Mielenterveystaidot partio-ohjelmassa

Minä – Ilmaisen ja tunnistan tunteita

Lastensuojelun keskusliiton Lapsenoikeudet-materiaalista löydät paritehtäväksi sopivat piirrä tunne -tehtävän sekä tunnepantomiimi-tehtävän. Tehtäviä muokkaamalla ne voidaan toteuttaa myös koko ryhmän kesken.

• Piirrä tunne
• Tunnepantomiimi

Minä – Tiedän missä olen hyvä

Mieli ry on tehnyt vahvuuskortit, joiden avulla voidaan keskustella ryhmäläisten omista vahvuuksista. Mieli ry:n sivuilla on myös hyviä vinkkejä korttien käyttöön. Kokeilkaa vaikka vahvuusaliasta tai järjestelkää vahvuuksia itse keksimillänne tavoilla.

• Vahvuuskortit

Yhdistäkää omien ja toisten vahvuuksien havainnointiin käsillä tekemistä ja luovuutta – toteuttakaa Vahvuuksien saaret -taideteos. Vinkkiä taideteokseen saatte Lastensuojelun keskusliiton Lapsenoikeudet-materiaalista.

• Vahvuuksien saaret

Hyviä materiaaleja löytyy myös Mieli ry:n Hyvän mielen taitomerkistä.

Tervetuloa-vaihe, Minä-aktiviteetti

Salaisuuslaatikko:Sampo on valmistellut etukäteen salaisuuslaatikon. Sampo kertoo, että jokainen saa kurkata vuorollaan laatikkoon, jossa näkee jotakin todella arvokasta. Laatikon pohjalla on peili eli jokainen näkee itsensä. Demonstraation jälkeen joukkue voi jutella siitä, mistä ihmisen arvo on peräisin. Yksijumalaisissa uskonnoissa esim. kristinuskossa ja juutalaisuudessa ihmisen arvo kytkeytyy ajatukseen siitä, että hän on Jumalan luoma. Joissakin muissa esimerkiksi Kaukoidän uskonnoissa ihmisen arvo tulee siitä, että hän on osa maailmankaikkeutta, esimerkiksi maailmansielua. Esimerkiksi ihmisoikeusajattelussa ihmisen arvo perustuu yhteiseen ihmisyyteen. Monissa maailmanuskonnoissa ja uskonnottomissa katsomuksissa tunnetaan ajatus “tee toiselle mitä toivoisit itsellesi tehtävän.” Joukkue juttelee sammon johdolla, mihin seikkailijan itsensä mielestä perustuu hänen arvonsa ihmisenä. Joukkueen, jonka lippukunnan taustayhteisönä on seurakunta, iltahiljentymiseksi sopii seuraava: Joukkue pötköttää kolon lattialla silmät kiinni ja kuuntelee johtajan lukemana psalmin 139. Sama salmi löytyy Youtubesta Lasten ja nuorten keskuksen julkaisemana nimellä Painiva Jumala -kuunnelma nro 2: "Kertomus, jossa sinä olet ihme”. (Katsomus (k)antaa -ohjelmapainotus)

Taideteos luonnon materiaaleista: Kaikki istuvat piirissä. Sampo pyytää seikkailijoita hakemaan luonnosta asian, joka kuvastaa sovittua asiaa, esimerkiksi ”Mielialani tällä hetkellä”, ”Olen henkilö, joka…”, ”Miksi olen partiolainen”. Seikkailijalla on viisi minuuttia aikaa löytää sopiva esine. On hyvä kertoa seikkailijoille, että esinettä käytetään askarteluun, eikä sen siksi kuulu olla liian iso. Kun kaikki ovat palanneet piiriin, näytetään esineet muille ja kerrotaan, miksi on valinnut juuri sen asian. On hyvä, jos joku aikuisista aloittaa. Sammon tehtävänä on huolehtia, että jokainen saa esitellä oman asiansa ilman muiden keskeyttämistä. Kun kaikki ovat kertoneet esineestään, jatketaan seuraavaan vaiheeseen. Seikkailijat rakentavat vartioittain kehykset kepeistä. Kehysten kuuluu olla noin A4 kokoisia. Kun kehys on valmis, sidotaan nauhaa tai lankaa kehyksen sisälle verkoksi. Viimeisenä kiinnitetään vartiolaisten esineet verkkoon. Vartiot esittelevät taideteoksensa toisilleen. Aivan lopuksi seikkailijat voivat vielä miettiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Jos saisit valita uudestaan, valitsisitko saman esineen? Onko helppo nähdä vartiokavereista, mitä he ajattelevat ja tuntevat? Mitä voi tehdä, jos jonkun olo ei ole erityisen hyvä? Lähde: Scouterna

Pohjoinen – Varusteet, Yöretki

Ensimmäinen yöretki saattaa olla joillekin ensimmäinen yö poissa kotoa ilman vanhempia. Retkiolosuhteet ja vieraat johtajat voivat olla kova paikka, ja koti-ikävän tunteet nousevat helposti pintaan. Pientä retkeläistä voi lohduttaa sylissä, ja tuttu johtaja voi myös nukkua lapsen vieressä. Joskus auttavat koti-ikäväpillerit tai jutustelu päivän tapahtumista ja lupaus tulevista mukavista puuhista.

