Partiomenetelmä kertoo miten partiossa toimitaan. Partiomenetelmä tekee partiosta partion. Kaikkien osa-alueiden ei tarvitse toteutua kaiken aikaa, mutta niiden tulee olla läsnä toiminnan kokonaisuudessa. Toimimalla partiomenetelmän keinoin päästään partion päämäärään.
Sitoutuminen partion arvoihin
Partiolaisen lupaus, laki, ihanteet ja tunnus kuvaavat partion arvoja. Niiden kautta partiolainen sitoutuu partion arvoihin.
Vaeltaja on sisäistänyt partion arvot osaksi omaa elämäänsä. Hän käyttää niitä päätöstensä ja tekemistensä pohjana. Vaeltaja siirtää partion arvoja nuoremmille partiolaisille.
Symboliikka
Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikalla liitetään lapset ja nuoret omaan ryhmäänsä, lippukuntaansa sekä maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen.
Vaeltaja käyttää symboliikkaa toiminnassaan. Vaeltajavartio niin lippukunnassa kuin projektissakin voi kehittää omaa symboliikkaa ryhmälle sopivalla tavalla. Vaeltajalle symboliikka luo yhteishenkeä ja se on keino tehdä ryhmästä yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Symboliikka voi sisältää esimerkiksi merkkejä, värejä, rituaaleja, sanallisia tunnuksia tai ulkoisia merkkejä; siis kaikkea sitä mikä tekee partiosta partion näköistä.
Uusia symboleja luotaessa on tärkeää kehittää tarinat niiden taustalle. On myös muistettava, että symboliikan tulee kytkeä vaeltajat osaksi kansainvälistä partioliikettä. Vaeltajaluotsin tehtävänä on huolehtia, että symboliikka on mukana vaeltajaohjelmaa toteutettaessa.
Nousujohteisuus
Jokainen saa partiossa sopivan haasteellisia tehtäviä. Se mikä on yhdelle helppoa, ei ole sitä toiselle. Ikäkauteen sopivan ohjelman tehtävänä on auttaa kasvamaan. Luotsin tehtävänä on auttaa vaeltajia löytämään itselleen sopivia ja kasvattavia tehtäviä partiossa. Vaikka moni vaeltaja tekee lippukunnassa tai piirissä erilaisia pestejä, on tärkeää muistaa, että vaeltajalla tulee olla näihin pesteihin riittävä tuki. Tuki mahdollistaa vähän liian suuriin saappaisiin astumisen, ja siten pestistä oppimisen ja nauttimisen.
Nousujohteisuus konkretisoituu yksittäisten aktiviteettien kautta. Vaeltaja on itse vastuussa nousujohteisuuden toteutumisesta omassa vaelluskartassaan. Vaeltajan tehtävänä on valita sellaisia aktiviteetteja ja niiden toteutustapoja, jotka mahdollistavat uuden oppimisen ja kasvun. Luotsin tehtävänä on tukea nousujohteisuutta ohjauksellaan.
Vartiojärjestelmä
Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Näissä pienryhmissä nuori kasvaa toimimaan ryhmässä erilaisissa rooleissa niin jäsenenä kuin johtajana.
Vaeltajalla on jo kokemusta erilaisissa partioryhmissä toimimisesta. Hän ymmärtää vartiojärjestelmän käytön, oman roolinsa vartiossa sekä osaa hyödyntää vartion jäsenten erilaista osaamista tavoitteeseen pääsemisessä. Vaeltajan vartio voi vaihdella projekteittain, samoin hänen roolinsa ryhmässä. Luotsin tehtävänä on tarvittaessa tukea vartionjohtajaa hänen tehtävässään.
Tekemällä oppiminen
Partiossa opitaan tekemisen ja kokemisen kautta, sillä tekemällä oppiminen on lapsen ja nuoren luonnollinen tapa oppia. Partiossa oleminen on ensisijaisesti tekemistä ja harjoittelua.
Vaeltaja valitsee vaelluskarttaansa aikuisen ohjauksella ne asiat ja tekemiset, jotka hän haluaa oppia. Opittavat asiat voivat olla konkreettisia tekemisiä tai myös abstrakteja, kuten sosiaalisten taitojen kehittämistä.
