Seikkailijan #MEIDÄNMERI
Seikkailijan #MEIDÄNMERI -merkki koostuu neljästä sukelluksesta.
#sukellus 1 PINTAA PITKIN
#sukellus 2 PINNAN ALLE
#sukellus 3 POHJAA KOHTI
#sukellus 4 VAPAASUKELLUS
Sukellusten avulla seikkailijat tutustuvat Itämereen. He suunnittelevat ja toteuttavat omaa toimintaa ja vaikuttavat muihin ihmisiin Itämeren tilan puolesta.
TAVOITE
Merkin tavoitteena on kiinnittää seikkailijan huomiota Itämereen ja sen tilaan. Seikkailija toimii Itämeren hyväksi.
KUVAUS
Seikkailija tutkii Itämerta ja toimii aktiivisesti Itämeren puolesta. Seikkailija tutustuu Itämeren monimuotoisuuteen ja huomaa merkkejä ihmisen vaikutuksesta Itämereen.
#MEIDÄNMERI -merkkiin vaaditaan jokaisen sukelluksen tekeminen. Sammon tehtävänä on ohjata seikkailijat valitsemaan tai valita itse toteutusvinkeistä parhaimmat kunkin sukelluksen tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi kannattaa tehdä useampiakin toteutusvinkkejä tai käyttää omia toteutustapoja. Sammon tehtävänä on myös kunkin tekemisen kohdalla auttaa seikkailijoita huomaamaan, mikä on kyseisen sukelluksen tavoite.
Seikkailija voi halutessaan hankkia #MEIDÄNMERI -merkin Scandinavian Outdoorista ja kiinnittää sen tapahtumamerkin tapaan paidan etuosaan.
SUKELLUS #1 PINTAA PITKIN
TAVOITE
Vesistöjen monimuotoisuus tulee seikkailijalle tutuksi. Hän tunnistaa Itämeren rannikoilla eläviä eliölajeja. Seikkailija tietää, että kaikki Itämeren rantavaltioissa asuvat vaikuttavat meren tilaan.
KUVAUS
Seikkailijajoukkue tutkii Itämeren ja Suomen vesialueita ikätasoon sopivalla tavalla. Seikkailija selvittää oman asuinpaikkansa yhteyden mereen. Seikkailija tutustuu Itämeren rantojen lajistoon.
JOHTAJAN TEHTÄVÄ
Sampo hankkii etukäteen tietoa oman toiminta-alueen vesistöistä sekä niiden eliöstöstä ja tehtäviin tarvittavat materiaalit seikkailijoiden kanssa. Hän huolehtii siitä, että jokainen seikkailija ymmärtää tehtävän tavoitteen.
TOTEUTUSVINKKEJÄ
ITÄMEREN ASUKKAAT
Seikkailijat tutustuvat Itämeren rannikoiden valtioihin. Joukkue voi harjoitella valtioiden nimiä laittamalla niitä yhteiseen karttapohjaan lapuilla. Sampo voi myös käyttäää Otavan julkaisemasta #MEIDÄNMERI -aineistosta löytyvää karttaa.
Seikkailijat voivat suunnata retkelle Itämeren alueen rantakaupunkeihin Googlen karttapalvelun avulla. Mitä yhteistä ja mitä eroa seikkailijat huomaavat omaan kotipaikkakuntaansa verrattuna? Entäpä eri maiden rannikkokaupunkien välillä?
ITÄMERI SANOMALEHDISSÄ
Seikkailijat keräävät Itämerta käsitteleviä lehtileikkeitä. Jos lehtiä ei ole saatavilla, löytyy artikkeleita helposti netistä. Sampo auttaa artikkeleiden tulostuksessa. Joukkue tarkastelee koloillassa lehtileikkeitä ja pohtii yhdessä, miten meren tila vaihtelee.
Seikkailijat tekevät lehtileikkeistä kollaasin kololle.
ITÄMERIPOLKU
Sampo tulostaa etukäteen WWF:n sivuilta löytyvät tietotaulut ja levittää ne luontopoluksi. Taulujen avulla seikkailijoille tulee tutuksi Itämeren lajeja ja uhkia. Itämeren luontopolku tietokortit
VESISTÖN RAKENTAMINEN
Seikkailijat rakentavat mallin vesistöstä. Vesistö alkaa lähteestä, kulkee puroa pitkin lampiin, jokeen, järveen ja lopuksi mereen.
