista toimintaa sekä yksilönä että ryhmässä. Yksilön omat tehtävät, kuten johtajuus ja projektit, täydentävät oman vaeltajavartion toimintaa. Erityisen tärkeää on tuntea vastuuta omista ja vartion tekemisistä. Uudet haasteet ovat toimintaa edistävä voima, ja itse tekeminen, oman tekemisen arviointi ja sen kehittäminen ovat olennainen osa toimintaa. Vaeltajien toiminta on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Projektityön oppiminen ja sen arviointi sekä yksilönä että ryhmänä antavat valmiuksia aikuisuuteen ja työelämään.

Vaeltajille järjestetään erilaisia tapahtumia sekä piirin että keskusjärjestön puolesta. Myös lippukunnat voivat järjestää omia tapahtumia. Vaeltajan oma aktiivisuus on ensisijaista tapahtumiin osallistumisessa ja aktiviteettien tekemisessä. Vaeltajan tulee osata jakaa ajankäyttönsä niin, että hän pystyy osallistumaan itseään kiinnostavaan partiotoimintaan, tekemään omaa partiokivaa sekä kehittämään itseään. Vaeltajan ei siis tule olla ainoastaan toteuttajan ja tekijän roolissa. Vaeltajille suunnatun ohjelman on tarkoitus olla monipuolista, mielenkiintoista ja kehittävää jo pidempäänkin partiossa olleille. Samalla ohjelma ei kuitenkaan rajaa pois uusia, ehkä vaeltajaiässä partiotoimintansa aloittavia.

Vaeltajille suunnattu ohjelma on joustavaa ja tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia. Toiminnassa onkin tärkeää laatia kullekin vaeltajalle hänelle sopiva vaelluskartta eli kehittämissuunnitelma. Vaelluskarttaan merkitään vaeltajan tavoitteet, ja se tehdään yhdessä luotsin kanssa. Omien tavoitteiden toteutumisen arviointi on osa kasvamista vaeltajana.

Vaeltaja rakentaa ystävyyttä yli rajojen

Luotsin kannattaa rohkeasti kannustaa vaeltajia lähtemään maailmalle, lippukunnan ulkopuolelle toteuttamaan erilaisia projekteja. Viimeistään viimeisenä vaeltajavuotena kukin vaeltaja toteuttaa ulkomaanprojektin, mutta jo sitä ennen vaeltajalla on mahdollisuuksia osallistua erilaisiin partioprojekteihin ja -tapahtumiin niin piirissä, keskusjärjestössä kuin kansainvälisestikin. Lisäksi vaeltaja voi osallistua toisten järjestöjen toimintaan aktiivisesti.

Vaeltamista lippukunnan ulkopuolella helpottavat huomattavasti erilaiset kontaktit. Vaeltaja voi lähteä rakentamaan kontakteja oman lippukunnan jo olemassa olevien kontaktien pohjalta tai osallistumalla rohkeasti erilaisiin tapahtumiin. Kansainvälisiä kontakteja on mahdollista luoda esimerkiksi piirin tai keskusjärjestön kautta tai osallistumalla kansainväliselle leirille. Keskusjärjestön kansainvälisyyskoordinaattori osaa auttaa yhteystietojen etsinnässä. Partiojärjestöillä on eri puolilla maailmaa partiokoteja ja partiokeskuksia. Myös partion ulkopuolisten kontaktien luominen on mahdollista. Yhteydessä voi olla esimerkiksi kohdemaassa oleviin nuorisojärjestöihin. Vaeltajan ja luotsin kannattaa jutella yhdessä kontaktien luomisesta ja ylläpitämisestä sekä erilaisista toimintamahdollisuuksista lippukunnan ulkopuolella.

 

Vaeltajien kasvatustavoitteet

Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.

Yleisten kasvatustavoitteiden lisäksi jokaiselle ikäkaudelle on määritelty ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet. Ne kertovat, miten kasvatustavoitteet näkyvät kyseisessä ikäkaudessa ja kuvaavat sen tavoitetason, joka ikäkauden aikana pyritään saavuttamaan. Luotsin tehtävänä on tutustua kasvatustavoitteisiin pystyäkseen tukemaan vaeltajaa niiden viitoittamalla tiellä.

