Vaeltajat - johtaminen

Vaeltajaikäkauden ryhmä, toimijat ja johtaminen

Vaeltajavartio

Vaeltajavartio muodostuu yhden tai useamman lippukunnan 18–22-vuotiaista partiolaisista. Vartioon kuuluu kolmesta viiteen vaeltajaa.  Vaeltajavartion kokoonpano voi vaihdella vuosien varrella, ja vartiossa voi olla eri vaiheessa olevia vaeltajia. Vaeltaja voi olla osa useampaa vaeltajavartiota samaan aikaan esimerkiksi projektin merkeissä tai opiskelupaikkakunnallaan. Vaeltajavartion toiminta loppuu kun kaikki jäsenet ovat siirtyneet aikuisiksi. Jos vartio koostuu eri-ikäisistä vaeltajista, se voi jatkaa elämäänsä niin, että vartioon tulee ja siitä lähtee vuosittain jäseniä. Myös yli lippukuntarajojen olevien vaeltajavartioiden muodostaminen on mahdollista. Tällöin yhdessä tehtävien aktiviteettien valinnaisuus toteutuu paremmin, kun samasta aktiviteetista kiinnostuneita löytyy helpommin.

Vaeltajavartion jäsenten on tarkoitus tutustua toisiinsa Suomi-projektin aikana. Jos vartion kokoonpano muuttuu vuosien varrella, on vartionjohtajana toimivan vaeltajan hyvä muistaa huolehtia vartion ryhmäyttämisestä muutosten yhteydessä. Partiotoimintaan voi hyvin liittyä kokonaan uutena partiolaisena myös vaeltajaikäkaudessa.

Vaeltajavartion ei ole tarkoitus olla samalla tavalla pysyvä kuin nuoremmissa ikäkausissa, vaan sen sisällä voi olla pienempiä projektikohtaisia ryhmiä, tai niitä voidaan muodostaa eri vartioiden jäsenten kesken. Projektiryhmiä muodostetaan projekteja varten siten, että kaikkien vartion jäsenten ei tarvitse osallistua kaikkiin projekteihin. Meneillään voi myös olla useita projekteja samaan aikaan. Eri projekteille on hyvä valita vartion sisältä eri henkilöitä johtamaan niitä, kunkin osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Projektit voivat olla esimerkiksi piirin tai keskusjärjestön tapahtumiin liittyviä pestejä tai lippukunnan leirin järjestämistä, tai jonkin muun suuritöisemmän vaeltajaohjelman aktiviteetin tekemistä.

Vaeltajavartion johtajaksi eli vartionjohtajaksi valitaan yksi vartion jäsenistä vähintään vuodeksi kerrallaan. Vartionjohtajan, vartion ja sen vaeltajien toimintaa lippukunnan puolesta tukee vaeltajaluotsi. Vaeltajavartionjohtaja huolehtii, että vartion kokoukset järjestetään säännöllisesti ja että kaikille vartion jäsenille riittää sopivasti toimintaa ja vastuuta. Luotsi puolestaan vastaa siitä, että vaeltajien henkilökohtaiset vaelluskartat toteutuvat ja niitä päivitetään tarpeen mukaan.

Vartionjohtaja vaeltajaohjelmassa

Vartionjohtaja on yksi vaeltajista. Hänellä tulee olla kykyä ja halua vastata vartion käytännön toiminnasta, kuten valittujen aktiviteettien tekemisestä, retkistä ja muusta toiminnasta. Tavoitteena on, että vartionjohtaja jakaa aktiviteettien suunnittelua ja johtamisvastuuta myös muille vartiossa, varsinkin jos joku vartion jäsen hallitsee valitun aihealueen vartionjohtajaa paremmin. Vartionjohtajalla on hallussa kokonaisuus siltä osin, kun se koskee vaeltajavartion toimintaa.

Vartionjohtajan pesti voi kestää koko vaeltajuuden eli viiden vuoden ajan, mutta vähintään kuitenkin vuoden kerrallaan. Vartionjohtajaksi olisi hyvä valita sellainen, jolla on muiden partiopestiensä puolesta mahdollisuus keskittyä pestiinsä.