Luotsin tärkeänä tehtävänä on auttaa vaeltaja löytämään niitä asioita, joissa oppimista ja kehittymistä tarvitaan sekä keinoja uuden oppimiseen. Saman asian voi usein oppia monella eri tavalla. Luotsi varmistaa, että onnistumiset ja mahdolliset epäonnistumiset tulevat käsitellyiksi ja vaeltaja saa mahdollisuuden oppia kaikista tilanteista.
Luotsin tehtävänä on auttaa vaeltajaa kertomaan omasta osaamisestaan ja partiossa oppimistaan taidoistaan. Luotsi varmistaa, että vaeltaja osaa hyödyntää havaintojaan esimerkiksi opinnoissa ja työnhaussa. Osaamista voidaan arvioida monin eri tavoin ja usein kannattaakin käyttää monipuolisia arviointimenetelmiä. Monet arviointimenetelmät tuovat osaamista myös näkyväksi niin, että siitä jää jälki, jota voi näyttää muillekin.
Aikuinen tuki
Partiossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Vaeltajaohjelmassa aikuinen on tukemassa nuoren kasvua, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vaeltajaluotsi on vaeltajan saatavilla, mutta hän ei tee asioita vaeltajan puolesta. Luotsin tehtävänä on antaa nuorelle tilaa ja luottaa nuoren kykyyn tehdä ja ajatella itse. Partiotoiminnassa tulee olla mahdollisuus haasteisiin sekä hallittuun riskinottoon aikuisen tuella. Aikuinen on kuitenkin riittävän lähellä ollakseen tarvittaessa avuksi. Luotsin on oltava aidosti ja oma-aloitteisesti kiinnostunut vaeltajan asioista.
Vaeltajaluotsi ohjaa vaeltajaa vaelluskartan tekemisessä. Hän huolehtii vaeltajan henkilökohtaisen toimintasuunnitelman totetuttamiskelpoisuudesta ja sisällön tavoitteellisuudesta sekä tarvittavista päivityksistä suunnanoton yhteydessä. Aikuisen rooliin kuuluu myös pitkien linjojen ja kokonaisuuksien sekä asioiden keskinäisten suhteiden näkeminen. Vaeltaja voi tarvittaessa toimia myös itse tukena nuoremmille ikäkausille, mutta luotsin pesti on tarkoitettu aikuisille.
Aikuinen tuki kuuluu vaeltajan oikeuksiin. Vaeltajan on tiedettävä, että hänellä on tarvittaessa saatavilla tukea, kannustusta ja ohjausta. Luotsi puolestaan huolehtii siitä, että vaeltaja saa oman ikäkautensa mukaista partiokasvatusta.
Päivän hyvä työ
Partiossa lapsi ja nuori kasvavat ottamaan vastuuta itsestään ja muista. Partion päämääränä on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat toimia epäitsekkäästi paremman huomisen puolesta.
Vaeltajalle on muodostunut asenne, jossa yksittäisiä hyviä tekoja ei enää lasketa, vaan ne muodostavat hyvän tekemisen kokonaisuuden. Vastuun ottaminen tulee luonnolliseksi osaksi omaa toimintaa, kun vaeltaja toimii esimerkkinä nuoremmille. Päivän hyvä työ on yksittäisten tekojen lisäksi projekteja ja toimintaa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti isompien asioiden hyväksi. Päivän hyvä työ näyttäytyy vaeltajan kaikessa toiminnassa, myös partion ulkopuolella.
Luotsin oma esimerkki ohjaa myös osaltaan vaeltajaa hyvien töiden tekemiseen. Aikuinen auttaa nuoria havaitsemaan, missä hyviä töitä tarvitaan ja miten niitä voi tehdä.
Toiminta luonnossa
Vaeltaja on sisäistänyt luonnon toimintaympäristökseen ja kokee toiminnan luonnossa mielekkäänä ja partiotoiminnalle keskeisenä. Vaeltaja ymmärtää, että luonto on elämyksellinen toiminta- ja oppimisympäristö.