Vaeltajien kasvatustavoitteet perustuvat hyvin pitkälti siihen, että vaeltaja on valveutunut ja vastuuntuntoinen nuori. Hänen elämäntapansa on hänen oman arvopohjansa mukainen. Vaeltaja tekee itse omat valintansa ja kantaa niistä myös vastuun.

Vaeltajien kasvatustavoitteet kuvaavat mitä vaeltajaohjelman tekemisen aikana on tarkoitus oppia ja miten vaeltajan on tarkoitus kasvaa kohti aikuisuutta. Ne kuvaavat vaeltajaikäkauden  kasvuhaasteen ja sen, mitä partio voi tähän tarjota. Vaeltajien kasvatustavoitteet ovat jatkumoa nuorempien ikäkausien kasvatustavoitteille. Kasvatustavoitteet toimivat partio-ohjelman aktiviteettien perustana. Osa kasvatustavoitteissa toteutuu tietyissä aktiviteeteissa, toiset puolestaan näkyvät kokonaisvaltaisemmissa ratkaisuissa, kuten esimerkiksi ikäkauden johtamisessa tai yleisemmissä toimintatavoissa, kuten ryhmässä toimimisen tai erilaisissa ympäristöissä toimimisen avulla.

Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet

 

Suhde itseen

Elämänhallinta – terveys, turvallisuus, aika, sitoumukset
  • Pärjää itsenäisesti elämässä.
  • Valitsee terveyttä edistävän elämäntavan.
  • Tiedostaa olevansa esimerkkinä elämäntavoillaan.
  • Osaa sanoa ei ja huolehtii omasta jaksamisestaan.
  • Osaa täysi-ikäisen ihmisen vastuullisen päihteiden käytön.
  • Osaa ennakoida tilanteita ja tapahtumien kulkua ja varautua vaaratilanteiden varalta.
  • Oivaltaa, että on viime kädessä vastuussa itseään ja elinympäristöään koskevista asioista.
Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen
  • Tunnistaa asenteitaan.
  • Asettuu omaan aikuiseen seksuaalisuuteensa ja ymmärtää antaa tarvittavan rauhan ja tuen toisessa kehitysvaiheessa oleville.
  • Kartuttaa tietoaan, taitoaan ja tahtoaan tehdä asioita.
  • Osaa asettaa itselleen realistisia tavoitteita.
  • Uskaltaa laittaa itsensä likoon
Maailmankatsomus
  • Oma maailmankatsomus näyttäytyy käytännön toimintana.
  • Oma tapa ja halu harjoittaa uskontoa löytyy.
  • Tuntee partion arvopohjan.
  • Huomaa oikean ja väärän suhteellisuuden.
  • Käsitys oikeasta ja väärästä näkyy omassa toiminnassa.

 

Suhden toisiin ihmisiin

Ihmisyyden arvostaminen
  • Arvostaa ihmistä ja ihmisyyttä, vaikkei hyväksy kaikkia toisen tekoja, mielipiteitä tai arvoja.
Rehtiys
  • Ylläpitää omaa ihmissuhdeverkostoaan rehtiyden ja toisten huomioon ottamisen hengessä tunnistaen myös omat tarpeensa.
  • Suoraselkäinen elämäntapa kaikilla tasoilla lähiyhteisöstä alkaen.

 

Suhde yhteiskuntaan

Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen
  • Tunnistaa itselleen tyypillisen tavan olla ryhmän jäsenenä ja johtajana sekä kehittää niitä.
  • Haluaa ja kykenee olemaan itse mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin.
  • Uskaltaa sitoutua itselleen sopiviin projekteihin tai pesteihin.
”Johonkin kuuluminen”, sitoutuminen
  • Sitoutuu yhteisöjensä arvoihin. Haluaa rakentaa yhteiskuntaa omalla panoksellaan.

 

Suhde ympäristöön

Luontosuhde
  • Ymmärtää luontokokemusten elämyksellisen merkityksen.
Vastuu elinympäristöstä
  • Ymmärtää toimintansa ja valintojensa merkitykset ympäristön kannalta myös globaalisti ja pitkällä tähtäimellä.

 

 

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

Pikalinkit