Vartionjohtaja on tyypillinen vertaisjohtaja. Vartionjohtajan tärkein tavoite on pitää vaeltajat mukana aktiivisessa vaeltajatoiminnassa, riippumatta heidän asuinpaikoistaan, elämäntilanteestaan tai partiopesteistään.

Vartionjohtajan tehtävänä on

• suunnitella vartion toimintaa yhteistyössä muiden vaeltajien ja luotsin kanssa
• organisoida vartion kokouksien ja retkien toteuttaminen
• innostaa vartion jäseniä osallistumaan retkille, leireille ja muihin partiotapahtumiin ja osallistua niihin myös itse
• sitoutua tehtävään sovituksi ajaksi
• varata riittävästi aikaa vartionjohtajan tehtävän hoitamiseen
• vastata toiminnan turvallisuudesta
• huolehtia omalta osaltaan yhteydenpidosta luotsin kanssa
• raportoida vartion toiminnasta lippukunnan käytäntöjen mukaisesti, esimerkiksi vuosiselosteen, toimintakertomuksen tai retkiraportin muodossa

Vartionjohtajan tarvittavat tiedot ja taidot

Vartionjohtajalla tulee olla ryhmänohjaamisen perustiedot ja -taidot tehtävän vastaanottaessaan. Perustiedot hän on saanut esimerkiksi samoajille pakollisesta ryhmänohjaajakoulutuksesta. Tietoja ja taitoja voi oppia tai niitä voi syventää johtajakauden aikana käytännön kokemuksen ja koulutuksen kautta. Kaikenlainen taitokoulutus tukee vartionjohtajan tehtävässä onnistumista. Vartionjohtajaa tukee vaeltajan luotsi.

Vartionjohtajan tulee

• tuntea partiomenetelmä ja vaeltajan ihanteet
• tuntea vaeltajaohjelma
• tuntea lippukunnan organisaatio ja toimintakulttuuri
• osata suunnitella vartion toimintaa
• osata vetää partiokokous
• osata järjestää turvallinen retki ja tuntea SP:n turvallisuusohjeet
• tietää, mistä ja keneltä saa apua tehtävässään.

Vartionjohtajan saama tuki

Vartionjohtaja saa tukea omalta luotsiltaan. Vaeltajaluotsin tehtävänä on tukea vartionjohtajaa tarpeen mukaan esimerkiksi toiminnan suunnittelussa ja tavoitteellisuudessa, vaikeiden asioiden käsittelyssä sekä vaativampien aktiviteettien toteuttamisessa. Lisäksi luotsin tärkeä tehtävä on toimia linkkinä vaeltajavartion ja muun lippukunnan johtajiston välillä. Luotsin kanssa arvioidaan vartionjohtajuuden toteutumista ja voidaan asettaa uusia tavoitteita toiminnalle.

Vartionjohtajan valinnasta

Vartio valitsee luotsin tuella keskuudestaan vertaisjohtajan eli vaeltajavartionjohtajan, joka sitoutuu tehtäväänsä vähintään vuodeksi. Hyvä olisi, että tehtävään valitulla vartionjohtajalla ei ole samaan aikaan muita johtamispestejä. Vaeltajavartio pestaa vartionjohtajansa. Luotsi huolehtii siitä, että pestaus tehdään.

Luotsin rooli vaeltajaikäkaudessa

Luotsin rooli ja tehtävä

Vaeltajaa tukee kehityksessä ja toiminnassa vaeltajaluotsi. Luotsi on yli 22-vuotias, mielellään luotsi- ja Ko-Gi-kurssin käynyt johtaja, jolla on riittävä näkemys vaeltajien ohjelman tavoitteesta ja sisällöstä. Luotsilla olisi hyvä olla itsellään kokemusta kyseisestä ikäkaudesta, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Luotsin ei myöskään  tarvitse olla välttämättä aktiivisesti partiotoiminnassa mukana. Koulutuksista voi saada paljon tietoa, ja aikuisella on mahdollisuus hyödyntää myös siviilielämänsä kokemuksia ja taitoja.