Unisieppari ja koti-ikävä. Askarrelkaa yhdessä unisieppareita, samalla kuin keskustelette painajaisista, koti-ikävästä jne. Kysy partiolaisilta, ovatko he kokeneet painajaisia ja miltä se tuntuu. Keskustele pimeydestä ja siitä, että monet pitävät sitä hieman pelottavana. Miksi niin on? Saata partiolaiset miettimään, miksi pimeässä voi tuntua pelottavalta ja mitä voi tehdä, jotta se olisi vähemmän pelottavaa. Onko vähemmän pelottavaa, jos on taskulamppu, kaveri jne.? Jatka keskustelua siitä, millaista on nukkua poissa kotoa. Ovatko partiolaiset nukkuneet poissa kotoa aiemmin? Mikä siinä on hauskaa ja mikä voi olla hieman vaikeaa? Mitä voi tehdä, jos on vaikea nukahtaa? Keskustele siitä, että on hyvä olla mukana nalle tai vastaava, kun lähtee retkelle tai leirille. Miten voimme auttaa toisiamme, jos jollakulla on koti-ikävä tai pelkää pimeää?
Vinkeistä voitte kokoa listan kolon seinälle tai yöretken info-kirjeeseen.

Tarvikkeet: valkoiset pahvilautaset, rei’itin tai jotain terävää, lankoja eri väreissä, teippi, helmet tai pillinpätkiä, pääsiäiskoristeita, liituja

Lähde: Scouterna

Länsi – Viihtyminen retkellä, Liikuntapäivä

Vapaa-ajan valintoja: Seikkailijat tarkastelevat omaa ajankäyttöään. Sampo valitsee tutkittaviksi asioiksi yhden tai useamman alla olevista. Elektroniikan parissa: Seikkailijat laskevat kuinka paljon aikaa käyttävät päivittäin tai viikossa puhelimella tai netissä eri palveluiden tai pelien parissa. Kaverit: Seikkailija listaa kenen kanssa viettää vapaa-aikaansa. Paljonko aikaa kuluu itsekseen, paljonko perheen, entäpä kavereiden kanssa? Rahankäyttö: Paljonko harrastukset maksavat? Entä kuinka paljon ostoksia seikkailija tekee viikon aikana esimerkiksi herkkuihin liittyen? Seikkailija listaa omia kulujaan viikon tai kuukauden ajalta. Kouluun liittyvät teot: Kuinka paljon aikaa menee koulutehtäviin? Entä kuinka pitkiä koulupäivät ovat? Kuinka kauan aikaa koulumatka vie? Seikkailijat vertailevat myös eri liikkumismuotojen ajan Liikkuminen: Seikkailija pohtii liikuntaan käyttämäänsä aikaa. Kuinka paljon aikaa hän viettää ulkona, entäpä sisällä? Paljonko hän käyttää kunnan/kaupungin tarjoamissa liikuntapaikoissa, entäpä luonnonympäristössä? Mitä liikuntalajeja voi harrastaa yksin (terveydentila huomioiden) tai muiden kanssa ulkona tai sisällä? Liikenne: Seikkailijat pohtivat päivittäistä liikkumistaan eri tilanteissa. Kulkeeko seikkailija autolla vai julkisilla kulkuneuvoilla? Miten paljon liikkumiseen menee rahaa ja aikaa? Sammon tehtävänä on koota keskustelua yhteen. Tylsän paperille kirjaamisen sijaan asioita voidaan keskustella esimerkiksi seppo.io-pelin varrella tai Kahoot-pelissä.

Länsi – Viihtyminen retkellä, Aikataulu 

Ruoka- ja unikello. Tämä aktiviteetti saa partiolaiset pohtimaan päivittäisiä tapojaan ja sitä, kuinka he voivat toimia paremman hyvinvoinnin saavuttamiseksi arjessaan. Piirrä suuri ympyrä lattialle tai maahan ja muotoile se kellon näköiseksi. Aseta kaksi pitkää keppiä viisareiksi kelloon. Seikkailijat asettuvat kellossa siihen kohtaan, joka parhaiten vastaa väitettä tai kysymystä. Tässä muutamia ehdotuksia: Herään yleensä kello... // Haluan mennä nukkumaan aikaisintaan kello... // Olen fyysisesti aktiivisin kello... // Haluan syödä päivän viimeisen aterian viimeistään kello... // En halua syödä mitään ennen kello...

Siirry jokaisen väitteen jälkeen viisareiden ympärille ryhmän keskimääräisen mielipiteen perusteella. Nyt partiolaiset alkavat pohtia, millainen heidän päivänsä on ja millaisen he siitä haluaisivat. Ryhmä keskustelee millainen aikataulu heidän mielestänsä tulevalla retkellä voisi olla mukavuuden kannalta hyvä. Lähde: Scouterna 

Länsi – Viihtyminen retkellä, Rohkeuskoe 

Kenen puoleen voi kääntyä? Joukkue keskustelee kiusaamisesta sammon johdolla. Mitä kiusaaminen on? Millä tavoin toista voi kiusata? Voiko netissä kiusata? Miksi ihmiset kiusaavat toisiaan? Miten kiusaaminen vaikuttaa kiusattuihin? Entä kiusaajiin itseensä? Koko yhteisöön? Alustuskeskustelun jälkeen sampo pyytää seikkailijoita piirtämään kätensä värilliselle paperiarkille. Tämän jälkeen sampo kehottaa heitä miettimään joka sormelle yhden ihmisen, jonka puoleen he voisivat kääntyä, jos heitä kiusattaisiin (esim. ystävä, vanhempi, opettaja, joku koulun henkilökuntaan kuuluva, sampo, poliisi, kuraattori, sisarus). Lopuksi seikkailijoiden tehtävänä on perustella, miksi he valitsivat juuri kyseisen henkilön. Lähde: Compasito Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja

Nimi. Nimi on merkki siitä, että kuuluu yhteiskuntaan. Mitä seikkailijoiden nimet tarkoittavat? Usein pidetään itsestään selvänä sitä, että lapsella on oikeus nimeen. Nimi näyttää usein, että tulee tietystä perheestä. Siksi jotkut ovat saaneet nimensä sukulaisensa mukaan. Sampo antaa seikkailijoille tehtäväksi selvittää, mitä heidän nimensä tarkoittaa ja miksi he ovat saaneet juuri sen nimen. Joukkue keskustelee seuraavalla kerralla tuloksista iltahiljentymisen yhteydessä. Jokainen halukas voi kertoa oman nimensä historian. Entä mitä väliä sillä on, että sampo tietää kaikkien nimet? Mikä on lempinimi? Onko seikkailijoille lempinimiä? Ketkä saavat kutsua heitä lempinimellä? Mitä on nimittely? Onko seikkailijoita nimitelty? Miltä se tuntui? Sammon tehtävänä on muistuttaa, että myös nimittely on kiusaamista. Lähde: Det danske spejderkorps

Länsi – Viihtyminen retkellä, Oikea ja väärä 

Mielipidejana. Huoneen toisessa päädyssä on ”täysin samaa mieltä” ja toisessa päässä ”täysin eri mieltä”. Sampo luettelee väittämiä ja seikkailijat asettuvat huoneessa haluamaansa kohtaan oman mielipiteensä perusteella. Johtaja voi kysellä joiltain, miksi seisoo juuri siinä, missä seisoo. Esimerkkejä väittämistä: “Partiossa on turvallista”, “Minun kuuluu auttaa muita”, “Luonto on minulle tärkeä”, “Ilmastonmuutos ei kosketa minua”, “Minä voin vaikuttaa ympäristön tilaan”.

Mielipideleikki. Leikissä istutaan piiriin. Jokainen miettii mielessään asian, joka edustaa heidän mielipiteitään. Esimerkiksi: ”Olen sitä mieltä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia.” “Olen sitä mieltä, että ilmastonmuutosta pitää pysäyttää.” Jokainen kertoo vuorollaan oman kantansa. Ne, jotka ovat hänen kanssaan samaa mieltä, menevät istumaan henkilön syliin tai muodostavat keskenään yhteisen ryhmän. Tämän jälkeen aiheesta voidaan keskustella ja kysyä joukolta miksi he ovat samaa mieltä. Samoin eri mieltä olevat perustelevat mielipiteensä. Kun keskustelu on saatu päätökseen, siirrytään seuraavaan kannanottoon ja sitä seuraavaan jne. Leikki jatkuu siihen asti, kunnes jokainen on saanut kertoa oman mielipiteensä, ja kunnes siitä on yhdessä keskusteltu. Kaikkien pitää saada puheenvuoro niin halutessaan. Lähde: Yhteisymmärrysviikko

Tarinan piirtäminen. Sampo lukee aiheeseen sopivan tarinan. Melkein mikä tahansa perinteinen satu kelpaa tähän tehtävään. Seikkailijat piirtävät samalla tarinasta herämiä mielikuvia. Seikkailijat voivat halutessaan esitellä kuviaan toisille. Lopuksi keskustellaan siitä, mikä tarinan opetus oli.

Itä – Elämän rakentaminen, Minä itse

Mestaripiirros. Joukkue kuuntelee Anna Puun esittämän ja Mariskan sanoittaman laulun Mestaripiirros. Siinä puhutaan kauniisti jokaisen ihmisen arvosta. Joidenkin uskontojen mukaan ihminen on arvokas, koska hän on Jumalan rakkaudella luoma. Toisen ajattelussa ihmisen arvo perustuu siihen, että hän on ihmisenä osa luontoa. Seikkailijoiden kanssa voi koota erilaisten katsomusten perusteluja ihmisen arvolle. Jokainen saa luottaa olevansa ainutlaatuinen, arvokas ja tärkeä. Seikkailijat piirtävät jokaisesta “Mestaripiirros” -kuvan, jossa tulee ilmi kunkin hyviä, ihania puolia. Mestaripiirroksen voi tehdä myös leikkaamalla lehdistä sanoja ja kuvia kunkin omaan kuvaa. Lähde: Ohjelmapainotus 2021 