Vaeltajalle luonnossa toimimisen tulisi olla itsestäänselvyys. Luonto on itsessään toimintaympäristö, jossa partio-ohjelman monipuolisuus koetaan. Luonnossa liikkuessaan sekä henkilökohtaisten luontokokemusten ja ympäristöprojektien kautta vaeltaja oppii tekemään oikeita valintoja elinympäristömme hyväksi.
Luotsin tehtävä on ohjata vaeltajia aktiivisesti ulos luontoon. Luonnossa toimiminen yhdessä vaeltajavartion kanssa tarjoaa vaeltajalle mahdollisuuden oman ikäkauden ohjelman lisäksi rauhoittumiseen ja hiljentymiseen.
Vaeltajalupaus:
Lupaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa vaeltajan ihanteita joka päivä.
Vaeltajalupauksen antaminen
Vaeltajalupauksen voi antaa joko yksin tai ryhmässä, mutta se on henkilökohtainen. Oleellista vaeltajalupauksen antamisessa on se, että vaeltaja ymmärtää sen, mitä lupaa. Tärkeää on myös pohtia, mihin lupaus velvoittaa, mihin se vaeltajaa sitoo sekä miten lupauksen tulisi näkyä vaeltajan elämässä. Tämä on myös osa Tervetuloa Vaeltajaksi-rastin sisältöä. Vaeltajalla tulee olla mahdollisuus ennen lupauksen antamista keskustella lupauksesta ja sen sisällöstä oman luotsinsa kanssa. Luotsin rooliin kuuluu myös olla läsnä vastaanottamassa lupausta. Lupauksen annettuaan vaeltaja saa ikäkauden tunnusmerkin.
Vaeltaja voi antaa lupauksensa yhdessä vartionsa kanssa esimerkiksi Suomi-projektin lopuksi tai tilaisuudessa, jossa Suomi-projektia puretaan luotsin kanssa. Yksittäinen vaeltaja voi antaa lupauksen jossakin lippukunnan tai piirin järjestämässä tilaisuudessa.
Tärkeää vaeltajalupauksen antamisessa on, että sille on oma, juhlallinen aikansa ja paikkansa ja tilanne on rauhallinen. Juuri oikea muoto tai tapa lupauksenantoon löytyy joko lippukunnan perinteistä, vaeltajien toiveista tai tilanteen mukaan. Tavoitteena lupauksen antamisessa on, että sekä itse lupaus että tilaisuus, jossa lupaus annetaan, jää vaeltajalle mieleen merkityksellisenä osana ikäkauteen siirtymistä ja siinä kasvamista – onhan kyse viimeisestä partiossa annettavasta lupauksesta. Mikäli lippukunnassa on vahvat perinteet nuorempien ikäkausien lupausten antamisessa, voi vaeltajalupauksen antaa vanhojen lupauksenantoperinteiden mukaisesti. Vaeltajien kannalta sopivampi tilaisuus voisi kuitenkin olla jokin pienimuotoinen tilaisuus, jossa läsnä ovat oma vaeltajavartio, luotsi ja ehkäpä lippukunnan muut vaeltajat.
Partiolaisen tunnus
Ole valmis.
Vaeltajan ihanteena on
Kunnioittaa toista ihmistä tarkoittaa toisten ihmisten tasapuolisen ja tasa-arvoisen kohtelun lisäksi sitä, että vaeltaja tunnistaa omia ennakkoluulojaan ja asenteitaan sekä pyrkii haastamaan niitä. Vaeltaja kunnioittaa toista ihmistä ja ihmisyyttä, vaikka ei hyväksy kaikkia toisen tekoja, mielipiteitä tai arvoja.
Luonnon rakastaminen näkyy vaeltajaikäkaudessa entistä haastavampina luontokokemuksina, mutta toisaalta myös luontokokemusten elämyksellisyyden ymmärtämisenä. Tavoite on, että vaeltaja ymmärtää toimintansa ja valintojensa merkitykset ympäristön kannalta myös globaalisti ja pitkällä tähtäimellä.
Moni vaeltaja toimii ikäkauden aikana erilaisissa pesteissä ja projekteissa. Pestit ja projektit ovat vaeltajalle hyviä mahdollisuuksia harjoitella sitoutumista ja osoittaa, että on luottamuksen arvoinen. Vaeltaja huomaa olevansa viime kädessä vastuussa itseään, elinympäristöään ja toimintaansa koskevista asioista. Samalla hän myös sitoutuu yhteisöjensä arvoihin. Luotettavuus vartiokavereiden ja luotsin kesken on avain laadukkaaseen ja toimivaan yhteistyöhön.