Vaeltajalla on tärkeää olla aikuinen esikuva, joka osaltaan kannustaa jatkamaan partiotoimintaa niin vaeltajaikäkaudessa kuin myös vaeltajuuden jälkeenkin. Esikuvaksi kelpaavan aikuisen tulisi olla saatavilla niin, että tarvittaessa vaeltaja saa häneltä tukea ja ohjausta toimintaansa. Selvimmin tämä tuki ja ohjaus näkyvät luonnollisesti vaelluskartan ja toimintakausien suunnittelussa, mutta luotsilla on tärkeä rooli koko vaeltajuuden ajan.

Luotsin keskeinen tehtävä on olla vaeltajalle läsnä. Käytännössä tämä tarkoittaa ajan antamista vaeltajalle hänen sitä tarvitessa. Riippuu vaeltajan ja luotsin suhteesta, sopiiko yhteiseen ajanviettoon pitkät keskustelut, sählynpeluu tai partio-ohjelman aktiviteettien tekeminen. Tärkeää on, että luotsilla on aikaa kuunnella ja vastata vaeltajan esiin nostamiin asioihin sekä näyttää omalla esimerkillä, että partiotoimintaa voi jatkaa myös aikuisena.

Vaeltajaikäiset valitsevat helposti tutun ja turvallisen tavan toimia. Tämä voi näkyä esimerkiksi kokousten rutiininomaisuutena tai toisaalta myös kokousten puutteena. Luotsin tehtävänä on haastaa vaeltajia toimimaan, tekemään ja haastamaan itseään. Luotsi voi esimerkiksi antaa vinkkejä aktiviteettien uudenlaisiin toteutustapoihin tai vinkata siitä, miten vartio voi pitää kokouksia, vaikka vartion jäsenet asuisivatkin pääasiassa eri puolilla maata.

Luotsi vastaa yksittäisen vaeltajan ja/tai vaeltajavartion toiminnasta. Luotsin tehtävänä on tukea yksittäistä vaeltajaa tämän pestissä ja/tai koko vaeltajavartiota heidän tehdessään partio-ohjelmaa. Vaeltajaikäkaudessa luotsi on mukana taustalla, ja vaeltajat suunnittelevat, järjestävät ja toteuttavat toimintaa itse. Tällöin vastuu vaeltajien ohjelmasta ja kasvatuksesta on luotsilla, mutta vastuu projekteista ja pesteistä on vaeltajilla itsellään. Luotsi siis vastaa siitä, että ryhmän itsensä suunnittelema toiminta on ikäkauden kasvatustavoitteiden mukaista partiotoimintaa.

Lähtökohtana on, että jokaisella vaeltajavartiolla on oma luotsi. Sama henkilö voi toimia myös useamman vaeltajavartion luotsina, mikäli hän pystyy ohjaamaan kaikkia vaeltajia. Luotsi ei ole mukana säännöllisesti vaeltajien viikkotoiminnassa, vaan hän vastaa vartion toiminnasta pidemmällä aikavälillä. Luotsi toimii vaeltajavartiosta nousevan vertaisjohtajan eli vartionjohtajan tukena ja vastaa tämän kehittymisestä johtajana. Luotsilla ja vartionjohtajalla tulee olla luottamuksellinen suhde. Molempien tulee tietää toimintatavat ja vastuu omasta toiminnastaan. Luotsin velvollisuutena on huolehtia kasvatustavoitteiden toteutumisesta vaeltajille ominaisten partiomenetelmien keinoin. Hän toimii aikuisena mallina nuorelle ja ohjaa nuorta ymmärtämään vanhempia johtajia ja heidän toimintatapojaan. Luotsi antaa vaeltajalle mallia  aikuistuvan ja aikuisen vastuusta, roolista ja tehtävistä partiossa.

