Valikko

Perhepartio-ohjaajan opas

Huippua, että olet tarttunut perhepartioryhmän ohjaajan tehtävään! Perhepartio on Suomen Partiolaisten uusi toimintamuoto: tavoitteena on tarjota yhteistä toimintaa koko perheelle partion arvojen mukaisesti. Tarkoitus ei ole laskea partion varsinaisen ikäkausiohjelman aloitusikää, vaan perhepartion aktiviteetit ovat perheille suunnattua omaa ohjelmaa. Tarkoitus on puuhailla yhdessä luonnossa pienille lapsille sopivalla rennolla otteella. Hienoa toki on, jos partio houkuttaa ja koukuttaa peheitä niin, että myöhemmin lapset jatkavat sudenpentuihin ja aikuiset lippukunnan muihin aikuispesteihin.

Perhepartiomateriaali on työkalu sinulle perhepartiotoiminnan toteuttamiseen. Se tarjoaa sinulle taustoja ja perustietoa perhepartiosta sekä vinkkejä käytännön toiminnan vetämiseen. Osa tämän oppaan sisällöstä sopii oikein hyvin kaikkien perhepartioon osallistuvien aikuisten luettavaksi. Opas on kuitenkin kirjoitettu erityisesti perhepartioryhmän ohjaajalle.

Tärkeintä ryhmän johtamisessa on oma innostus. Innostunut vetäjä ohjaa ja kannustaa perheitä toimimaan ryhminä luonnosta nauttien ja uutta oppien.

Iloisia perhepartiokokoontumisia!

Sanasto

Partiossa käytetään paljon sanoja, joilla on toiminnan sisällä oma merkityksensä. Tässä lyhyt sanakirja partion maailmaan.

Aikuinen

Yli 22-vuotias partiolainen, joka mahdollistaa nuorempien partiolaisten toiminnan. Hän voi olla vaeltajaikäkauden läpikäynyt tai aikuisiällä partioon liittynyt.

Aktiviteetti

Aktiviteetti on konkreettinen tekeminen partio-ohjelmassa. Aktiviteetit on koottu eri ikäkausissa erilaisiin kokonaisuuksiin. Perhepartiossa aktiviteettikokonaisuuksia on kuusi; Arjen taidot, Retkeilytaidot, Kädentaidot, Ulkoilutaidot, Luontotaidot ja Lippukunnan tapahtumiin osallistuminen,

Jäsenmaksu

Jokainen partioon osallistuva maksaa jäsenmaksun. Jäsenmaksu oikeuttaa osallistumaan partiotoimintaan. Perhepartiossa aikuinen maksaa siis I-jäsenmaksun. 4-6 -vuotiaat perhepartiolaiset maksavat III-maksun. Alle 4-vuotiailta ei peritä jäsenmaksua. Lisäksi retkistä ja vastaavista voidaan periä erillinen osallistumismaksu.

Kuksa

Kuksa on keskusjärjestön partiorekisteri, jossa hallitaan jäsentietoja ja pestejä sekä ilmoittaudutaan valtaosaan partiotapahtumista. Kuksa on myös usein pahkasta valmistettu juoma-astia. 

Lippukunta

Lippukunta on partion paikallisyhdistys. Jokainen perhepartioryhmä on osa lippukuntaa. Perhepartiolaiset osallistuvat lippukunnan järjestämille leireille sekä retkille.

Lippukunnanjohtaja

Lippukunnanjohtaja on partion paikallisyhdistyksen eli lippukunnan puheenjohtaja. Hän johtaa lippukuntaa yhdessä ohjelmajohtajan ja pestijohtajan kanssa.

Partiopiiri

Jokainen lippukunta kuuluu johonkin Suomen kymmenestä partiopiiristä. Ruotsinkielinen Finlands Svenska Scouter r.f. hoitaa valtakunnallista ruotsinkielistä partiotoimintaa.

Samoaja

Samoaja on 15-17 -vuotias partiolainen. Samoajaryhmää johtaa samoajaikäinen vartionjohtaja yhdessä aikuisen luotsin kanssa. Moni samoaja toimii lippukunnassa erilaisissa johtajatehtävissä.

Seikkailija

Seikkailija on 10-12 -vuotias partiolainen. Seikkailijaryhmän johtajaa kutsutaan sammoksi.

Sudenpentu

Sudenpentu on 7-10 -vuotias partiolainen. Sudenpenturyhmää johtaa Akela.

Tarpoja

Tarpoja on 12-15 -vuotias partiolainen. Tarpojaryhmää johtaa samoajaikäinen vartionjohtaja aikuisen luotsin kanssa.

Toteutusvinkki

Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti.

Vaeltaja

Vaeltaja on 18-22 -vuotias partiolainen. Moni vaeltaja toimii lippukunnassa erilaisissa johtamistehtävissä. Vaeltajat kokoontuvat usein projektiluontoisissa vartioissa tukenaan aikuinen luotsi.

Vartio

Partiossa pienryhmiä kutsutaan nimellä vartio.