Rentoutumisharjoitus, joka keskittyy rauhoittaviin sisäisiin kuviin: Etsi mukava asento ja keskity hengitykseesi. Tunne, miten raikas ilma virtaa nenäsi kautta sisään ja suusi kautta ulos. Hengitä syvään niin, että vatsa laajenee sisäänhengityksessä ja pienenee uloshengityksessä. Kiinnitä nyt huomiosi siihen, mitä koet kehossasi, tunne se, miltä se tuntuu, antamatta ajatusten takertua mihinkään. Mitä kehosi kertoo sinulle juuri nyt? Voit sulkea silmäsi tai suunnata katseesi luonnon yksityiskohtiin. Siirrä sitten huomiosi ajatuksiisi. Päätä, miltä haluat tuntea loppupäivän. Ehkä haluat tuntea olosi pirteäksi, iloiseksi, rauhalliseksi tai tyytyväiseksi? Ehkä haluat olla keskittynyt ja fokusoitunut? Ehkä haluat olla läsnä siinä, mitä tapahtuu? Ajattele tunnetta, jonka haluat säilyttää loppupäivän (tai tulevan kokouksen/tunnin) ajan... Toista mielessäsi useita kertoja sana tai sanat, jotka kuvaavat tunnetta. Tunne, missä osassa kehoasi tämä tunne tuntuu eniten. Anna sitten tunteen levitä koko kehoon - olkapäihin, käsiin, vatsaan, takapuoleen ja jalkoihin. Tunne, miten koko sinä täytyt siitä miellyttävästä tilasta, jonka päätit itsellesi ottaa. Kun pian pääset lopettamaan tämän rentoutushetken, tunnet ja voit juuri niin kuin olet toivonut. Olet myös täynnä uutta voimaa ja energiaa. Ota muutama syvä hengitys ja venyttele. Olet nyt valmis kohtaamaan sen, mikä sinulla on edessäsi tänään. Lähde: Folkhälsan, Chilla Ute-materiaali 

Kiva Kaveri-haaste, Tunteet 

Tunnepantomiimi. Sampo valmistelee leikin kirjoittamalla lapuille niin monta eri tunnetta kuin keksii. Seikkailijat saavat sitten vuorollaan ottaa yhden lapun ja yrittää esittää tunnetta niin, että muut arvaavat sen.  Joukkue voi myös jälkeenpäin pohtia, miksi jotkin tunteet on helpompi tunnistaa, ja tunnistavatko he vaikeammin tunnistettavia tunteita kavereissaan? 

Tunnesävyt. Seikkailijat asettuvat piiriin. Valitaan kaksi tunnetta, jotka ovat toistensa vastakohtia (esim. vihainen ja iloinen). Ensimmäinen seikkailija alkaa sanomalla ”Yksi” tavalla, joka kuvaa valittua tunnetta, seuraava jatkaa sanomalla ”kaksi” tavalla, joka kuvaa tunnetta hieman heikompana/voimakkaampana. Sitten jatketaan näin kunnes viimeinen seikkailija sanoo numeron tavalla, joka kuvaa toista valittua tunnetta, eli vastakohdan. Esimerkiksi surullisesta iloiseen, ujosta itsevarmaan, hiljaisesta huutavaan. Lähde: Folkhälsan, Chilla ute-materiaali

Kiva kaveri-haaste, Kaveriteko 

Hyvän mielen laput. Jokaisen ryhmäläisten nimi kirjoitetaan lapulle (esim sydämen muotoinen yms.) ja laput jaetaan omille henkilöilleen. Tämän jälkeen muodostetaan piiri ja laput laitetaan kiertoon, jokainen omalla vuorollaan kirjoittaa jonkun hyvän asian tai kehun siitä ryhmäläisestä kenen nimissä lappu on. Lopuksi, kun jokainen on saanut oman lappunsa takaisin ja kaikki ovat kirjoittaneet jokaisesta jotakin mukavaa, lappujen omistajat saavat lukea kehut ja terveiset. Kirjoittamisen aikana ei saa puhua tai kirjoittamiaan asioita ei saa kertoa ennen kuin henkilö on saanut lukea sen. Omien tekstiensä alle saa laittaa allekirjoituksen tai jättää viestin anonyymiksi, myös ryhmän johtaja saa kirjoittaa lapuille.

Vesirenkaat: Ohje: Osa 1 – Hippa: Kaikki hajaantuvat suureen huoneeseen tai ulkona. Yksi nimetään hipaksi ja toinen vastahipaksi, ja he seisovat kumpikin huoneen tai leikkipaikan vastakkaisilla puolilla. Kaikkien muiden on seistävä täysin paikoillaan. Annetusta merkistä hippa alkaa “aktivoida” toisia koskettamalla heitä. Kun jotakuta on koskettu, hän saa liikkua ja auttaa aktivoimaan muita. Aktivointi leviää ja yhä useammat saavat liikkua. Samalla vastahippa juoksee ja ottaa niitä kiinni, jotka liikkuvat, ja heidän on pysähdyttävä uudelleen. Liikkuvien henkilöiden määrä kasvaa yhä nopeammin. Kun kaikki saavat liikkua, leikki päättyy. Osa 2 – Keskustelu: Keskustele ryhmän kanssa siitä, miten toimintamme muiden ihmisten auttamiseksi leviää. Jos autamme henkilöä, joka tarvitsee apua, usein muitakin tulee auttamaan. Haastavaa on uskaltaa olla ensimmäinen henkilö. Jos teemme hyvän teon, se voi nopeasti levitä. Samanaikaisesti olosuhteet tai henkilöt, kuten vastahippa, voivat vaikeuttaa. Se voi olla rohkeutemme pettämistä tai ympäristömme odotuksia tai jotain muuta. Voitteko muistaa tilanteen, jolloin teit jotain, mikä auttoi jotakuta toista, tai kun joku teki jotain, mikä auttoi sinua? Osa 3 – Haaste: Päätä keskustelu haasteeseen. Seuraavaa kertaa varten jokaisen henkilön tulee auttaa tai tehdä jotain muuta ystävällistä vähintään kahdelle henkilölle. Kun olet tehnyt sen, pyydä näitä henkilöitä tekemään jotain ystävällistä/auttamaan kahta muuta henkilöä ja pyydä heitä tekemään sama kahdelle muulle jne. Tällä tavoin luodaan vesirenkaita hyvistä teoista. Lähde: Scouterna

Pohdiskelija-haaste, Hiljentyminen 

Mindfulness. Joukkue tekee mindfulnessharjoituksen. Netistä löytyy sekä ohjeita että äänitteitä, jotka soveltuvat myös vilkkaille lapsille. Ohjetta voi hakea esimerkiksi sanoilla “mindfulness lapsille”.

