Tarpojan #MEIDÄNMERI

Tarpojan #MEIDÄNMERI -merkin toteuttamiseen on kolme vaihtoehtoa. Tarpojaryhmä voi valita yhdessä luotsin ja vartionjohtajan kanssa miten toteuttaa kampanjan.

Tarpojat voivat osallistua sukellusoppaina nuoremmille, jollon samalla lisäävät ja laajentavat perustietojaan Itämerestä.

Sukellustaitureina tarpojat voivat kehittää omia taitojaan ja käyttävät aikaisempaa tietämystään tutkimukseen tai havainnointiin.

Tarpojat, joilla on jo laajasti tietoa ja kokemusta Itämerestä suojelukohteena, voivat myös tähdätä vanhempien ikäluokkien kanssa sukellusmestarina Itämeri-päivän järjestämiseen 27.8.2020.

Merkin tehtävien avulla tarpoja tutustuu Itämereen, suunnittelee ja toteuttaa omaa vesistöihin vaikuttavaa toimintaa sekä vaikuttaa muihin.

TAVOITE

Merkin tavoitteena on kehittää tarpojan taitoja ja tietoja Itämerestä. Tarpoja havainnoi Itämeren tilaa ja sen hyväksi tehtyjen tekojen vaikutuksia. Hän toimii Itämeren hyväksi.

KUVAUS

Tarpoja tutkii Itämerta ja toimii aktiivisesti Itämeren puolesta.

SUKELLUSOPAS

SUDENPENTULAUMAN TAI SEIKKAILIJAJOUKKUEEN ITÄMERI-KUMMIT

Tarpojaryhmä toimii akelan tai sammon apuna nuorempien partiolaisten #meidänmeri -kampanjassa.
Tarpojat valmistelevat etukäteen omassa koloillassaan nuoremmalle ikäkaudelle Itämeriaiheisen ohjelman. Suunnitellun ohjelman voi toteuttaa esimerkiksi nuorempien koloillassa tai retkellä. Apuna kannattaa käyttää nuorempien ikäkausien #meidänmeri-merkin sisältöjä. Luotsi sopii käytännön toteutuksesta yhdessä akelan tai sammon kanssa.

SUKELLUSTAITURI

TOTEUTUSVINKKEJÄ

ITÄMERI-SUKELLUKSET
Tarpojat voivat lisätä Itämeri-tietouttaan käyttämällä apunaan sudenpentujen ja seikkailijoiden sukelluksia.

SUKELLUSTAITO
Tarpojaryhmä kehittää yhdessä sukellustekniikkaansa. Harjoituksina voi soveltaa esimerkiksi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n uintimerkkien sisältöjä sukellusten osalta kehittäen pituus- ja syvyyssukellustaitoja.

SUKELLUS HARRASTUKSENA JA AMMATTINA
Tarpojat tutustuvat erilaisiin sukelluslajeihin. Vartio kutsuu vieraan koloiltaansa tai suuntaa itse vieraaksi jonkin lajin harjoituksiin. Uimahalleissa voi myös kokeilla helpotettuja versioita lajeista.

• Snorkkelisukellus eli snorklaus on sukeltamista perusvälineillä, joita ovat sukellusmaski, snorkkeli ja uimaräpylät.
• Vapaasukellus on perusvälineillä sukeltamista, joka on snorklausta edistyneempää. Vapaasukelluksessa myös kilpaillaan.
• Laitesukellus on sukeltamista paineilmalaitteen avulla. Laitesukellukseen liittyy riskejä, joten taito on opeteltava sukelluskursseilla.
• Räpyläuinti on kuntoilulaji ja kilpailulaji, jonka joissakin muodoissa edetään veden alla hengitystä pidättäen tai sukelluslaitteesta hengittämällä.
• Uppopallo on joukkuepeli, jota pelataan uima-altaassa sukelluksissa. Pelin tarkoituksena on tehdä pallolla koreja. Toinen sukellusjoukkuepeli on uppokiekko.
• Lisäksi sukelluskalastus, vedenalainen valokuvaus, vedenalainen suunnistus, meriarkeologia ja meribiologia edellyttävät sukeltamista.