Tavoitteet perhepartiolle

Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.

Yleisten kasvatustavoitteiden lisäksi jokaiselle partion varsinaiselle ikäkaudelle on määritelty ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet. Perhepartio ei ole partion varsinaista kasvatustoimintaa, vaan mahdollisuus perheille tutustua siihen, mitä partio on. Perhepartiossa toimintayksikkö on nimenomaan perhe, ei kukin lapsi tai aikuinen. Tästä syystä perhepartiolle ei ole määritelty erillisiä kasvatustavoitteita, vaan toiminta tapahtuu yleisten partion arvojen ja kasvatustavoitteiden mukaisesti.

Perhepartioryhmä koostuu perheistä, eli lapsen ja vähintään yhden aikuisen muodostamista yksiköistä. Perhepartion johtovastuu voidaan jakaa kaikkien ryhmän aikuisten jäsenten kesken tai siitä on vastuussa perhepartion ohjaaja. Perhepartioryhmä sopii yhdessä vastuunjaosta. Tavoitetilanteessa perheet ovat vuorotellen vastuussa kokousten suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Perhepartio on perheen yhteinen tutustumismatka partiotoimintaan. Perhepartion tarkoituksena on partioon tutustuttamisen ohella antaa lapsiperheille yhteisiä mukavia hetkiä luonnossa. Perheet tutustuvat varsinaiseen partiotoimintaan leppoisasti omaan tahtiinsa. Partiotoimintaan tutustuminen tapahtuu osallistumalla lippukunnan retkille ja leireille sekä muihin tapahtumiin. Perhepartiotoiminta mahdollistaa vanhemmille mukavan yhteisen harrastuksen lapsen kanssa ja mahdollisuuden tavata muita vanhempia säännöllisesti.

  • Perhe on osa lippukuntaa
  • Perhe toimii luonnossa
  • Perhe tekee yhdessä
  • Perhe tutustuu partion arvoihin

On hyvä muistaa, että perhepartion tarkoitus ei ole olla helpotettua sudenpentuohjelmaa, vaan perhepartion ohjelma koostuu nimenomaan lapsen ja aikuisen muodostamalle yksikölle suunnatusta toiminnasta. Tällöin myös lapselle mahdollistuu uuden kokeminen hänen siirryttyään partion varsinaisiin ikäkausiin.

Perhepartiossa toimitaan perheenä lasten ehdoilla oman toiminnan parissa. Monet partioperheet ottavat lapsensa mukaan leireille ja retkille toimiakseen itse johtajatehtävissä. Perhepartiotoiminnan erona partioperheiden toimintaan on perhepartiolle tehty valmis ohjelma sekä ohjattu toiminta.

Perhepartioikäinen lapsi

Perhepartion aktiviteetit on tarkoitettu 3-6 -vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen, mutta mukana voi olla myös lasten pikkusisaruksia. Lasten nuori ikä sekä laaja ikäjakauma on hyvä ottaa huomioon kokousten suunnittelussa. Perhepartioikäiset lapset eivät välttämättä ole vielä kovin omatoimisista tai itsenäisiä, joten kokouksiin on hyvä varata reilusti aikaa esimerkiksi ulkovaatteiden pukemiseen ja kaikenlaisiin siirtymiin. Perhepartiossa toiminta perustuu vielä paljon yksinkertaisiin aktiviteetteihin sekä aikuisen jatkuvaan läsnäoloon ja tukeen.

Perhepartioiässä lapsi kasvaa ja kehittyy nopeasti, joten ryhmässä voi olla mukana kehitysvaiheiltaan toisistaan eroava joukko lapsia. Tässä materiaalissa on käytetty Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuvauksia lapsen kasvun ja kehityksen vaiheista.

3-vuotias

3-vuotiaalle maailman tärkein asia on omat vanhemmat sekä heidän tarjoamansa tuki ja turva. Toisinaan hän kokee olevansa jo iso lapsi, kun taas seuraavassa hetkessä onkin pikkuvauva. 3-vuotias pahoittaa herkästi mielensä ja vanhempien tehtävä onkin auttaa sietämään pettymyksistä ja epäonnistumisista kumpuavaa kiukuttelua. 3-vuotias puuhapakkaus on raju ja villi vipeltäjä sekä utelias tutkija. Toisinaan vanhempien tehtäviin kuuluu myös rajoittaa leikkiä, joka yltyy liian rajuksi. Tässä iässä lapselle muodostuu myös sukupuoli-identiteetti ja lapsi kiinnostuu omista sukuelimistään. Joka neljäs 3-4 -vuotias käyttää vielä yövaippaa.

3-vuotiaalle lapselle tärkeää:

  • omat vanhemmat
  • turvallisuuden, rakkauden ja hyväksynnän tunteet
  • ennätysten tekeminen

4-vuotias

4-vuotias alkaa jo itsenäistymään, mutta tästä huolimatta tarvitsee vielä vanhempiaan monessa. Vanhempien tehtävä on tukea ja rohkaista lasta aloitteellisuuteen sekä omaehtoiseen leikkiin. Samoin vanhemman on hyvä tukea moraalista sekä sosiaalista kehitystä ja asettaa myös rajat lapselle. Muita haasteita 4-vuotiaalle tuottaa myös päivärytmissä pysyminen, asioiden syy- ja seuraussuhteet sekä toimintaa eri paikkoihin sopivalla tavalla.