Linja. Jokainen etsii oman miellyttävän paikkansa luonnosta. Seikkailija katsoo hitaasti linjaa jaloistansa eteenpäin, kunnes luonto kohtaa taivaan. Annetaan katseen liikkua hitaasti eteenpäin pitkin linjaa. Otetaan aikaa rekisteröidä sen, mihin päätetään pysähtyä ja keskittyä tänään. Vältetään arvioimista tai tuomitsemista, vaan huomioidaan ja jatketaan. Harjoitus tehdään rauhallisessa ja miellyttävässä tempossa. Lähde: Folkhälsan, Chilla Ute-materiaali

Hyviä materiaaleja löytyy myös seuraavilta sivuilta:

• Väestöliitto: Kehotunnekasvatus https://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/lasten-kehotunnekasvatus/verkkokurssit-ja-materiaalit/materiaalit-mallit-ja-tyokalut/  
• Turvataidot: https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/12/023453b9-turvataitokasvatusmateriaalia-alakoulujen-opetukseen_1812.pdf  sivu 20-29 
• Folkhälsan: Tunteet ja rentouttuminen, itsetuntemus, mielenhyvinvointi luonnossa 
  https://www.folkhalsan.fi/globalassets/vuxna/fritid/utmanad-spel/chilla-ute_webb.pdf  
  https://www.folkhalsan.fi/kunskap/kunskapsomraden/avslappning-och-aterhamtning/chilla/  
  https://www.folkhalsan.fi/globalassets/projekt-och-kampanjer/naturkraft/utesalar-rum_webb.pdf  
• Mieli ry 
• Scouterna: https://aktivitetsbanken.se/sok?title=&age%5B2%5D=2&track%5B27%5D=27&track%5B36%5D=36&track%5B37%5D=37&track%5B38%5D=38&sort_by=totalcount&sort_order=DESC 

Yhteiskunta-tarppo: Suhde toiseen: Lähipiiri

Turvaverkkoni. MIELI ry:n sivuilta voi ladata Turvaverkkoni-julisteen, jota voi käyttää apuna aktiviteetin toteutuksessa. Juliste auttaa pohtimaan läheisten ihmisten merkitystä mielen hyvinvoinnille. Ketkä ovat tärkeitä henkilöitä lähipiirissä? Keneltä tai mistä voi pyytää apua? 

• https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/turvaverkkoni-juliste/  

Leiri-tarppo: Suhde itseen: Liikunnan ilo

Rauhanfutis. Tarpojat kokeilevat rauhanfutista. Rauhanfutis on jalkapalloa hieman erilaisilla säännöillä. Rauhanfutiksen sääntöjen mukaan esimerkiksi kannustetaan ja kunnioitetaan kaikkia ja ollaan hermostumatta pienistä asioista. Kannustushuutoja huudetaan mahdollisimman paljon myös vastapuolen pelaajille. Iloitaan onnistumisesta ja suhtaudutaan rohkaisevasti epäonnistumisiin. Rauhanfutiksen säännöt ja muuta materiaalia löytyy Rauhankasvatusneuvolan sivuilta: https://rauhankasvatusneuvola.fi/rkn/rauhanfutis/  

Kaupunki-tarppo: Suhde itseen: Oma hyvinvointi

Mielenterveyden käsi. MIELI ry:n materiaaleista löytyy Mielenterveyden käsi -juliste, jota voidaan hyödyntää keskusteluun arkisten valintojen vaikutuksesta mielenterveyteen. Kun pitää huolta arjen rytmistä, unesta ja levosta, ravinnosta ja liikkumisesta, ihmissuhteista ja harrastuksista, pitää samalla huolta myös mielen hyvinvoinnista. Juliste on ladattavissa sivuilta: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/mielenterveyden-kasi-juliste/. Sivuilta löytyy myös video Mielenterveyden käsi -harjoituksen toteuttamisesta. 

Kiitollisuuspäiväkirja: Itselle iloa tuottavien asioiden ja onnistumisen kokemuksien kirjaaminen ylös lisää samalla mielen hyvinvointia. Tarpoja kirjoittaa seuraavan viikon ajan päivittäin kiitollisuuspäiväkirjaa. Pohja ja vinkkejä kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittamiseen löytyy MIELI ry:n sivuilta: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/07/kiitollisuuspaivakirja.pdf 

Leiri-tarppo: Hiljentyminen 

Metsäkävely. Metsäkävely sopii hiljentymiseen ja rahoittumiseen. Metsäkävelyn aikana voi keskittyä esimerkiksi tarkkailemaan omaa hengitystään ja kehoaan sekä tarkkailemaan eri aisteilla, mitä ympärillä metsässä tapahtuu. 