Luotsin tehtävänä on toisaalta tukea vaeltajaa omassa ohjelmassaan ja kasvamisessa, toisaalta tarvittaessa toimia myös rajoittajana. Vaeltajaohjelmaan voi kuulua erilaisia partiopestejä, mutta niiden määrä ei saa haitata muuta vaeltajatoimintaa tai vaeltajan muuta elämää, esimerkiksi opiskelua. Ikäkausiohjelmien ja nousujohteisuuden tarkoituksena on, että vielä ohjelman jälkeenkin partiomaailmassa riittää haasteellisia pestejä. Innokasta vaeltajaa ei kuitenkaan saa rajoittaa liiaksi, vaan jokaisen kohdalla tulee edetä vaelluskartan mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon muuttuvat elämäntilanteet. Luotsi voi auttaa ja tukea vaeltajaa ottamaan huomioon partion ulkopuolisen elämän suuret vaativat asiat, kuten yo-kirjoitukset, armeija, omaan kotiin muuttaminen, pääsykokeet, opinnot, valmistuminen, työelämä, työ opintojen ohessa, perheen perustaminen ja niin edelleen.

Vaeltajille tulee tarjota riittävästi tilaa itsenäiseen tekemiseen ja toimimiseen, mutta ohjelman etenemistä ja vaeltajien kehittymistä on kuitenkin seurattava. Luotsin tulee olla joustavuutta soveltaa ohjelmaa ja sopia asioista nuorten kanssa, mutta myös rohkeutta jämäkkyyteen ja käytäntöjen luomiseen. Luotsi on nuorelle esimerkki kaikessa elämässä, ei vain erikseen vaeltajatoiminnassa.

Luotsin tehtävänä on

• vastata yksittäisen vaeltajan toiminnan suunnitelmallisuudesta ja tavoitteellisuudesta
• vastata vaeltajavartion tavoitteellisesta toiminnasta, mutta ei johtaa vartiota
• suunnitella toimintaa yhdessä yksittäisen vaeltajan ja vaeltajavartion kanssa
• osallistua vartion toimintaan tarvittaessa
• tukea vartionjohtajaa, auttaa vaikeampien aktiviteettien toteuttamisessa
• toimia ideapankkina
• haastaa vaeltajavartiota aktiviteettien ja projektien toteuttamiseen sekä kannustaa vartiota järjestämään itselleen huippujuttuja
• huolehtia omasta koulutuksestaan ja ajantasalla pysymisestään sekä osallistua piirin tai alueen luotsitapaamisiin
• tuntea partio-ohjelma ja partiomenetelmä
• huolehtia kasvatustavoitteiden toteutumisesta ikäkaudessa
• huolehtia osaltaan siitä, että lippukunnassa vaeltajilla on ikä- ja kehitystasoonsa nähden sopivia pestejä ja mahdollisuus myös omaan ohjelmaan
• tukea vaeltajia valitsemaan sellaisia pestejä, jotka tukevat heidän kehitystään
• tukea, rohkaista, patistaa ja antaa palautetta vaeltajille heidän erilaisissa johtamistehtävissään ryhmänjohtajana, projekteissa, hallituksessa tai muissa vastaavissa tehtävissä
• olla mahdollistaja – tarjota tilaisuus tehdä itse
• tuoda esille, mitä kaikkea partion puitteissa voi tehdä
• toimia yhteistyössä muiden tahojen kanssa, esimerkiksi lippukunnan ja alueen muiden vaeltajaluotsien kanssa
• osallistua ikäkauden yhteisen toiminnan järjestämiseen
• huolehtia toiminnan fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta

Luotsin pitäisi ainakin tehdä, osata ja ymmärtää suunnilleen aikajärjestyksessä yksittäisen vaeltajan näkökulmasta seuraavat asiat:

• olla mukana samoaja-vaeltaja -siirtymässä.
• pitää tervetulotilaisuus vaeltajille ja auttaa vaeltajia jakautumaan vartioihin sekä ohjeistaa Suomi-projekti.
• tukea vartioiden Suomi-projektin tekemistä.
• käydä Suomi-projektin jälkeen jokaisen luotsaamansa vaeltajan kanssa ohjaus, jossa keskustellaan vaeltajalupauksesta ja käydään läpi vaeltajan tekemä vaelluskartta sekä sovitaan seuraavista suunnanotoista.
• huolehtia, että vartionjohtaja vastaa vaeltajavartioiden kokoontumisista ja aktiviteettien tekemisestä.
• tukea vaeltajien, projektiryhmien ja vaeltajavartioiden aktiviteettien tekemistä. Jokaisessa aktiviteetissa on luotsin tehtäviä esimerkiksi aktiviteetin purkuun liittyen. Aktiviteetteja voi tehdä yksin, muiden kiinnostuneiden kanssa tai vaeltajavartion kanssa.
• huolehtia, että vaeltajat osallistuvat piirin ja SP:n järjestämiin valtakunnallisiin vaeltajatapahtumiin vähintään kaksi kertaa vaeltajuuden aikana.
• käydä läpi vaelluskartta ja siinä olevia suunnitelmia sekä niiden toteutumista suunnanotoissa. Pisteitä tulee olla vähintään vuoden välein.
• tukea vartioiden ulkomaanprojektin tekemistä.
• tukea vaeltajan siirtymistä aikuisuuteen.
• lopettaessaan pestissään kesken vaeltajaikäkauden perehdyttää ja tukea uutta luotsia ja toimia hänen rinnallaan, jotta vaihdos ei katkaise tukea

Tarkempaa tietoa luotsin tehtävästä löytyy jokaisen aktiviteetin yhteydestä.

Luotsi voi saada vertaistukea tehtäväänsä alueen tai piirin muilta vaeltajaluotseilta oman lippukuntansa luotsien lisäksi.

Edellytykset luotsin pestiin

Luotseiksi tulee pestata henkilöitä, joilla on riittävä motivaatio ja osaaminen pestin hoitamiseen. Luotsien pitää myös olla sellaisia henkilöitä, joiden kanssa vaeltajien on luontevaa työskennellä. Jos kemiat tai mielipiteet eivät millään tasolla osu yhteen, on syytä harkita luotsin vaihtoa. Luotsin tärkein pääoma, josta vaeltajille tukea voi ammentaa, on hänen oma elämänkokemuksensa. Tästä johtuen luotseiksi kannattaa ensisijaisesti valita vaeltajaiän jo reippaasti ylittäneitä henkilöitä.

Luotsin tulee tuntea partio-ohjelma sekä partiomenetelmä ja sen soveltaminen ikäkaudessa. Hänellä tulee olla kokemusta nuorten kanssa toimimisesta. Pestissä tärkeitä asioita ovat elämänkokemus ja sosiaaliset taidot. Luotsina voi toimia aikuisena partioon tullut johtaja, mutta pesti vaatii kokonaisvaltaista käsitystä partiotoiminnasta.

Hyvä tapa aloittaa luotsin toiminta on tapaaminen vaeltajavartion tai vaeltajan kanssa. On tärkeää, että vaeltajat saavat esittää toiveensa siitä, minkälainen rooli luotsilla on ja minkälaisissa asioissa tukea tarvitaan. Tässä yhteydessä on myös hyvä käydä läpi se, mitkä asiat ovat vaeltajien omalla vastuulla ja mitä heiltä odotetaan.

Luotsin oma-aloitteisuus ja aktiivisuus on tärkeää erityisesti pestin alkuvaiheessa. Tässä vaiheessa vaeltajat vielä mahdollisesti arastelevat luotsia eivätkä osaa tai uskalla hyödyntää tarjolla olevaa ohjausta. Vaeltajia tulee kuitenkin rohkaista ja kannustaa omaan aktiivisuuteen: ottamaan yhteyttä luotsiin ja pyytämään tältä apua

Vaeltajat oppivat luottamaan luotsiin, kun luotsi osoittautuu luottamuksen arvoiseksi tekemällä sen, mitä lupaa. Tämä voi olla mitä tahansa yhdessä sovittuja konkreettisia asioita kuten muonituksesta huolehtimista tai deadlineista huolehtimista. Luottamuksen rakentumisen myötä myös vaeltajien luotsilta saaman tuen ja hyödyn määrä todennäköisesti lisääntyy.