Lapsi jaksaa tässä iässä keskittyä 15-20 minuutin ajan ja hän sekoittaa helposti todellisuuden ja sadun keskenään. Hänet täytyykin saada ymmärtämään, ettei kukaan osaa kaikkea. 4-vuotias on helppo saada innostumaan aktiviteettien tekemisestä, sillä hänellä on käynnissä askartelu- ja näpertelyvaihe, jossa kynät, siveltimet, sakset, muovailuvaha ja muut askartelutarvikkeet kiinnostavat. Lapsen piirroksista saa myös paremmin selvää ja lapsi tuntee jo päävärit.

4-vuotiaalle lapselle tärkeää:

  • kehut ja huomio
  • erilaiset askartelut ja näpertelyt

5-vuotias lapsi

5-vuotiaana lapsi on jatkuvassa liikeessä ja myös tunteiltaan ailahtelevainen. Voimakas pituuskasvu muuttaa lapsen mittasuhteita ja kömpelyyttä sekä kompastelua on riittämiin. Hän eläytyy voimakkaasti tarinoiden hahmoihin ja sisältöön.

On hyvä ottaa huomioon, että 5-vuotiaan tunne-elämä on voimakas ja hänellä voi olla pelkoja, jotka on hyvä selittää järkipuheella. Tässä asiassa perhepartion ryhmä voi olla turvallinen paikka keskustella lasta mietityttävistä asioista. Samalla täytyy kuitenkin ottaa huomioon muu ryhmä ja sovittaa keskustelu myös nuoremmille lapsille sopivaksi. Usein 5-vuotiasta alkaa jo kiinnostaa kirosanat, myös tämä on hyvä huomioida ryhmässä ja puuttua epäsopivaan kielenkäyttöön. Tässä iässä lapsi haluaa viettää paljon aikaa kavereidensa parissa, joten perhepartion kokoontumiset tulevat tarpeeseen.

5-vuotiaalle lapselle on tärkeää:

  • päivittäinen huolenpito ja hellyys
  • aikuisen tuki kaveripiirin ja liikkumisen liittyvää itsenäistymiseen ja moraalin kehittymiseen liittyen
  • aikuisen aito kiinnostus lasta ja hänen tekemisiään kohtaan

6-vuotias lapsi

6-vuotias on jo eskari-ikäinen ja hänelle tapahtuu päivän aikana paljon uusia asioita. Elämänpiiri laajenee kotiympyröiden ulkopuolelle ja lapsen lisääntynyttä itsenäisyyttä testataan. Lapsi jaksaa jo kävellä pidempiä matkoja ja hän nauttii retkeilystä ja ulkona liikkumisesta. Perhepartion kokoukset sopivat erinomaisesti 6-vuotiaan harrastukseksi, sillä lippukunnan leirit ja retket tuovat lapselle uudenlaisia elämyksiä ja tarjoavat hänelle mahdollisuuden saada uusia kavereita. Kaverisuhteet ovat tässä iässä entistä tärkeämpiä.

6-vuotias osaa jo suunnitella tekemisiään etukäteen. Hänelle on myös tärkeää nimetä tunteita ja etsiä syitä omille tunteilleen. Näitä aiheita on hyvä käsitellä perhepartiossa samalla kun pienemmille lapsille sanoitetaan heidän tunteitaan ikätasoisesti.

6-vuotiaalle lapselle on tärkeää:

  • syli ja turvallinen aikuinen
  • mitä muut ajattelevat lapsesta itsestään

Partiomenetelmä perhepartiossa

Perhepartiossa on kyse osallistujien välisestä suhteesta ja yhteydestä. Jotta kyse olisi nimenomaan partiosta perustuu kaikki partiotoiminta siihen, miten asioita tehdään. Partiossa tukeudumme työskentelymetodiin, jota kutsumme partiomenetelmäksi. Partiomenetelmää hyödynnetään myös perhepartiossa, joskin hieman muokatussa muodossa, sillä toiminta suuntautuu eri kohderyhmälle kuin varsinaiset ikäkaudet partiossa.

Sitoutuminen partion arvoihin

Partiolaisen lupaus, laki, ihanteet ja tunnus kuvaavat partion arvoja. Niiden kautta partiolainen sitoutuu partion arvoihin.

Tutustuminen partion arvoihin tapahtuu toiminnan kautta. Perhepartiotoiminnassa sitoutuminen partion arvoihin näkyy ennen kaikkea siinä, että perhepartiolaiset opettelevat toimimaan yhdessä toisten kanssa toisia kunnioittaen. Lupausta, ihanteita tai tunnusta ei erikseen opetella, mutta toiminta pyritään tekemään sellaiseksi, että ne täyttyvät. Perhepartioon kuuluvat lapset eivät vielä anna lupausta, vaan lupaus annetaan vasta sudenpentuiässä. Perhepartioon osallistuvien aikuisten kohdalla on hyvä jokaisen kanssa yhdessä miettiä, milloin lupaus on ajankohtainen.