Jotta vesistön saa rakennettua toimivaksi, pitää sen alkulähde laittaa korkeimmalle kohdalle ja meri alimmalle. Reitin voi rakentaa sisätiloihin astioilla tai ulos luonnonmateriaaleista ja tarvittaessa kierrätysmuoveista kaltevaan rinteeseen, jolloin reittiä voi oikeasti kokeilla esimerkiksi sadevedellä ja pienellä muovisella kelluvalla esineellä.
Sampo kertoo lopuksi millä vesistöalueella lippukunta toimii ja mihin meren alueeseen vesistö laskee.
Kartan avulla voidaan yhdessä selvittää etäisyys lähimpään vesistön mereenlaskupaikkaan. Tehtävä voidaan antaa myös kotona selvitettäväksi.
MERILEIKKI
Leikki sopii parhaiten leikittäväksi isossa sisätilassa tai ulkona. Leikkijät nimeävät alueen reunoille kylteillä Perämeri, Selkämeri, Saaristomeri, Ahvenanmeri ja Suomenlahti. Leikkialueen keskellä yksi seikkailija laskee silmät kiinni hitaasti kymmeneen. Laskemisen aikana muut seikkailijat siirtyvät jollekin merialueelle. Laskemisen jälkeen keskellä oleva seikkailija sanoo silmät edelleen kiinni jonkin merialueen nimen. Siltä alueelta tulevat kaikki keskelle laskemaan yhdessä. Edellinen laskija päättää seuraavan merialueen valitsijan. Leikkiä jatketaan niin kauan, kun jäljellä on vain yksi seikkailija ja muut ovat siirtyneet laskijoiksi.
VESISANA-ALIAS
Seikkailijat keräävät yhdessä sammon kanssa lapuille vesistöihin liittyviä sanoja ryhmän koon ja sammon näkemyksen mukaan sopivan määrän. Seikkailijat selittävät vuorotellen sanoja sanomatta lapussa olevaa sanaa. Muut seikkailijat koettavat arvata sanaa. Joukkue voi halutessaan pelata vesisana-aliasta myös pienten ryhmien välisenä kilpailuna.
VESISTÖN LENTÄJÄT
Joukkue tekee linturetken rantaan. Lintulajeihin kannattaa tutustua jo etukäteen kololla. Seikkailijat yrittävät tunnistaa mahdollisimman monta lintulajia lintukirjan avulla.
Ryhmä voi myös istua viisi minuuttia hiljaa rantaa, veden pintaa ja taivasta katsellen. Seikkailijat listaavat, kuinka monta joutsenta, hanhea, sorsaa, kahlaajaa, lokkia ja tiiraa havaittiin tai kuka tunnisti lajeja tarkimmin. Joukkue voi myös pohtia, mitä lintuja näkyi eniten. Samalla ryhmä miettii, mitä ravintoa ja pesänrakennustarpeita juuri tällä rannalla on tarjolla linnuille. Mitkä lajit viihtyvät sen perusteella tällä rannalla hyvin?
Erinomaisia retkioppaita voi kysyä lintujen asiantuntijoista. Yhteystietoja löytyy esimerkiksi Bird Life:n sivustolta Bird Life retkikummit.
VESISTÖN SELKÄRANGATTOMAT
Seikkailijat ottavat ämpärillä vettä rannasta. Mitä selkärangattomia vedessä on? Tutkimista varten kannattaa varata mikroskooppi ja tietokirja.
SUKELLUS #2 PINNAN ALLE
TAVOITE
Seikkailija tuntee vesistöjen luontoa tarkemmin ja pohtii, miten voi partion perustoiminnassa vaikuttaa teoillaan vesistöihin.
KUVAUS
Seikkailija tutustuu monipuolisesti vesistöjen eliöihin ja kasveihin. Ryhmä selvittää, minkälaiset konkreettiset teot partiotoiminnassa vaikuttavat vesistönsuojelun hyväksi.
JOHTAJAN TEHTÄVÄ
Ryhmän johtaja järjestää seikkailijoille monipuolisesti mahdollisuuksia oppia tuntemaan vesistöjen luontoa. Sampo valitsee yhdessä seikkailijoiden kanssa toteuttavan vesistönsuojelun teon ja hankkii tarvittavat luvat ja välineet.