Taustamateriaalia ja vinkkejä metsäkävelyyn liittyen löytyy MIELI ry:n sivuilta: https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ymparisto-vaikuttaa-mieleen/tietoisen-lasnaolon-metsakavely-avaa-aistit/ 

Värityskuvat. Myös värityskuvia voidaan käyttää hiljentymisen välineenä. Vinkkejä värityskuvien hyödyntämiseen löytyy esimerkiksi: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/07/pysahdytaan-1.pdf 

Minäminä-tarppo: Suhde itseen: Minä 

Onko sosiaalinen media uhka vai mahdollisuus? Sosiaalisen median käyttö voi monesti mietityttää ja aiheuttaa ahdistusta, mutta sosiaalisessa mediassa on myös paljon mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja kehittää omaa minuuttaan. Mediakasvatusseuran Media minuuden vahvistajana -materiaalista löytyy tehtäviä, joiden avulla voi tarkastella sosiaalisen median käyttöä ja etsiä tapoja käyttää sosiaalista mediaa niin, että se vahvistaisi omaa hyvinvointia. https://mediakasvatus.fi/materiaali/media-minuuden-vahvistajana/  

Hyviä materiaaleja löytyy myös seuraavilta sivuilta:

• Hyvän mielen vuosikello: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/07/Hyvan-mielen-vuosikello.pd
  
• Lisää harjoituksia: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/07/hyvan_mielen_treenivihko.pdf  

Minä itse - Mielen terveys

Zekki-testi: Tutustumme yhdessä zekki-testiin https://www.zekki.fi/; keskustelemme kysymyksistä (menemättä kuitenkaan liian henkilökohtaisuuksiin siitä, miten partiolaiset itse vastaisivat kysymyksiin) ja erilaisista vinkeistä, joita testin lopussa (tuloksissa) esitetään. Valitsemme kolme kysymystä, jotka ovat mielestämme tärkeitä, ja kolme vinkkiä, jotka ovat mielestämme erityisen hyviä, ja teemme niistä julisteen tai IG-postauksen. Voimme halutessamme tehdä testin itse ja tarvittaessa keskustella vastauksista luotsin tai lippukunnan turva-aikuisen kanssa.

Tarpeet: Tulostamme paljon muistilappuja, joissa on erilaisia inhimillisiä tarpeita. Esimerkiksi: ruoka, uni, rakkaus, mielekäs toiminta, hauska harrastus, ystävyys, turvallisuus (mallia voi ottaa Maslowin tarvehierarkiasta). Asetamme laput paremmuusjärjestykseen sen mukaan, mikä on meidän mielestämme tärkeintä hyvinvoinnille. Pohdimme: Mitä ajattelimme, kun järjestimme tarpeet näin? Miksi tämä tarve on tärkeämpi kuin tuo tarve? Onko mahdollista ajatella toisin? Katsomme Maslow'n tarvehierarkiaa ja toteamme, että meidän on rakennettava pyramidia alhaalta ylöspäin, jotta voisimme hyvin. Jos meillä ei ole perustaa, emme voi rakentaa pyramidia korkeammalle. Se hajoaa. Vertaamme omaa järjestystämme Maslow'n järjestykseen. Olemmeko tulleet samanlaiseen tulokseen? Olemmeko samaa mieltä? Jos meillä on lähiaikoina retki, voimme keskustella siitä, mitä retkellä on tehtävä, jotta eri tarpeet täyttyisivät. Mitä sinun on tehtävä retkellä, jotta olosi tuntuisi hyvältä? Onko tärkeää syödä säännöllisin väliajoin? Hyvän majapaikan perustaminen? Nukkuminen? Hauskojen aktiviteettien harrastaminen yhdessä? Lähde: Scouterna

Masennustesti: Teemme masennus- ja ahdistustestit. Keskustelemme luotsin tai lippukunnan turva-aikuisen kanssa tuloksistamme kahden kesken. 

Paikkakunnan avuntarjoajat: Tutustumme oman paikkakuntamme avuntarjoajiin ja palvelutarjontaan. Pyydämme tarvittaessa terveydenhuollon henkilökuntaa tai esimerkiksi kokemusasiantuntijan kertomaan meille, mistä apua saa. 

Nykymaailman arki: Mietimme nykymaailmaan arkea mielenterveyden kannalta ja keksimme keinoja mielenterveyden vahvistamiseen. Mistä saamme tasapainoa arjen kiireelle ja suorituspaineelle? Teemme somekampanjan, jossa tuomme esiin mielenterveydettä vahvistavia asioita elämässä ja kannustamme jokaista nuorta huolehtimaan sen mitä itse pystyy, omasta mielenterveydestään. 