Tekemällä oppiminen

Tekemällä oppiminen on lapsen ja nuoren luonnollinen tapa toimia. Partiossa opitaan kokemisen ja tekemisen kautta.

Perhepartiolaiset saavat itse tehdä, kokeilla, tutkia ja kehittää itseään ja ympäristöään. Lapset ja aikuiset oppivat yhdessä tekemällä oppiminen palvelee myös heidän tarpeitaan. Oppimistavoitteet on hyvä miettiä niin, että lapset saavat kivan oppimiskokemuksen, eivätkä turhaudu liian haastavasta tehtävästä.

Symboliikka

Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikalla liitetään lapset ja nuoret omaan ryhmäänsä, lippukuntaansa sekä maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen. 

Perhepartiossa symboliikka noudattelee osin varsinaisten ikäkausien symboliikkaa. Jotkin symboliikan osa-alueet on kuitenkin säästetty sudenpentu-ikäkauteen, jotta lapsi saa uusia elämyksiä vielä sudenpentuna. Perhepartion tervehdys on sama kuin sudenpennuilla sekä seikkailijoilla. Perhepartiolaiset saavat myös käyttää partiohuivia. Tarkemmin huivin käytöstä päättää lippukunta.

Lupaus

  • Perhepartion lapset antavat lupauksen vasta sudenpennuissa. Perhepartion aikuisen lupauksenanto sovitaan jokaisen osallistujan kanssa erikseen

Ryhmä

  • Perhepartioryhmä voi kutsua itseään perhepartioryhmäksi tai keksiä itselleen oman ryhmänimen
  • Ryhmä voi kehitellä itselleen omat tunnukset, esimerkiksi jonkin itse tehdyn tuotteen, kuten viirin, T-paidan, asuun tai reppuun kiinnitettävän merkin tai muun vastaavan tunnuksen

Huivi

  • Perhepartiolaiset käyttävät partiohuivia
  • Lippukunta voi päättää mitä huivia käytetään

Paita

  • Perhepartioikäkauteen ei kuulu tietty partioasu. Aikuinen perhepartiolainen voi halutessaan hankkia partiopaidan, jos partiotaival kiinnostaa perhepartiotoiminnan ulkopuolellakin. Perhepartioryhmä voi myös painaa itselleen esimerkiksi omat t-paidat

Merkit

  • Perhepartiotoimintaan kuuluu vuosittain saatava orava-merkki. Ryhmä sopii yhdessä, milloin merkki saadaan ja mihin se kiinnitetään. Leireiltä ja retkiltä saadut merkit voidaan kiinnittää vaikkapa reppuun tai ryhmän t-paitaan.

Vartiojärjestelmä

Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Näissä pienryhmissä lapsi tai nuori kasvaa toimimaan ryhmän jäsenenä. 

Moni partiossa tehtävä asia perustuu siihen, että se tehdään vartiossa. Myös perhepartiotoiminnassa tämä on hyvä jaottelu, mutta ryhmän kokoonpano saattaa vaihdella hieman enemmän ja useammin kuin muissa ikäkausissa olevissa vartioissa. Lapsi ja aikuinen osallistuvat yhdessä toimintaan, ja yhdessä muiden parien kanssa he muodostavat vartion, erottamatta pareja toisistaan. Jotkut aktiviteetit voidaan tehdä vain lasten ja vain aikuisten kesken, mutta tätä tulee tehdä harvoin ja silloinkin nämä kaksi ryhmää nähdään lähinnä tilapäisinä ryhminä, eikä vartiojakoina.

Perhepartioryhmän ohjaajana voi toimia yksi ja sama henkilö, tai vetovastuuta eri asioista voidaan jakaa toimintaan osallistuvien aikuisten kesken. Ottaen huomioon, että kokousten välillä voi olla pidempi aika, ja osallistujat voivat vaihdella kokouksesta toiseen, on sopivaa antaa lyhyitä tehtäviä vartionjohtajalle siten, että tämä vastaa tietystä tehtävästä, leikistä tai tietystä osiosta kokouksen aikana. Näin moni pari ehtii kokeilla johtajuutta saman kokouksen aikana.

Toiminta luonnossa

Partiossa lapset ja nuoret toimivat luonnossa. Luonto on elämyksellinen toiminta- ja oppimisympäristö. 

Perhepartiossa toimitaan monipuolisesti luonnossa lasten ehdoilla. Perhepartioryhmän vetäjän on hyvä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että perhepartioon osallistuvat oppivat varustautumaan oikein eri sääolosuhteisiin.

Nousujohteisuus

Jokainen yksilö saa partiossa sopivan haasteellisisa tehtäviä. Ikäkauteen sopiva ohjelma auttaa kasvamaan. 

