Ympäristötunteet ovat tunteita, joita ihmiset kokevat ympäristöön ja sen muutoksiin liittyen, kuten huoli ilmastonmuutoksesta tai ilo luonnon monimuotoisuudesta. Omien ympäristötunteiden tunnistaminen auttaa meitä elämään arvojemme mukaisesti, tekemään kestäviä valintoja ja ymmärtämään toisiamme.
Alla on vinkkejä, joiden avulla voitte tutustua ympäristöön ja luontoon liittyviin tunteisiin. Vinkkien lopussa on apukysymyksiä jatkokeskusteluun sekä tietoa siitä, miten aktiviteetti tukee ympäristötunteisiin tutustumista. Materiaalit on toteutettu yhteistyössä Panu Pihkalan kanssa.
Lue lisää partiolaisten ympäristötunteista Panu Pihkalan blogista.
Ikäsuositus: Sudenpennut ja seikkailijat
Opetelkaa yhdessä tunnistamaan ja näyttelemään luonnosta tai ympäristöasioista syntyviä tunteita.
Ryhmänjohtaja kertoo erilaisia luonnonilmiöitä ja ympäristöasioita, joihin liittyvän tunteen ryhmäläiset näyttelevät. Millaisen tunteen aiheuttaa esimerkiksi kuralätäkkö, ohi lentävä lintu, jäniksen papanat lumella, hämähäkki, perhonen, siili, karhu, auringonpaiste, roska ojassa, sinilevä tai saaste aiheuttavat. Tuleeko asioista mieleen esimerkiksi ilo, hämmästys, nauru, jännitys, pelko, inho, suru tai närkästys?
Voitte lähteä ryhmän kanssa myös tunnekävelylle, jossa johtaja osoittaa erilaisia asioita ympäristöstä johon ryhmä voi reagoida.
Jatkokeskustelu: Millaiset asiat luonnossa tuottavat iloa ja millaiset tuottavat surua? Millaisia muunlaisia tunteita lapset löysivät ja mitkä asiat ne aiheuttivat? Millainen reaktio näistä tunteista heräsi? Esim. suru väänsi kehon kasaan ja ilo sai hymyilemään ja pomppimaan.
Miksi tämä on tärkeää? Tunteiden tunnistaminen auttaa niiden käsittelyssä. Kun partiolainen oppii tunnistamaan tunteita, joita luonto ja ympäristö hänessä aiheuttavat, on myös vaikeampien tunteiden ymmärtäminen ja niiden käsitteleminen myöhemmin helpompaa.
Ikäsuositus: Sudenpennut ja seikkailijat
Löysittekö ryhmän kanssa kuolleen eläimen? Järjestäkää yhteinen suruhetki tai hautajaiset.
Jatkokeskustelu: Muistohetken jälkeen voitte vielä keskustella ryhmän kanssa siitä, mitä tapahtui ja miten he tuntevat. Muistuta ryhmäläisiä siitä, että surun tunteminen on normaalia ja että siitä kannattaa puhua ystävien tai aikuisten kanssa. Jos tilanteeseen sopii, voitte pitää vaikkapa mehuhetken ja keskustella sen yhteydessä.
Miksi tämä on tärkeää? Muistohetki tarjoaa lapsille tilaisuuden oppia käsittelemään surua terveellisellä tavalla. Heidän on tärkeää oppia, että suru on normaali osa elämää ja kokeilla turvallisessa ympäristössä tapoja ilmaista ja käsitellä sitä. Lisäksi lapset oppivat tunnistamaan toisten tunteita ja osoittamaan myötätuntoa toisten menetyksen kohdatessa. Hautajaisten järjestäminen antaa mahdollisuuden opettaa lapsille luonnon kunnioittamista ja ymmärrystä elämän kiertokulusta.
Ikäsuositus: Sudenpennut ja seikkailijat
Lähtekää yhdessä keräämään roskia lähiluonnosta. Kun olette saaneet tarpeeksi roskia kasaan, kerääntykää yhteen.