Tunnetaitojen harjoittelu: Harjoittelemme tunnetaitojamme kuukauden ajan. Viikko 1: Harjoittelen havainnointia 5-15 min päivässä. Suuntaa huomiosi kaikkiin ääniin, joita kuulet. Pane merkille kaikki hiljaiset äänet, tasaiset äänet, kovemmat äänet – kaikki mitä kuulet. Sinun ei tarvitse nimetä äänten lähdettä, ainoastaan havainnoida ja aistia ääniä. Mikäli huomiosi siirtyy ”ajattelemaan ääniä” tai huomaat, että tarkkaavaisuutesi on vaeltanut äänten aistimisesta muualle, tule vain ystävällisesti tietoiseksi siitä, mihin huomiosi siirtyi ja palaa takaisin havainnoimaan ääniä. Ihmisen mieli on luontaisesti vaeltava, joten voit luopua itsesi arvostelusta, kun huomaat tarkkaavaisuutesi siirtyneen muualle. Kuvailulla tarkoitetaan havaintojemme ja kokemuksiemme pukemista sanoiksi. Kuvailun avulla opitaan pitämään ajatukset erillään tosiasioista ja tunteista. Kuvailu auttaa meitä erittelemään mielen tapahtumat meistä erillisiksi - emme ole yhtä kuin ajatuksemme ja tunteemme. Kuvailua voisi verrata tilanteeseen, jossa radion urheiluselostaja selostaa pelin tapahtumia neutraalisti ja arvottamatta kuulijoilleen siten, että kuulijalle tulee mahdollisimman totuudenmukainen kuva pelin tapahtumista. Viikko 2: Harjoittelen tunteiden hyväksymistä päivittäin. Nimeä ensin jokin tunnetila, jonka huomaat itsessäsi nyt. Pyri vain havainnoimaan tunnetta yrittämättä muuttaa sitä millään tavalla. Havainnoi, kuinka tunne välillä hieman voimistuu tai heikentyy. Voit myös havainnoida, missä kohtaa kehossasi huomaat tunteen. Jos huomaat, että sinulle tulee tuomitsevia ajatuksia , pane ne vain merkille ja kokeile, voitko päästää niistä irti. Anna ajatusten ja tunteiden tulla ja mennä kuten pilvet taivaalla tai aallot meressä. Viikko 3: Harjoittelen aikalisän ottamista, pysähtymistä ja tilanteesta poistumista. Pidän tuntemuksistani ja käyttäytymisestäni päiväkirjaa: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/epavakaa_persoonallisuushairio/Documents/MTT_Ep%C3%A4vakauden_Omahoito_Aikalis%C3%A4.pdf

Viikko 4: Harjoittelen toimimaan toisin kuin tunne edellyttää ja päästämään irti tuskallisista tunteista. Pidän tuntemuksistani ja käyttäytymisestäni päiväkirjaa: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/epavakaa_persoonallisuushairio/Documents/MTT_Ep%C3%A4vakauden_Omahoito_Toimi_toisin.pdf Lähde: Mielenterveystalo

Mielenterveyden haasteita: Tutustumme mielenterveystalo.fi -sivustolla erilaisiin mielenterveyden haasteisiin, ongelmiin, sairauksiin ja häiriöihin. Pyrimme tunnistamaan riskitekijöitä omasta arjestamme, mutta myös mielenterveyttä suojaavia ja edistäviä tekijöitä. Mietimme, miten harrastukset ja etenkin partioharrastus tukee mielenterveyttä.  

Minä itse - Muutoksia tulossa

Tulevaisuuden minä: Unelmointi on hyvä keino paeta hetkeksi arjen keskeltä ja keskittyä omaan itseensä. Piirrämme Mieli ry:n ”Tulevaisuuden minä” paperin (https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/07/tulevaisuuden_mina.pdf) keskelle ja vastaamme kysymyksiin juuri tämänhetkisten ajatustensa pohjalta. Pohdimme seuraavia kysymyksiä: - Onko joitain unelmia helpompi saavuttaa kuin toisia? - Minkä unelman toteutuminen on minulle tärkeintä?

Tulevaisuuden pelot: Tulevaisuuden pelot. Vartio tarvitsee Muuttuva Labyrintti-pelin, johon löytyy uudet toimintakorttien sisällöt. Vartionjohtaja tai luotsi toimii pelin ohjaajana, joka kertoo, mitä pelottavaa pelaaja kohtaa tullessaan toimintaruutuun. Luotsi auttaa pelaajaa ja muita vartiolaisia ratkaisemaan, miten pelottavan asian voi kohdata. Pelin säännöt liikkumisesta toimivat muuten normaalisti, mutta ilman jonkinlaista ratkaisua ei toimintaruutua voi jättää. Pelin jälkeen on hyvä miettiä, moniko vastoinkäymisistä tai peloista on todellinen ja ylittämätön.

Vaikeimmat muutokset tähän asti: Jaamme vartiomme kesken kokemuksia siitä, mitkä ovat olleet elämämme vaikeimmat muutostilanteet tähän mennessä. Mikä auttoi muutoksessa sopeutumiseen? Mitä hyviä ja huonoja puolia muutoksessa oli? Vaikeista muutostilanteista voi piirtää esimerkiksi kuvan tai tehdä kartan menneisyydestä.


Minä itse - Henkinen haaste

Pelon kohtaaminen: Kohtaan pelkoni. Jokainen meistä valitsee yhden asian, jota pelkää. Vartiomme suunnittelee yhdessä, miten kohtaamme pelkomme. Esimerkiksi korkeanpaikankammoinen kiipeää lintutorniin, ötökkäpelkoinen pitelee kädessään hämähäkkiä, ahtaanpaikankammoinen ryömii luolaan.   

Oma haaste: Valitsemme jokainen itsellemme haasteen, jonka aikaraja on seuraavassa kokouksessa. Toteutamme haasteemme sopimamme aikarajan puitteissa . Valokuvaamme tai videoimme haasteemme ja esittelemme sen seuraavalla kerralla muulle ryhmällemme. Samalla voimme kertoa, miten haasteen toteuttaminen onnistui ja miten koimme haasteen tekemisen.