VESIHAVAINTOJA
Tarpojat tutkivat purjehduksella, retkellä tai leirillä veden pintalämpöä ja näkösyvyyttä. He mittaavat tutkittavat asiat säännöllisesti samana vuorokaudenaikana ja kirjaavat tulokset muistiin. Tulokset voidaan julkistaa esimerkiksi kesäleirin uimapaikan ilmoitustaululla tai sosiaalisessa mediassa. Samalla tarpojat voivat pohtia, miten näkösyvyyteen vaikuttaa esimerkiksi se, että aiemmin melko koskemattomalla rannalla ui päivittäin lähes viisikymmentä partiolaista.
Suunnittelun apuna voi käyttää WWF:n valmistamaa materiaalia Seikkailu veden valtakunnassa.

LEVÄTUTKIMUS
Tarpojat toteuttavat levätutkimuksen purjehduksella tai retkellä. He havainnoivat jokaisen lounas- tai yöpymispaikan levätilanteen ja kirjaavat ne muistiin yhdessä paikka- ja aikatietojen kanssa. He kokoavat tulokset yhteen ja kirjoittavat lippukuntalehteen jutun siitä, millainen levätilanne Itämerellä oli kyseisenä ajankohtan

SINILEVÄHAVAINTOJA
Jos aktiviteetti toteutetaan esimerkiksi purjehduksella, voidaan purjehduksen aikana tehdä eri paikoissa sinilevähavaintoja.
Havainnot määritellään seuraavasti:
0= ei levää (Veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa mitään.)
1= levää vähän tai jonkin verran (Levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkuina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa esimerkiksi läpinäkyvään astiaan. Rannalle on ajautunut kapeita leväraitoja.)
2= levää runsaasti (Vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle ajautunut leväkasaumia.)
3= levää erittäin runsaasti (Levä muodostaa laajoja lauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi.)
Havainnot esitellään lippukunnan tiedotusvälineissä ja tarpojat etsivät netistä sivuston, jonne voi lähettää omia levähavaintoja.

IHMISEN VAIKUTUS RANTAAN
Tarpojat valitsevat yhden rannan ja havainnoivat siihen kohdistuvaa ihmisen vaikutusta. Havainnoinnin kohteena voivat olla esimerkiksi rakennukset, kulkuneuvot ja roskat. Samalla tarpojat miettivät, miten nämä vaikuttavat Itämereen. Ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia? Miten mahdollista vahingollista vaikutusta voisi estää? Samalla on hyvä pohtia tai selvittää, millaiselta ranta on näyttänyt esimerkiksi 50 vuotta sitten.
Ryhmä osallistuu esimerkiksi Siisti Biitsi-kampanjaan.

VESISTÖN KUORMITUS
Tarpojat tutustuvat Itämereen kohdistuvaan kuormitukseen ja selvittävät mitä tarkoittavat piste- ja hajakuormitus.
Apuna voi käyttää esimerkiksi aikaisempia tutkimuksia ja käynnissä olevia hankkeita (Ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Itämeren kuormitukseen vaikuttaminen John Nurmisen säätiö)
Tarpojat tutkivat oman vesistönsä alueen kuormittajat. Kuormituksen tutkimisen aikana vartio voi vierailla esimerkiksi paikallisessa vedenpuhdistuslaitoksessa.

PÄÄTÖKSENTEKO
Tarpojat tutustuvat Itämeren suojelua koskeviin päätöksiin, projekteihin ja toimenpiteisiin. Hakusanoilla ”Itämeren suojelu” saa linkkejä sivustoille, joista asiasta kerrotaan. Ympäristöministeriön Itämeren suojeluun keskittyvä sivusto kertoo parhaiten valtion toimet. Tarpojat jakautuvat pienempiin ryhmiin ja jokainen ryhmä ottaa jonkin näkökulman tarkasteltavakseen. Yksi voi esimerkiksi tutkia, miksi Itämerta pitää suojella. Toinen voi tarkastella öljyvahinkoihin liittyviä tekoja, kolmas puolestaan keskittyä johonkin kampanjaan tutustumiseen. Kun ryhmä on perehtynyt omaan aiheeseensa, se opettaa itse oppimansa asian muille. Opettaminen voi tapahtua kertomisen lisäksi kuvin, lauluin, räpein ja niin edelleen.