Kuvitellaan ryhmän kanssa, minkälainen ilmastonmuutos olisi, jos se olisi fantasiatarinan hirviö. Rakentakaa maahan kuvittelemianne hirviöitä keräämistänne roskista.
Voitte pohtia esimerkiksi:
Harjoitteen voi toteuttaa myös piirtäen. Harjoitukseen on hyvä sisällyttää myös jokin voimaannuttava elementti. Voitte tehdä hirviölle vastaparin, luonnonmateriaaleista kootun äitimaan tai luonnonmonimuotoisuuden suojelijan.
Lopuksi ilmastonmuutoshirviö joutaa kierrätettynä roskikseen.
Jatkokeskustelu: Keskustelkaa yhdessä millaisia tunteita sana “ilmastonmuutos” teissä herättää.
Miksi tämä on tärkeää? Usein voi olla helpompi käsitellä vaikeita aiheita jonkin konkreettisen tekemisen kautta. Luova ilmaisu ja taiteen mahdollisuudet ovat tärkeitä tunteiden sekä ympäristöaiheiden kannalta. Yhdessä rakentaminen voi tuoda mukaan hauskuutta ja huumoria. Harjoitus on muunnelma Ilmastonmuutos minussa -harjoitusten me ilmastohirviö-improvisaatiosta.
Ikäsuositus: seikkailijat ja tarpojat
Opetellaan erilaisten näkökulmien ottamista oman ryhmän kanssa.
Ryhmänjohtaja vie ryhmän kaupunkipuistoon tai muuhun luontoon, jossa ihmisvaikutus on läsnä.
Jatkokeskustelu: Keskustelkaa, miksi on tärkeää kiinnittää huomiota sekä hyviin että huonoihin näkökulmiin. Kumpia näkökulmia oli helpompi keksiä ja miksi näin oli?
Miksi tämä on tärkeää? Harjoituksessa harjoiteltua toimintaa kutsutaan kahden tason näkökyvyksi. Se on aktiivista huomion kiinnittämistä sekä vaikeuksiin että hyviin asioihin. Huonojen uutisten virrassa jää usein huomaamatta, kuinka paljon maailmassa on myös toivon merkkejä ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Kun muistaa kiinnittää huomiota myös hyviin asioihin ja osaa tuntea kiitollisuutta niistä, niin jaksaa myös toimia paremmin ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Kahden tason näkökyky auttaa lasta ja nuorta käsittelemään esimerkiksi uutisointia, mainoksia sekä kulutustottumuksia.
Ikäsuositus: seikkailijat ja tarpojat
Kuvataan ympäristönmuutokseen liittyviä tunteita symbolein.
Menkää yhdessä ulos ja rakentakaa ryhmän kanssa symboleita erilaisista luonnonmateriaaleista. Voitte keksiä yhteisen teeman tai valita sopivan teeman alla olevasta listasta. Jos lähiaikoina on tapahtunut jokin ryhmää koskettanut ilmasto- tai ympäristöasia, jota haluatte käsitellä yhdessä, voitte kuvata myös tämän.
Huom. Ohjeista ryhmää käyttämään vain maahan tippuneita ja/tai kuolleita kasvisosia.
Jatkokeskustelu: Miksi symbolit tai muistomerkit ovat tärkeitä? Millaisille asioille on muistomerkkejä omalla paikkakunnallasi? Onko sinulla omia muistoesineitä tai symboleita asioille, joita pidät tärkeinä? Millaisista asioista haluaisimme muistuttaa itseämme ja toisia symbolien avulla?
Mitkä asiat ovat arjessa sellaisia, että niiden muistaminen on vaikeaa ilman symboleita?
Miksi tämä on tärkeää? Usein voi olla helpompi käsitellä vaikeita aiheita jonkin konkreettisen kautta. Luova ilmaisu ja taiteen mahdollisuudet ovat tärkeitä tunteiden sekä ympäristöaiheiden kannalta. Kyky luoda symboleita ja käsitellä asioita niiden kautta on yksi tärkeä taito elämässä. Yhdessä rakentaminen voi tuoda mukaan hauskuutta ja huumoria.