Ystävyyden rakentaminen yli rajojen näkyy vaeltajaohjelmassa erityisesti Suomi- ja ulkomaanprojekteissa. Kummassakin projektissa tavoitteena on kohdata vartiotovereiden lisäksi uusia ihmisiä ja tutustua heidän tapaansa olla ja toimia. Yli rajojen tapahtuvaa suhteita vaeltaja solmii myös piirin ja keskusjärjestön ikäkaudelle suunnatuissa tapahtumissa ja pesteissä. Koska vaeltajavartion ei ole tarkoitus olla pysyvä, voi vaeltaja toimia ikäkauden aikana useissa vartioissa esimerkiksi opiskelupaikkakunnallaan, piiriprojektissa ja kv-matkalla. Lisäksi vaeltaja voi toimia muissa järjestöissä.
Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen -ihannetta sisäistetään vaeltajaikäkaudessa parhaiten erilaisissa johtamistehtävissä ja projekteissa, joita ikäkauden aikana tehdään. Erilaiset vastuutehtävät ohjaavat vaeltajaa ottamaan erilaisia partiopestejä vastaan ja huolehtimaan niistä ennakoiden ja vastuuta myös muille jakaen. Vaeltaja oivaltaa olevansa vastuussa itseään ja hyvinvointiaan sekä elinympäristöään koskevista asioista. Vaeltaja haluaa ja kykenee olemaan itse mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin. Partiolaisen suoraselkäinen elämäntapa kaikilla tasoilla näkyy vaeltajan elämässä lähiyhteisöstä alkaen.
Vaeltajaikäkauden myötä vastuu omasta partiotoiminnasta siirtyy yhä enemmän vaeltajalle itselleen. Luotsi tukee vaeltajaa, jotta vaeltaja kehittyy ikäkauden aikana. Vaeltajaikäkauteen sijoittuvat myös lukuisat muutokset nuoren elämäntilanteessa. Mahdollinen opiskelu, uusi asumismuoto, asepalvelus, ihmissuhde, luottamustehtävä ja työ ovat kaikki paikkoja, joissa vaeltaja kehittää itseään. Luotsin tehtävänä on auttaa vaeltajaa huomaamaan myös näissä opittujen tietojen sekä taitojen ja partion yhtymäkohtia. Vaeltajaikäkauden aikana vaeltaja sisäistää elinikäisen oppimisen ajatuksen.
Vaeltaja ymmärtää oikean ja väärän suhteellisuuden. Hän pystyy perustelemaan omat ratkaisunsa ja toimii oman arvomaailmansa mukaisesti. Vaeltaja tuntee partion arvopohjan ja pystyy vertaamaan omia arvojaan partion arvoihin. Hän uskaltaa sitoutua yhteisöjensä arvoihin. Vaeltaja löytää oman elämänkatsomuksensa ja se näyttäytyy käytännön toimintana.
Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikka luo yhteenkuuluvuutta liittämällä partiolaiset vartioonsa, lippukuntaansa, piiriinsä, keskusjärjestöön ja maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen. Osa symboleista on maailmanlaajuisia, osa kaikille ikäkausille yhteisiä ja osa vain vaeltajille ominaisia.
Vaeltaja vaeltaa läpi nuoren aikuisen elämää apunaan vaelluskartta, johon hän on merkinnyt tärkeitä huomioita omasta elämästään sekä toiveistaan itsensä kehittämiseksi. Vaeltaja kulkee karttansa avulla toteuttaen rasteilla toiveitaan ja oppien haastamaan itseään. Välillä hän pysähtyy tarkastamaan mistä hän on tullut ja ottamaan suuntaa taas uudestaan. Tarvitseeko suuntaa muuttaa vai jatkaa samaan malliin eteenpäin? Vaelluksen päättyessä vaeltaja pohtii koko partiotaipaletta ja miettii mihin suuntaan hän jatkaa elämäänsä eteenpäin.