TOTEUTUSVINKKEJÄ
PESUAINERAATI
Luonnossa on erityisen tärkeää, että käytetyt pesuaineet ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Seikkailijat opettelevat tunnistamaan, mikä pesuaine on ympäristölle harmiton. Mutta mistä tietää, mikä pesuaine on ympäristölle harmiton?Joukkue valitsee tutkittavaksi valintansa mukaan shampoita, pesuaineita, hammastahnoja ja astianpesuaineita. Joukkue tutustuu sammon johdolla tuotteiden ympäristömerkintöihin ja selvittää millä perusteella merkintöjä voi saada. Lopuksi seikkailijat selvittävät ja suunnittelevat piirtämällä ympäristöystävällisen peseytymis- ja tiskauspaikan luonto-olosuhteisiin.
KASVIS- JA KALARUOAT TUTUKSI
Suomen vesistöjen suurin ongelma on yleensä rehevöityminen. Iso osa rehevöittävistä ravinteista on peräisin maataloudesta. Etenkin lihantuotanto kuormittaa vesistöjä. Seikkailijat tutustuvat kasvis- ja kalaruokiin valmistamalla yhteisen aterian kololla tai retkellä. Ryhmä yhdessä selvittää myös ravitsevia, monipuolisia kasvisvälipaloja ja retkieväitä ja järjestää maistiaiset.
KALARETKI
Seikkailijat suunnittelevat kalastusretken.
Retken voi tehdä myös luontokeskukseen tai kalatalousoppilaitokseen, jossa asiantuntijat opastavat kalastukseen liittyvissä asioissa. Ennen retkeä kololla seikkailijat opettelevat tunnistamaan yleisimpiä retkikohteen kalalajeja ja miettivät mitä pyydystetyille kaloille voisi tehdä. Kalalajeista voi askarrella myös muistipelin. WWF:n Kalaopas auttaa tekemään vastuullisia kalavalintoja.
Retkellä seikkailijat yrittävät tunnistaa pyytämänsä kalat ja käyttävät niitä sopivaan tarkoitukseen. Sampo tuo esille silakan, muikun, kuoreen, särjen ja muiden vastaavien vähemmän tunnettujen ruokakalojen hyödyntämisen.
KASVIRETKI
Seikkailijat tekevät kasviretken vesistön rannalle. Kasvikirjat on hyvä varata mukaan. Kasveja kannattaa tarkastella rannan eri kasvillisuusvyöhykkeissä. Osa rannan kasveista viihtyy melko kaukana vedestä, osa puolestaan kasvaa kokonaan vedessä. Seikkailijat voivat tutkia myös, millaisia ominaisuuksia kasvilla pitää olla, jotta se voi elää esimerkiksi ruovikon seassa, kalliolla tai kokonaan vedessä. Seikkailijat voivat myös valmistaa kuvakasvion rannan kasveista. Kasviot voidaan koota esimerkiksi ryhmittäin kasvioihin tai koko joukkue voi koota yhden isohkon kasvion lippukunnalle.
VESITUTKIMUKSIA
Seikkailijat suunnittelevat vesitutkimuksen. Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa havainnointilomakkeet, joihin tiedot kootaan. Seikkailijat hakevat vesinäytteet lähimmästä luonnonvedestä ja juomavedestä. Vesinäytteitä voi säilyttää useamman viikon ajan suljetuissa läpinäkyvissä lasiastioissa ja niitä seurataan. Havainnointeja voi tehdä muun muassa lämpötilasta, tuoksusta ja väristä. Vinkkejä löytyy sovellettaviksi muista projekteista. Esimerkiksi Vantaan kouluissa on toteutettu Meidän vesi ekoteko -kisassa seikkailijoille sopivia tutkimuksia.