Perhepartiossa nousujohteisuus toteutuu lapsen kehitysvaiheen mukaisesti heidän ehdoillaan. Perhepartiossa kartutetaan pikkuhiljaa sekä aikuisten että lasten taitoja ja tietämystä partiotoimintaan liittyen. Myös aikuisen ja lapsen sujuva yhdessä toimiminen kehittyy.

Päivän hyvä työ

Partiossa lapsi tai nuori kasvaa ottamaan vastuuta itsestään ja muista. Toisten hyvinvointiin tähtäävä toiminta palvelee yhteisöllisyyttä ja yhteisöjä. 

Perhepartio on turvallinen paikka kokea ja tehdä. Perhepartiossa opetellaan huolehtimaan toisista. Keskeinen osa toimintaa on huolehtia retkipaikka siistimmäksi kuin ryhmän saapuessa.

Aikuinen tuki

Partiossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Aikuinen on tukemassa lapsen ja nuoren kasvua, osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia. 

Perhepartiossa perheet toimivat yhdessä. Aikuinen tukee lapsen kasvua, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kokeneempi aikuinen tukee kokemattomampaa uusia taitoja opeteltaessa.

Perhepartioryhmä ja sen johtaminen

Perhepartioryhmä ja sen johtaminen

Perhepartiossa kokoonnutaan ryhmässä, johon kuuluu lapsia omine aikuisineen. Jokaisella osallistuvalla lapsella tulee olla oma aikuinen mukana; huoltaja, isovanhempi, kummi tai muu vastaava ja turvallinen aikuinen.

Perhepartioryhmän ohjaajana toimii aikuinen. Ideaalitilanteessa perhepartio-ohjaajalla on itsellään partiotaustaa lippukunnassa. Tämä on toivottavaa siksi, että hän usein pystyy uutta partiolaisista paremmin toimimaan viestinviejänä perhepartioryhmän ja lippukunnan muiden ryhmien välillä. Perhepartioryhmän ohjaaminen eroaa kuitenkin ikäkausiryhmien johtamisesta. Perhepartio-ohjaajan rooli on nimensä mukaisesti enemmän mahdollistava ja ohjaava kuin varsinaisesti johtava. Perhepartiotoiminnassa tavoitteena on tutustuttaa perheet partiotoimintaan, ei niinkään partion kasvatustavoitteisiin pyrkiminen. Perhepartion tehtävänä on tarjota mukavia partiomaisia elämyksiä perheelle ja iso osa perhepartio-ohjaajan pestiä on tarjota perheille näitä kokemuksia. Perhepartio-ohjaajan tehtävänä on esimerkiksi sanoittaa, miksi ja miten partiossa toimitaan.

Perhepartio-ohjaaja pääsee pestissään ohjaamaan. Johtaja tukee ja auttaa perhepartion aikuisia heidän tehtävässään lasten tukijoina. Monelle aikuiselle on tyypillistä tarttua itse tehtävään, joka tuntuu olevan lapselle haastava tai vievän häneltä paljon aikaa. Perhepartiossa on tavoitteena, että lapset saavat ikätasoinsa mukaisesti tehdä ja kokeilla rauhassa itse. Perhepartio-ohjaaja opastaa aikuisia antamaan lapsille mahdollisuuden.

Kun perhepartioryhmä on toiminut jonkin aikaa, voi ja kannattaa ryhmän vetovastuuta ulottaa myös perheisiin. Kukin perhe voi vuorollaan vastata jostakin kokouksen osasta. Myös toiminnansuunnittelu kannattaa tehdä alun jälkeen yhdessä, jotta perheiden toiveet ja ideat saadaan otettua huomioon.

Perhepartio-ohjaajan tehtävänä on

  • suunnitella ryhmän toimintaa osallistujien ajatuksia kuunnellen
  • toteuttaa ryhmän toimintaa yhdessä sovitulla tavalla
  • vastata toiminnan turvallisuudesta yleisellä tasolla, kunkin lapsen turvallisuudesta huolehtii oma aikuinen
  • innostaa perheitä osallistumaan retkille, leireille ja muihin partiotapahtumiin ja osallistua niihin myös itse
  • sitoutua tehtävään sovituksi ajaksi
  • varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen
  • huolehtia yhteydenpidosta perhepartioryhmän toimintaan osallistuviin perheisiin
  • toimia linkkinä lippukunnan muiden toimijoiden ja perhepartioryhmän välillä

Perhepartio-ohjaajan pestaus

Perhepartio-ohjaajan pestaa lippukunnassa joku lippukunnan johtokolmikosta. Lippukunnasta riippuu, kenen pestattavaksi perhepartio-ohjaaja kuuluu. Pestaajan kanssa käydään ajoittain myös välipestikeskusteluja pestin tavoitteiden toteutumisesta ja asetetaan samalla uudet tavoitteet pestille. Toivottavaa olisi, että perhepartio-ohjaajan pesti kestäisi koko toimintavuoden ajan. Pestikeskustelussa sovitaan perhepartio-ohjaajan vastuut ja velvollisuudet sekä se, mistä perhepartio-ohjaaja saa tukea pestiinsä.