Mikäli mitenkään on mahdollista, on järkevää että luotsi on mukana koko vartion elinkaaren ajan. Näin hänen roolinsa suhteessa vaeltajien omaan ryhmään rakentuu kiinteäksi osaksi toiminnan dynamiikkaa ja luotsauksesta saavutetaan suurin mahdollinen hyöty

Kaikki hyvä päättyy aikanaan – niin myös vaeltajien ja luotsin välinen suhde. Luotsauksen päättyessä on hyvä käydä läpi henkilökohtaisten kokemusten ja tuntemusten kirjo. Vaikka luotsisuhde päättyy, ystävyys voi säilyä ja jopa syventyä. Myös tämän seikan voi tuoda selkeästi esiin.

Luotsi ohjaajana

Luotsin tehtävä on ohjata vaeltajia – yksilöinä ja vartiona. Tässä mielessä on tärkeä tunnistaa suhteen muodostuminen sekä yksittäisiin vaeltajiin että koko vartioon. Ohjaustilanteissa ja keskusteluissa luotsin onkin tärkeä tunnistaa se, ohjaako sillä hetkellä yksilöä vai vartiota tai – jos molempia – niin missä suhteessa. Eri yksilöt saattavat vaatia eri määrän huomiota omaan toimintaansa. Tästä huolimatta luotsin pitäisi pystyä luomaan luottamuksellinen ohjaussuhde jokaiseen ohjattavaan.

Ohjaavan luotsin kanssa vaeltaja luo vaelluskarttaan tavoitteet sekä aikataulun ja niitä seurataan suunnanotoissa. Varsinaiseen toimintaan luotsi antaa vain tukensa ja osallistuu pyydettäessä.

Luotsin tulisi järjestää tapaamisia, joissa keskitytään vaeltajan tekemien aktiviteettien etenemiseen, arviointiin ja jatkon suunnitteluun. Tapaamisia, eli suunnanottoja, olisi hyvä olla vaeltajuuden alkupuolella ainakin puolen vuoden välein ja loppupuolella vähintään vuoden välein. Luotsin olisi hyvä olla tavoitettavissa vaeltajan henkilökohtaisia keskusteluja varten muulloinkin.

Ohjauksessa pitää kiinnittää huomiota erityisesti henkilökemioihin ja ajankäyttöön. Jos ohjaaja ja ohjattava eivät tule hyvin toimeen keskenään, on luontevan ohjaussuhteen syntyminen vaikeaa, jopa mahdotonta. Kuitenkin ohjaussuhteelle on suotava tarpeeksi aikaa muodostua, alun erimielisyydet voivat johtua esimerkiksi tutustumisen puutteesta. Mikäli varsinainen vaeltajaikäkauden luotsi ei syystä tai toisesta ole luonteva ohjaaja jollekulle vaeltajalle, voi vaeltajaa ohjata joku muukin lippukunnan aikuisista. Ohjauksessa voi hyödyntää myös muita menetelmiä, kuten sähköpostia ja etäviestintäkanavia. Oikeaa fyysistä tapaamista ei kuitenkaan saisi unohtaa.

Luotsin pestaus

Luotsin pestaajana toimivat sekä vaeltajat että lippukunnanjohtaja tai ikäkausivastava, jonka kanssa käydään ajoittain myös arviointikeskusteluja pestin tavoitteiden toteutumisesta. Toivottavaa olisi, että luotsin pesti kestäisi koko ikäkauden ajan, siis viisi vuotta. Mikäli tämä ei ole mahdollista, pyritään vähintään kahden vuoden pesteihin. Luotsin vaihtaminen ei kuitenkaan voi tapahtua ilman tutustumista ja perehdyttämistä.

On tärkeää, että vaeltajat saavat esittää toiveensa siitä, minkälainen rooli luotsilla on ja minkälaisissa asioissa tukea tarvitaan. Tässä yhteydessä on myös hyvä käydä läpi se, mitkä asiat ovat vaeltajien omalla vastuulla ja mitä heiltä odotetaan. Lippukunnanjohtajan kanssa käytävässä pestikeskustelussa sovitaan luotsin vastuut ja velvollisuudet sekä se, mistä luotsi saa tukea pestiinsä.