Jos lähistöllä on useampia vesistöjä, joukkue voi tehdä alueellisia näkösyvyystutkimuksia. Tutkimus voidaan tehdä myös useamman lippukunnan kanssa ja yhdistää mittaustulokset. Seikkailijat valmistavat Secchi-levyn, jolla voidaan mitata veden näkösyvyyttä. Levyn valmistamiseen tarvitaan noin 10 m köyttä, 1-2 kg:n painoinen paino, esim. metallikappale tai kivi sekä pyöreä noin 30 cm läpimitaltaan oleva valkoinen vedenkestävä levy, esimerkiksi ämpärin kansi. Lähelle levyn reunaa porataan kolme tai neljä reikää tasavälein. Reikien läpi pujotetaan köysi, jonka päät yhdistetään levyn molemmin puolin noin 0,5 m korkeudelle levyn keskipisteestä. Levyn liikkuminen estetään esimerkiksi solmuilla. Toiseen köysien yhtymäkohtaan kiinnitetään paino ja toiseen mittaköysi, jossa on levyn keskipisteestä mitaten puolen metrin välein solmu. Näkösyvyyteen vaikuttavat veden väri ja hiukkaset. Väri voi olla peräisin esimerkiksi jokivesien tuomasta humuksesta. Näkösyvyys kertoo veden sameuden, joka vaikuttaa suoraan mm. pohjalla elävien levien tuotantoon. Sillä on myös suora yhteys levien ulapalla esiintyvien levien määrään. Näkösyvyyttä mitattaessa on erityisen tärkeätä, olla paikallaan. Näkösyvyys mitataan varjopuolelta (auringon heijastukset vaikeuttavat mittauksia). Secchi-levy lasketaan hitaasti veteen kunnes se katoaa näkyvistä. Kirjataan muistiin viimeinen syvyys, jolla levy vielä näkyi. Levyä lasketaan vielä puolesta metristä metriin. Levyä nostetaan hitaasti kunnes se palaa näkyviin ja syvyys kirjataan muistiin. Näkösyvyys on näiden kahden syvyyslukeman keskiarvo. Havaintokorttiin merkitään mittauspaikka, päiväys ja kellonaika, syvyys mittauspaikalla, näkösyvyys metreinä, mahdolliset suuret poikkeavuudet paikassa ja olosuhteissa (esimerkiksi hyvin matala alue tai pehmeä pohja myrskyn jälkeen). Seikkailijat tutkivat tutkimustuloksia yhdessä.
LEVÄRETKI
Seikkailijat lähtevät meren rantaan leväretkelle. Mukaan tarvitaan kirja, jossa on levätietoa tai levät tunteva opas. Retken tarkoituksena on tunnistaa levälajeja. Jos rannasta löytyy rakkolevää, voivat seikkailijat arvioida suurinpiirtein sen iän. Ikä arvioidaan rakkolevän haaraumista, eli esimerkiksi 3 haaraumaa tarkoittaa kolmen vuoden ikäkaistä eliötä. Jotta opitut levälajit jäisivät mieleen, kannattaa niistä piirtää kuvat esimerkiksi vartion päiväkirjaan.
Sampo neuvoo, miten sinilevän voi tunnistaa. Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa veteen vihreitä levälauttoja ja sitä kasautuu rannoille. Levämassaa voi kokeilla tikun avulla. Jos se hajoaa hippusina veteen, on kyseessä todennäköisesti sinilevä. Jos levä taas jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Sinilevää ei voi nostaa kepillä vedestä.
Vettä voi testata sinilevän osalta myös näin: leväpitoista vettä laitetaan lasiin ja annetaan sen seistä noin tunnin ajan. Levä on todennäköisesti sinilevää, jos veden pinnalle nousee vihreitä hiukkasia.
SUKELLUS #3 POHJAA KOHTI
TAVOITE
Seikkailija rohkaistuu ilmaisemaan itseään ja oman mielipiteensä. Seikkailija kokee, että hänen ajatuksillaan ja toiminnallaan on merkitystä laajemmin.
KUVAUS
Seikkailijat toteuttavat omalla asuinalueellaan Itämeren luonnon puolesta yhden tai useamman konkreettisen teon. Ryhmä kertoo teostaan ja omista näkemyksistään Itämerestä muille esimerkiksi lippukunnan sosiaalisten medioiden välityksellä.
JOHTAJAN TEHTÄVÄ
Sampo hankkii tarvikkeet aktiviteettiä varten ja miettii yhdessä seikkailijoiden kanssa sopivan kohderyhmän, jolle nämä voivat kertoa mielipiteensä. Sampo rohkaisee jokaista seikkailijaa osallistumaan mielipiteen kertomiseen.