Pestin tavoitteena on tarjota perhepartioon osallistuville monipuolista ja turvallista toimintaa. Perhepartio-ohjaaja saa itse tukea muilta aikuisilta lippukunnan jäseniltä sekä perhepartioon osallistuvilta aikuisilta. Myös edellinen tehtävässä toiminut voi mahdollisuuksien mukaan toimia pestatun perehdyttäjänä ja tukena. Myös alueellinen verkostoituminen kannattaa.

Perhepartio-ohjaajan koulutus

Perhepartio-ohjaajan pestissä on hyötyä partiotaustasta, jotta partioperinteen siirtyminen perhepartioryhmälle vahvistuu. Partiojohtajan peruskoulutus tukee perhepartio-ohjaajan pestiä. Lisäksi uutena koulutuksena on vuoden 2020 alkupuolella valmistuva perhepartioryhmän vetämiseen keskittyvä koulutus.

Perhepartio-ohjaajan tulee myös suorittaa Turvallisesti yhdessä -verkkokoulutus. Perhepartiotoimintaan osallistuvien muiden aikuisten tulee suorittaa koulutus siinä vaiheessa, kun he tekevät oman lapsen ohjaamisen lisäksi muita tehtäviä partiossa. Näin on esimerkiksi perhepartioryhmän aikuisten avustaessa lippukunnan retkellä.

Ryhmän toiminta ja jakautuminen

Perhepartioryhmän tapaamiset pyritään järjestämään suurimmalta osin ulkona luonnossa. Etenkin pienemmistä lapsista koostuva ryhmä voi aloittaa luontoon tutustumisen kokoontumalla lähimetsikköön. Kokemuksen karttuessa perhepartiolaiset voivat lähteä leireille ja retkille, joko itse suunnittelemilleen tai lippukunnan järjestämiin tapahtumiin.

Ryhmässä voi olla hyvinkin eri ikäisiä lapsia, joten toiminnan on hyvä olla helposti jokaisen taito- ja kehitystasolle mukautettavissa. Perhepartiossa kannattaa huomioida myös toiminnan joustavuus, sillä pienten lasten kanssa suunnitelmia voi joutua muuttamaan lennossa. Joustavuus on hyvä pitää mukana kaikessa ryhmän toiminnassa, myös kokouksiin osallistuvien jäsenten saapumisten ja poistumisten suhteen. Pienten lasten kanssa voi tulla eteen erilaisia tilanteita, jotka edellyttävät kotiinlähtöä ennen tapaamisen suunniteltua loppumisaikaa. Perhepartion toimivuuden kannalta on hyvä mahdollistaa ryhmän jäsenten omaan tahtiin toimiminen.

Perhepartio-ohjelma

Perhepartiotoimintaan ovat tervetulleita kaikki perheet, joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Perhepartio-ohjelman aktiviteetit on suunniteltu 3-6 -vuotiaille lapsille. Nuoremmat lapset voivat osallistua toimintaan oman kehitystasonsa mukaisesti. Sudenpentu- ja seikkailijaikäiset sisarukset voivat niin ikään olla mukana perhepartion kokoontumisissa, mutta tarkoitus ei ole, että perhepartiossa tarjotaan heille oman ikäkauden ohjelmaa, vaan he osallistuvat yhteiseen tekemiseen perhepartioikäisten lasten ehdoilla. Sudenpennut voivat esimerkiksi opastaa perhettään retkikeittimen käytössä ja seikkailijat voivat auttaa nuotion sytyttämisessä.

Perhepartiotoimintaan voi kukin perhe osallistua niin kauan, kuin perheessä on alle kouluikäisiä lapsia. Toiminnan voi aloittaa myös jo ennen kuin vanhin lapsi täyttää kolme vuotta. Tällöin perheen on kuitenkin hyvä muistaa, että ohjelma ei välttämättä sovellu niin pienelle lapselle. Perheen lapsi voi siis osallistua toimintaan jopa seitsemän vuoden ajan.

Perhepartioryhmä määrittää yhdessä, kuinka usein se kokoontuu. Hyvä kokoontumistahti on kerran kuukaudessa kesätaukoa lukuun ottamatta. Tällöin mielenkiinto toimintaa kohtaan säilyy, mutta perheen ei tarvitse joka viikko varata aikaa kokoukselle.

Perhepartioryhmälle hyvä kokoontumispäivä on lauantai tai sunnuntai. Arkipäivinä mahdollisen työn ja päivähoidon jälkeen on harvoin aikaa tai energiaa harrastukseen suunnattavaksi. Koska lapsiperheissä nukkumaan mennään viimeistään kahdeksan aikoihin, ei arki-iltaan ole helposti sovitettavissa useamman tunnin kokoontumisaikaa. Viikonloppuna niin aikuiset kuin lapsetkin ehtivät usein paremmin liikkeelle yhteisen toiminnan pariin.