Ikäsuositus: tarpojat ja samoajat
Tutustutaan ryhmänä siihen, millaisena ryhmäläiset näkevät tulevaisuuden. Käsitellään yhdessä tulevaisuuteen liittyviä uhkakuvia, pelkoja ja toivoa.
Jaa ryhmä noin neljän henkilön ryhmiin. Ryhmille jaetaan paperiarkki ja kynä. Jokaisella vuorolla (1–3) paperi siirtyy seuraavaan ryhmään. Ryhmä lukee ensi toisen ryhmän tekstin ja jatkaa sitten tarinaa ryhmänjohtajan ohjeiden mukaan. Tarinan voi myös vaihtoehtoisesti piirtää, näytellä tai kuvata videolle.
Jatkokeskustelu: Onko tulevaisuus helpompi kuvitella pelottava ja ahdistavana vai turvallisena ja viihtyisänä paikkana. Miksi negatiivisen/positiivisen tulevaisuuden kuvittelu on teistä helpompaa? Millaisia tulevaisuuskuvia yleensä kohtaatte esimerkiksi elokuvissa ja kirjoissa?
Miksi tämä on tärkeää? Nuoret kasvavat usein negatiivisten tulevaisuuskuvien keskellä. Negatiiviset tulevaisuuden kuvien lisäksi on hyvä harjoitella ajattelemaan tulevaisuutta positiivisesti sekä korostaa sitä, että tulevaisuus on meidän omissa käsissämme.
Ikäsuositus: seikkailijat ja tarpojat
Ympäristönmuutokseen liittyy monia erilaisia tunteita ja ajatuksia, jotka ovat kaikki osa elämää ja niillä on oikeus olla olemassa. Tutustutaan yhdessä erilaisiin tunteisiin emojietä käyttäen.
Lataa ilmastotunteet emojeina -pyörä
Jokainen valitsee oman pienen luonnonelementin, kuten kiven, lehden tai kävyn.
Ryhmänjohtaja kertoo sanoja, joihin ryhmän tulee reagoida viemällä oma elementti kohtaan, joka kuvaa omaa tunnetta. Voitte käyttää esimerkiksi näitä sanoja: ympäristönsuojelija, luonto, metsä, Itämeri, Ilmastonmuutos, lajikato, sukupuutto, kestävät elämäntavat, luonnon monimuotoisuus, fossiiliset polttoaineet, uusiutuva energia, ylikulutus, hiilijalanjälki, kasvihuonekaasupäästöt. Voitte myös keksiä yhdessä lisää sanoja.
Keskustelkaa lopuksi löytämistänne tunteista. Mistä tämä tunne kertoo tai mikä sen viesti on? Tehtävää varten ei kannata ottaa liikaa sanoja, jotta ehditte keskustella heränneistä tunteista rauhassa.
Jatkokeskustelu: Keskustelkaa, millaisia toimia kokemanne tunteet neuvovat teitä tekemään. Esimerkkejä siitä, mitä erilaiset tunteet neuvovat meitä tekemään:
Miksi tämä on tärkeää? Tunteiden olemassaolon hyväksyminen on tärkeää, sillä se auttaa meitä ymmärtämään ja käsittelemään niitä paremmin. Yhteisön ja sosiaalisen tuen merkitys korostuu, kun tunteita käsitellään yhdessä, mikä vähentää yksinäisyyden tunnetta ja luo hyväksyntää puhua tunteista avoimesti. Tunteiden nimeäminen ja tunnistaminen ovat keskeisiä niiden hallitsemisessa ja ymmärtämisessä, mikä tekee tunteiden käsittelystä helpompaa ja vähemmän kuormittavaa. Harjoitus perustuu Climate Metal Healt Networkin materiaaleihin.