TOTEUTUSVINKKEJÄ
SPLASH
Seikkailijat pelaavat John Nurmisen Säätiön julkaisemaa peliä Itämereen vaikuttamisesta, jonka avulla on helppo pohtia omien valintojen vaikutusta Itämeren tilaan. Seikkailija tekee pelin innoittamana muutoksen omassa toiminnassaan tai pyrkii vaikuttamaan kotiväen kulutustottumuksiin.
TURVALLINEN UIMARANTA
Seikkailijat muistelevat yhdessä uintikokemuksia luonnonvesissä. He selvittävät missä on lähin virallinen uimaranta. Seikkailijat pohtivat minkälaisessa vedessä voi uida ja minkälaisessa vedessä ei saa uida. Sampo kertoo uimarantojen ilmoitustauluista ja uimarantojen ylläpitäjien ilmoituksista internetissä.
Seikkailijat tekevät kävely-, pyöräily tai paikallislinja-autoretken uimarannalle Jos joukkue ei pysty tekemään uimarannalle retkeä, sampo voi valmistaa itse uimarannan ilmoitustaulun, jota joukkue harjoittelee tutkimaan.
Sampo löytää tietoa vesien tilanteesta esimerkiksi THL:n Uimarantojen vesi -sivustolta uimakelpoinen vesi tai SYKE:n vesikartasta vesien ekologinen tilanne.
VIRTAVESITALKOOT
Seikkailijat osallistuvat virtavesien kunnostamiseen. Onko leiripaikan tai lippukunnan kämpän lähellä puroa tai pientä jokea? Kunnostustyönä voi olla virtavesilajien elinympäristökunnostusta, kuten vaelluskalojen kutupaikkojen kunnostusta ja huoltoa tai pienen nousuesteen poistaminen.
Virtavesitalkoot -kampanja alkaa taas kevään aikana. Ryhmä voi osallistua alueella järjestettäviin talkoisiin tai ehdottaa omaa kunnostuskohdetta. Seikkailijat tutustuvat samalla veden laatuun ja virtavesilajeihin. Virtavesitalkoissa löytyy eri tasoista tekemistä, mutta isot kohteet voivat vaatia osallistujilta hyvää kuntoa ja fyysistä voimaa. WWF:n sivuilta löytyy lisää tietoa virtavesitalkoista.
RANTATALKOOT
Joukkue järjestää vieraslaji- tai roskatalkoot. Vieraslajitalkoissa kitketään sellaisia kasvilajeja, jotka eivät kuulu Suomen luontoon. Rannoilla kasvavat esimerkiksi kurtturuusu, jättipalsami ja lupiini. Kitkemistä ja roskien keruuta varten tarvitaan työhanskoja ja jätesäkkeja. Tehtävien jaossa pitää huomioida mahdolliset allergiat. Seikkailijat valitsevat ranta-alueen, jonka siivoavat roskista. Roskat lajitellaan keräämisen jälkeen ja tutkitaan mitä jätettä löytyi eniten. Seikkailijat pohtivat mistä jätteet ovat peräisin ja miten ne ovat kulkeutuneet rannalle. He yrittävät keksiä keinon vaikuttaa tämän paikan roskaamisen vähentämiseksi. Lopuksi kerätyt roskat kierrätetään oikeaoppisesti.
SUKELLUS #4 VAPAASUKELLUS
TAVOITE
Seikkailija ilmaisee itseään ja omia mielipiteitään sekä pyrkii vaikuttamaan muihin.
KUVAUS
Ryhmä toteuttaa yhden tai useamman konkreettisen teon Itämeren luonnon puolesta pyrkien perustellusti vaikuttamaan sopivaan kohderyhmään lippukunnan ulkopuolella.
JOHTAJAN TEHTÄVÄ
Sampo hankkii tarvikkeet aktiviteettiä varten ja miettii yhdessä ryhmän kanssa sopivan kohderyhmän, jolle nämä voivat kertoa mielipiteensä. Jokainen seikkailija osallistuu omien kuvajulkaisuperiaatteidensa mukaisesti.
TOTEUTUSVINKKEJÄ
KYMMENEN TAPAA VAIKUTTAA
Sampo esittelee kymmenen tapaa vaikuttaa Itämereen omilla valinnoilla. Apuna voi käyttää #MEIDÄNMERI -kampanjan kuvia Kymmenen tapaa vaikuttaa.