Perhepartion aktiviteetit

Vaikka perhepartio ei ole partion virallinen ikäkausi, on toiminnan järjestämistä helpottamaan kirjoitettu perhepartio-ohjelma aktiviteetteineen. Perhepartion aktiviteetit poikkeavat ikäkausiaktiviteeteista siinä, että kukin aktiviteetti voidaan, ja on tarkoituksenmukaistakin tehdä useamman kerran perhepartiovuosien aikana. Ryhmä voi vaihdella toteutustapaa, mutta hyvin todennäköistä on, että samanlaisellakin toteutustavalla perhepartion osallistujat saavat aktiviteeteista elämyksiä irti.

Tarkemmat ohjeet aktiviteettien tekoon ryhmälle ja sen johtajalle löytyvät jokaisen aktiviteetin kohdalta. Lisäksi jokaisen aktiviteetin yhteydessä on kerrottu erilaisia tapoja toteuttaa aktiviteetti.

Perhepartion tunnus

Perhepartiotoiminnan tunnuksena on orava. Orava kuvastaa perhepartiota, sillä lajin tapaan perhepartio on levinnyt koko Suomeen. Orava tarjoaa myös mahdollisuuden monipuolisiin leikkeihin, tietoon ja askarteluihin. Orava-merkin värit määrittyvät partion ikäkausien värien mukaan. Oravanpunainen merkki on perhepartion oman värin mukainen. Auringonkeltainen merkki tutustuttaa sudenpentujen väriin, hiilloksenoranssi seikkailijoiden ikäkauteen ja kanervanvioletti tarpojien ikäkauteen. Lisäksi merkeistä löytyy metsänvihreä versio samoajaikäkauden värin mukaan, karhunruskea vaeltajien tunnusvärin mukaan sekä vielä seitsemäntenä partionsininen merkki.

Merkkien saamisen ajankohta on lippukunnan tai ryhmän päätettävissä. Hyvä tapa on saada niitä yksi kunkin perhepartiovuoden kunniaksi, jolloin orava-merkkien määrä kertoo, kuinka monta vuotta lapsi on ollut mukana perhepartiossa. Oravanpunainen merkki sopii mainiosti ensimmäiseksi merkiksi.  Hyvä ajankohta voi olla heti toimintavuoden alussa tai vaihtoehtoisesti kun koko toimintavuosi on jo lopussa. Pääasia on, että merkki saadaan iloisissa ja kannustavissa tunnelmissa.

Ryhmä päättää itse myös sen, mihin merkki ommellaan. Hyviä paikkoja merkille ovat esimerkiksi huivi, t-paita tai kassi. Huivikäyttöön merkki on suunniteltu niin, että ensimmäinen merkki ommellaan huivin alakulmaan ja seuraavat merkit kolmioriviin sen yläpuolelle. Jos perhepartiolainen ennättää olla mukana useamman vuoden, tulevat nämä merkit kolmanteen riviin.

 

 

Ohjelman rakenne

Perhepartio-ohjelma koostuu kuudesta aktiviteettikokonaisuudesta. Tekemällä vuoden aikana vähintään yhden aktiviteetin kustakin kokonaisuudesta, perhepartioryhmä varmistaa, että toiminta on monipuolista. Aktiviteettikokonaisuudet ovat seuraavat:

Arjen taidot: Arjen taidot pitävät sisällään koko perheen yhteisiä arkisiin asioihin liittyviä taitoja, kuten ensiapua ja turvallisuutta.

Retkeilytaidot: Retkeilytaidoissa perhe harjoittelee esimerkiksi nuotion sytyttämistä, retkikeittimen käyttöä ja majoitteen pystyttämistä.

Kädentaidot: Kädentaidot haastaa nimensä mukaisesti perheet kokeilemaan erilaisia kädentaitotekniikoita nikkaroinnista askarteluun ja huovutuksesta kankaanpainantaan.

Ulkoilutaidot: Ulkoilutaitojen tavoitteena on kannustaa perheitä erilaisten retkien toteuttamiseen ja haastaa perheitä liikkumaan erilaisissa maastoissa. Linturetki ja pulkkamäki kuuluvat tähän aktiviteettikokonaisuuteen. Erilaisissa maastoissa kulkeminen kehittää lasten motoriikkaa.

Luontotaidot: Luontotaidoissa perhe opetelee luonnossa liikkumiseen liittyviä taitoja, kuten eläinten jälkien tunnistusta, majan rakentamista tai hyönteisten tutkimista luupilla.

Lippukunnan toimintaan tutustuminen: Kuukausittaisten kokoontumisten lisäksi perhepartioryhmä osallistuu haluamiinsa lippukunnan tapahtumiin. Perhepartioon kuuluvien rooli kussakin tapahtumassa kannattaa sopia etukäteen tapahtuman järjestäjän kanssa. Näiden lisäksi perhepartioryhmä voi tehdä myös omia päivä- ja yöretkiä. Oman ryhmän retket on hyvä pitää niin sanottuina matalan kynnyksen retkinä. Perheet voivat osallistua niihin omien voimavarojensa mukaan. Toinen perhe voi pärjätä helposti yön yli retkillä ja osalle päiväretkikin voi jo olla haastava. Johtajan tehtävänä on kannustaa perheitä löytämään oma tapansa osallistua.