Vaeltajaikäkauden aikana on mahdollista kehittää ja käyttää omaa symboliikkaa oman lippukunnan tai vartion kesken. Tällaista symboliikkaa ovat esimerkiksi asusteet ja huudot.
Vaeltaja tulisi ymmärtää symboliikan merkitys ja osata hyödyntää symboliikkaa monipuolisesti ja mielekkäästi partiotoiminnassa. Luotsin on hyvä muistaa keskustella vaeltajien kanssa symboliikan toteuttamisesta. Hyvä mahdollisuus tähän tarjoutuu suunnanotoissa.
Kaikki vaeltajat kantavat partiohuivia kaulassaan. Se voi olla kiinnitetty punoksella, solmulla tai molemmilla. Vaeltajien tunnusväri on karhunruskea. Se kuvastaa muun muassa vahvuutta, turvallisuutta, luonnonläheisyyttä ja aikuismaisuutta. Vaeltajaikäkauden edustajat erottuvat muista ikäkausista ja aikuisista ruskean pillinarunsa avulla, jota kannetaan yhdessä partiohuivin kanssa. Pillinarulla korostetaan yhdenvertaisuutta kaikkien ikäkauteen kuuluvien välillä. Vartionjohtajan ei siis tarvitse ulkoisin tunnuksin erottua vartiolaisista, koska kyseessä on yhteinen porukka. Vastuu on kaikilla, vaikka vartiolla onkin nimetty vartionjohtaja. Osa vaeltajista voi olla jo suorittanut partiojohtajien peruskurssin. Tällöin heidän pillinarunsa on valkoinen. Vaeltajien luotsilla ei ole erityistä tunnusta.
Vaeltajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan käyttämään partiopaitaa tai muita partioasusteita toiminnassaan. Partiopaidan oikeaan hihaan on kiinnitetty kankainen karhunruskea hihamerkki, johon on kuvattu vaeltajien päätösmerkki. Kangasmerkin saa, kun on tehnyt Tervetuloa vaeltajaksi -vaiheen Suomi-projekteineen ja vaeltajalupauksineen. Sitä kannetaan samanlaisena läpi vaeltaja-ajan. Vaeltajaikäkauden hihamerkki kuvaa sitä, että partiolainen kuuluu vaeltajaikäkauteen ja päämäärä on kirkkaana mielessä. Samanaikaisesti vaeltaja voi kantaa partiopaidan vasemman taskun laskoksessa muiden ikäkausien päätösmerkkejä.
Vaeltajaikäkauden päätösmerkin saa vaeltajaikäkauden päätyttyä. Päätösmerkkiin vaaditaan, että vaeltaja on tehnyt Tervetuloa vaeltajaksi – ja Partiojohtaja-peruskurssi -rastit, vähintään 15 muuta rastia sekä Aikuisuuteen- ja Ulkomaanprojekti -rastit. Vaeltajaikäkauden päätösmerkki on samalla partio-ohjelman päätösmerkki. Sen saadessaan vaeltaja on saavuttanut partion kasvatustavoitteet ja vaeltajasta on tullut aktiivinen kansalainen. Päätösmerkki on metallinen merkki, johon on mukailtu taustalle apila ja päälle lilja. Symbolisesti merkissä on yhdistettynä aineksia sekä WAGGGSin ja WOSMin merkeistä. Vaeltajaikäkauden päätösmerkkiä kannetaan partiopaidan vasemman taskun laskoksessa, eikä sen kanssa kanneta mahdollisia aikaisempien ikäkausien päätösmerkkejä, eikä vaeltajaikäkauden hihamerkkiä. Päätösmerkkiä voi kantaa myös siviilimerkkinä kertomassa muille, että on edelleen tai on ollut partiossa ja että haluaa yhä viestiä maailmanlaajuista partiosisaruutta ja -veljeyttä.
Vaeltajaikäkauteen kuuluvat erilaiset erikoissuoritukset, kaukoretkimerkit ja liljat, ja ne näkyvät myös vaeltajan partioasussa. Karhunhampaan, Majavanhännän ja Kultaisen ruorin paikka on oikeassa taskussa tai sen napissa, liljojen puolestaan partiovyössä.
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Pikalinkit