Sampo on tehnyt kortit vaikutustavoista etukäteen tai seikkailijat valmistavat ne itse. Seikkailijat laittavat vaikutustavat omasta mielestään tekojen mukaan vaikeusjärjestykseen ryhmästä riippuen yksin, parin kanssa tai pienissä ryhmissä.
HAASTAMME ITSEMME
Seikkailija valitsee itselleen ja perheelle sopiva tavan, jonka aikoo seuraavaksi ottaa käyttöön. #MEIDÄNMERI -kampanjasivuilta löytyy 10 eri tapaa englannin kielellä osallistua jollakin teolla Itämeren tilan parantamiseen. Seikkailija tekee itselleen tästä postikortin, jonka hän vie kotiin muistuttamaan lupauksesta.
LIPPUKUNNAN PERHEIDEN HAASTAMINEN
Seikkailijat pohtivat, mitä he itse voivat tehdä Itämeren hyväksi omilla valinnoillaan. Miten esimerkiksi kesäleirishampoon valinta vaikuttaa Itämereen, entäpä soutuveneen valinta moottoriveneen sijaan? Seikkailijat valmistavat keksimistään ohjeista ja valinnoista julisteita kolon seinälle tai kirjoittavat ohjeet kesäleirin varustelistan liitteeksi. Ryhmä voi tehdä esimerkiksi yhteisen kesälomahaasteen kaikille lippukunnan postituslistalle oleville.
HAASTETAAN POSTIKORTILLA
#MEIDÄNMERI -kampanjasivuilta löytyy 10 eri tapaa englannin kielellä osallistua jollakin teolla Itämeren tilaan. Joukkue keskustelee ryhmässä siitä, mitkä tavoista jo toteutuvat. Seikkailijat voivat myös kirjoittaa postikortteja valitsemilleen päättäjille tai muille partiolaisille Itämeren alueella ja haastaa heidät toimimaan samalla tai muulla tavalla. Seikkailijat kertovat, mitä luonnonvedet heille merkitsevät ja mitä he toivovat kortin saajalta. Sammon tehtävänä on muistuttaa seikkailijoita kirjoittamaan kohteliaasti mutta napakasti ja allekirjoittamaan kortit.
SOMEKUVA
Joukkue suunnittelee ja toteuttaa Itämeren puolesta kantaa ottavan valokuvan. Kuvan suunnittelussa saa käyttää mielikuvitusta: joukkue tai vartiot voivat tehdä esimerkiksi ympäristötaideteoksen, pukeutua rooliasuihin, tehdä neuvovia opastekylttejä tai valita vain erityisen kauniin ja arvokkaan paikan kuvattavaksi. Sampon tehtävänä on muistaa tarkistaa kuvausluvat, jos kuvassa esiintyy lapsia omilla kasvoillaan. Kuvan voi toteuttaa myös ilman, että seikkailijat näkyvät siinä. Joukkue jakaa kuvan sammon avustuksella esimerkiksi lippukunnan sosiaalisessa mediassa ja tägää siihen #partioscout ja #MEIDÄNMERI.
OMA TUTKIMUS
Eri tutkimuslaitokset ja ympäristöjärjestöt sekä -yhdistykset järjestävät Itämeren tutkimus- ja suojelukampanjoita ja projekteja. Ryhmä etsii netistä tietoa kyseisistä kampanjoista tai tutkimuksista ja osallistuu johonkin niistä tietoa keräämällä ja sitä kyseiselle taholle lähettämällä.
Seikkailijat voivat valita myös jonkin oman aiheen tutkittavakseen. Seikkailijat keräävät valitsemastaan aiheesta havaintoja joko useammasta paikasta tai pidemmän aikajakson ajan. He kokoavat havaintonsa yhteen ja julkaisevat ne esimerkiksi lehtijuttuna lippukuntalehdessä tai paikallislehdessä tai sosiaalisen median välineissä.
ITÄMERI -NÄYTTELY
Seikkailijat tekevät näyttelyn Itämerestä. Joukkue voi käyttää tässä hyväksi aiemmin yhdessä tehtyjä materiaaleja. Näyttely voi olla myös eri ikäkausien tai koko lippukunnan yhteinen tapahtuma. Joukkue suunnittelee myös näyttelyopastuksen siten, että jokaisella seikkailijalla on opastuksessa oma tehtävä. Ryhmä kutsuu näyttelyyn huoltajat ja mahdollisesti muita aikuisia.
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Pikalinkit