Pestin tavoitteena on tarjota ikäkauden jäsenille monipuolista ja turvallista toimintaa, jonka keskeisenä tavoitteena on toteuttaa ikäkauden kasvatustavoitteita. Luotsi saa itse tukea muilta aikuisilta tukihenkilöiltä. Hänen tukenaan ovat myös lippukunnan johto sekä koulutusjärjestelmän koulutukset.

Vaeltajaluotsin koulutus

Vaeltajaluotsin koulutus on Vaeltajaluotsikoulutus, jota järjestää partiopiirit. Koulutus on suunniteltu tukemaan erityisesti pestissä aloittelevia luotseja, mutta se tarjoaa tukea myös pidempään pestissä toimineille. Luotsikoulutus on jatkokoulutusta, jonka pohjavaatimuksena on partiojohtajan peruskoulutus. Luotsin pestin sisällön vuoksi koulutusta suositellaan yli 22-vuotiaille.

Koulutuksen käynyt luotsi osaa tukea ja ohjata nuoria ja järjestää vaeltajaohjelmaa. Hän tuntee luotsin vastuun partiokasvatuksen toteuttajana ja nuorten kasvun tukena sekä osaa tehdä yhteistyötä muiden luotsien kanssa. Koulutuksen järjestämistavat vaihtelevat, mutta yleisin tapa on yhden päivän kestävä koulutus, johon voi liittyä ennakko- tai jälkitehtäviä. Tarkemmat tiedot saa omasta partiopiiristä sekä kurssin sisällön osalta partiokoulussivustolta.

Ikäkausivastaava, vastaava luotsi

Jos luotseja on useita, he valitsevat keskuudestaan vastaavan luotsin. Luotsit kokoontuvat vastaavan luotsin johdolla aika ajoin linjaamaan ikäkauden toimintaa.

Vastaavan luotsin tehtävään kuuluu ikäkauden kokonaistilanteen hahmottaminen ja ohjaaminen. Vastaavalla luotsilla on kokonaisnäkemys ikäkauden tilanteesta ja siitä, mihin toimintaa ollaan kehittämässä. Hän voi esimerkiksi suunnitella lippukunnan vaeltajien tulevia koulutuksia yhdessä koulutusvastavan tai pestijohtajan kanssa sekä vaeltajille sopivia pestejä yhdessä pestivastaavan ja muiden ikäkausivastaavien tai lippukunnan kasvatusvastaavan kanssa. Ikäkausivastaavan tehtävä on pitää lippukunnassa vaeltajien ja heidän oman ohjelmansa puolta, jotta sille jää aikaa. Lisäksi luotsi toimii tiedonvälittäjänä vaeltajien ja hallituksen sekä lippukunnan muun johtajiston välillä.

Jos lippukunnassa ei ole useita luotseja, voivat luotsit kokoontua alueen luotsien kanssa. Alueen luotsit voivat valita keskuudestaan vastaavan luotsin. Alueen vastaavan luotsin tehtävänä on toimia luotsien koollekutsujana, edistää yhteistyötä sekä vastata alueen vaeltajatapahtumien toteutumisesta.

Ikäkausivastaavan koulutus

Ikäkausivastaavan koulutus on tarkoitettu ikäkausivastaavan tehtävissä aloittaville ja toimiville sekä partio-ohjelmasta syvemmin kiinnostuneille. Se on jatkokoulutusta, jonka pohjavaatimuksena on partiojohtajan peruskoulutus. Suositeltavia pohjakoulutuksia ovat myös akelan, sammon tai luotsin koulutus.

Koulutus on suunniteltu yli 22-vuotiaille. Koulutuksessa käsitellään laadukkaan partio-ohjelman toteuttamista ja soveltamista lippukunnassa sekä ryhmien johtajien tukemista. Koulutuksen käynyt ikäkausivastaava osaa suunnitella sekä yksittäisen ikäkauden että ikäkausien välistä toimintaa ja alueellista yhteistyötä, tukea aikuisia pesteissään sekä suunnitella johtajaresursseja pitkällä aikavälillä. Tarkemmat tiedot koulutuksen sisällöstä löytyvät partion Kouluttautuminen-sivustolta.