Perhepartiotoimintaan ei liity mitään pakollisia aktiviteetteja, vaan ryhmä valitsee itselleen parhaat ideat. Perhepartio-ohjelmaan on kuitenki koottu suunnittelun tueksi kuhunkin aktiviteettikokonaisuuteen joukko erilaisia aktiviteetti-ideoita tukemaan toiminnan monipuolisuutta ja partiomaisuutta. Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on myös annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti.

Perhepartioryhmän kokoontumiset

Perhepartiotoiminnassa toimiva kokousaika on 2-3 tuntia. Tällöin aikaa on tarpeeksi, jotta ehditään tehdä aktiviteetteja, eikä kokous kuitenkaan vie koko päivää. Mitä nuorempia osallistujat ovat, sitä enemmän aikaa saattaa kulua yksittäisiin asioihin kokouksen aikana. Tämä on hyvä ottaa huomioon ajankäytössä. Myös vuodenaika voi vaikuttaa kokouksen kestoon, talvella pienille lapsille voi tulla kylmä ja kaksi tuntia on riittävä kokouksen kesto. Kauniina kesäpäivänä taas aika menee luonnon helmassa usein siivillä, joten aikaa on hyvä varata koko kolme tuntia.

Viikonloppuun sijoittuvat kokoukset voi olla hyvä ajoittaa aamupäivään. Arkipäivinä kokoukset kannattaa järjestää iltapäivällä tai mahdollisimman aikaisin illalla, jotta pienet lapset eivät ole liian väsyneitä. Vanhempien mahdolliset vuorotyöt on huomioitava kokousaikatauluja suunniteltaessa, sillä työt voivat vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa osallistua kokouksiin.

Kokouksen mallirakenne

Kokouksen kesto on noin 2 tuntia.

Alkumenot (10-15 min.)

Alkumenot ovat tärkeitä yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteen vuoksi. Partiossa kokoukset aloitetaan ja lopetetaan usein seremoniamaisilla aloitus- ja lopetusmenoilla. Alkumenot on hyvä tilaisuus saada kaikki tuntemaan olonsa tervetulleiksi ja muistuttaa kuka kukin on, mikäli edellisestä kokouksesta on kulunut aikaa. Niihin sopii hyvin jokin laululeikki, jossa kerrataan paikallaolijoiden nimet. Jos laulaminen ei ole ryhmälle luontevaa, toimii tilalla yhtä hyvin joku muu nimileikki.

Ryhmä voi tehdä tai luosa itselleen yhdessä maskotin tai viirin, jota käytetään myös alkumenoissa. Alkumenoihin sopii myös jokin leikki, jolla osallistujat virittäytyvät päivän teemaan.

Päivän teema (45-60 min.)

Alkumenojen jälkeen on kokouksen sisällön aika. Perhepartio-ohjelmasta löytyy erilaisia ideoita aktiviteetteihin, joita toteuttaa perhepartiotapaamisissa. Jokaiseen aktiviteettiin löytyy lisäksi useampia toteutusvinkkejä. Perhepartiotoiminnan rakenne on löyhä, jotta jokainen lippukunta ja perhepartioryhmä voi löytää oman hyvän tapansa toimia.

Eväshetki (15 min.)

Eväshetki on olennainen osa perhepartiotapaamista. Kukin perhe herkuttelee mukanaan tuomillaan eväillä. Eväshetki tarjoaa aikuisille mahdollisuuden seurustella keskenään ja vaihtaa ajatuksia.

Jätetään paikka parempaan kuntoon kuin kokousta aloittaessa (15 min.)

Päivän hyvä työ on yksi partiomenetelman osa-alueista. Tämä osa-alue huomioidaan perhepartiossa erityisesti sillä, että kokouksen jälkeen pienet lapsetkin opetetaan huolehtimaan siitä, että kokoontumispaikka jää parempaan kuntoon kuin se oli kokoontumisen alkaessa. Tähän vaiheeseen kokousta kuuluvat myös mahdolliset varusteiden pakkaamiset, nuotion sammutus turvallisesti sekä roskien kerääminen.

Loppumenot (15 min.)

Selkeät loppumenot kuuluvat partiomaiseen toimintaan. Kokoontuminen kannattaa päättää aina jonkinloaiseen pieneen palautekierrokseen, jossa lapset ja aikuiset oppivat yhdessä huomaamaan, mitä on opittu ja tehty. Esimerkiksi kiva-kierroksessa jokainen voi vuorollaan kertoa, mitä kivaa perhepartiossa kyseisellä kerralla tapahtui. Jos ryhmällä on käytössä jonkilainen osallistumispassi, voi jokainen laittaa loppumenojen aikana sovitun merkinnän tai tarran. Perhepartioryhmä päättää kokoontumisen lippukunnan perinteiden mukaisesti esimerkiksi sisaruspiiriin.