Ikäsuositus: tarpojat, samoajat ja vaeltajat
Keskustelkaa ryhmän kanssa, millaiset ilmastoon tai ympäristöön liittyvät uutiset tai näkemänne asiat ovat saaneet teidät suuttumaan lähiaikoina.
Käyttäkää noin 15 minuuttia suuttumisen purkamiseen ryhmän haluamilla tavoilla. Esim. Huutamalla, tyynysodalla, nyrkkeilemällä ilmaan tms.
Jatkokeskustelu: Millaisia erilaisia tapoja löysitte suuttumuksen purkamiseen tai mitä tapoja yleensä käytätte? Mitkä ryhmästä tuntuvat toimivilta ja mitkä eivät? Mitkä ovat ryhmän mielestä rakentavia tapoja olla vihainen ja mitkä eivät?
Miksi tämä on tärkeää? Ympäristönmuutokseen voi liittyä myös vihan tunteita eli niin kutsuttua ympäristöraivoa. Vihan käsittelyn taidot tukevat yksilö henkistä hyvinvointia, ihmissuhteita sekä auttavat siirtämän itsessä herääviä rakentavaan toimintaan. Mindworkslab on koonnut tietoa rakentavan suuttumuksen käsittelystä.
Ikäsuositus: vaeltajat ja aikuiset
Kirjoitetaan tarinoita ympäristönmuutoksesta erilaisista näkökulmista.
Osa 1.
Osa 2.
Kokeillaan kirjoittaa oma tai parin ilmastomuisto uudestaan ei-inhimillisen olennon näkökulmasta. Miten mänty, muurahainen, kallio tai ohi lentänyt harakka olisi tulkinnut tämän tilanteen? Mikä tuota toista olisi tilanteessa kiinnostanut? Minkälaisella kielellä tuo toinen voisi kertoa havaintonsa?
Jatkokeskustelu: Koska maailmassa on niin paljon kärsimystä, voi joskus uhata niin kutsuttu myötätuntouupumus. Myötätuntouupumus on yksilön kokemaa liiallista huolta ja surua ympäristön tilasta ja tulevaisuudesta. Tämä voi johtua jatkuvasta altistumisesta huolestuttaville uutisille, tietoisuudesta luonnon tuhoutumisesta ja ilmastonmuutoksen vakavista seurauksista.
Keskustelkaa yhdessä, oletteko kokeneet myötätuntouupumusta ja millaisista asioista olette sitä kokeneet. Millaisilla keinoilla voi purkaa uupumusta. Kuinka paljon maailman murheita on kohtuullista ottaa kannettavakseen?
Miksi tämä on tärkeää? Empatia, myötätunto ja välittäminen ovat keskeisiä kykyjä hyvän elämän kannalta. Empatian harjoittaminen erilaisten ihmisten ja eliöiden suhteen on tärkeää, jotta välittämisen rajat laajenisivat. Toisen osaan asettuminen voi kasvattaa myötätuntoa. Ympäristö- ja ilmastoahdistus on oikeastaan ympäristöempatiaa: pohjalla on välittäminen. Harjoitus on muunnelma Ilmastonmuutos minussa Varastettu ilmastomuisto -harjoituksesta.
Ikäsuositus: vaeltajat ja aikuiset
Erätauko on menetelmä, joka edistää rakentavaa keskustelua mistä tahansa aiheesta, auttaen ymmärtämään itseä, muita ja maailmaa paremmin. Se lisää luottamusta, vahvistaa osallisuutta ja antaa äänen myös hiljaisille.
Erätauko-menetelmästä löytyy valmiita keskustelupohjia, mutta voit myös valita oman teeman ja hyödyntää menetelmää siinä. Voit ladata valmiin “Ilmastotunteet minussa ja partiossa” -pohjan tai suunnitella oman keskustelun.
Partiolaisille on tarjolla ilmaista Erätauko-menetelmän koulutusta kahdesti vuodessa.
Tutustu Erätauko menetelmään ja lataa ilmastotunteet-pohja käyttöösi.
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Pikalinkit