Minä itse - Vapaus olla minä

Kiitos! Kukin meistä kiinnittää A4-paperin selkäänsä (auttakaa tässä toisianne) tai kirjoittaa nimensä paperin yläreunaan ja laittaa paperin maahan. Jokainen ryhmän jäsen kirjoittaa nyt jotain, mistä haluaa kiittää jokaista ryhmäläistä, esimerkiksi: "Kiitos, että sait minut nauramaan", "Kiitos avuliaisuudestasi", "Kiitos, että olet ystäväni" jne. Tehtävä on ohi, kun jokainen on saanut viestin jokaiselta.

Arvostava haastattelu: Ajoittain on hyvä miettiä, mitä asioita itsessä arvostaa. Sen voi tehdä myös itsen haastattelun avulla. Vartionjohtaja tai luotsi varaa meille oheiset kysymykset listaksi. Menemme jokainen omaan rauhalliseen paikkaan esimerkiksi metsässä ja pohdimme vastaukset kysymyksiin. Kysymysten järjestyksen voi jokainen valita itse. Vastaukset kannattaa kirjata muistiin. Jos pitää visuaalisesta ilmeestä, ne voi esimerkiksi laittaa oman nimen keskelle paperia ja vastaukset kukan terälehdiksi ympärille.   Kysymykset: 1. Mikä elämässäsi on parasta? 2. Ketkä ovat ystäviäsi? Mitä heissä arvostat? Mikä heissä on parasta? 3. Mitä hyvää on läheisverkostoissasi? 4. Mistä asioista/luonteenominaisuuksista olet saanut hyvää palautetta? Mitä arvostat itsessäsi? 5. Mikä on parasta perheessäsi? 6. Kerro jokin huippukokemuksesi, josta et luopuisi mistään hinnasta. 7. Mikä on mielitekemistäsi ja mistä asioista tai tekemisestä pidät? 8. Miten rentoudut ja nollaat ajatuksesi? 9. Mikä mielestäsi on kaunista seksuaalisuudessa? 10. Mikä on elämänohjeesi, joka kantaa sinua eteenpäin tai auttaa selviytymään edessä olevista haasteista? 11. Mikä on parasta, ihaninta tai hienointa sukupuolessasi? 12. Mikä on sinun unelmasi, haaveesi?   Lähde: rfsu muokannut Hansen Maija. 2004. Olipa kerran perhe... –materiaalista 

Minä itse: Tämä harjoitus on henkilökohtainen eikä sitä tarvitse jakaa kenenkään toisen kanssa. Jokainen meistä keskittyy omaan tekemiseen ja antaa työrauhan muille. Jokainen meistä tarvitsee paperin ja kynän. Harjoituksen aluksi on hyvä muistaa, että jokainen meistä on ainutkertainen eikä toista samanlaista ole. Jokaisella meistä on paljon hyviä ominaisuuksia, joista kannattaa iloita ja olla ylpeä. On tärkeää pitää itsestään ja nähdä oma sekä toisten elämä arvokkaana. Joskus voi tuntua vaikealta nähdä mitään hyvää itsessä tai ei ehkä kehtaa sanoa itsestään hyviä asioita. Silti asiaan pysähtyminen on tärkeää ja on hyvä löytää asioita, joista itsessään pitää. Nämä asiat voivat muuntua päivästä toiseen, siksi jokainen vastaa kysymyksiin itsekseen. Luotsi lukee kysymykset ääneen ja jokainen meistä kirjoittaa nopeita vastauksia niihin. Kysymykset: Mitkä kolme asiaa ovat sinussa parasta? Ominaisuus voi liittyä ulkoiseen ominaisuuteesi tai persoonallisuuden piirteisiisi. Mistä olet ylpeä? Voit kirjoittaa asian, jonka joku on sanonut, olet tehnyt vai onko se jokin persoonallisuuden piirteesi? Mikä on vaikein tai haastavin asia, jonka olet tehnyt ja josta olet selvinnyt? Mikä on parasta kehossasi? Mikä on kaunein kohta sinussa? Kuvaile itseäsi kolmella positiivisella sanalla. Kirjoitustehtävän jälkeen kerromme, miltä tehtävän tekeminen tuntui. Oliko se helppoa vai vaikeaa? Miksi?  Pohdimme myös yhdessä, miksi omasta itsestään saattaa olla vaikeaa kertoa hyviä ominaisuuksia.  Mitä tapahtuu, jos ihminen näkee itsestään vain negatiivisia puolia tai kritisoi itseään kaiken aikaa? Lähde: rfsu

Voimabiisi: Kirjoitamme jokainen paperilapulle sellaisen biisin nimen, joka saa meidät hyvälle tuulelle. Taitamme laput kaksin kerroin ja luoti poimii niistä kolme. Hän laittaa ne kappale kerrallaan soimaan. Kuuntelemme ensimmäisen kappaleen. Jokainen meistä kertoo kappaleen kuuntelun jälkeen, miltä biisiä tuntui kuunnella. Kuuntelemme seuraavan kappaleen. Jokainen meistä ottaa ennen kuuntelua uuden paperin. Kirjoitamme kukin biisin ajan tajunnanvirtaa paperille, eli kirjoitamme mitä ikinä mieleen tulee. Olennaista on, että kirjoitamme koko ajan ja jos ei meinaa keksiä kirjoitettavaa, toistaa mitä tahansa sanaa kirjoittamalla sen uudestaan ja uudestaan.  Kun kappale on päättynyt, ympyröimme tekstistä 3 sanaa. Kukin meistä lukee nämä sanat ääneen. Mietimme, miten ääneen sanonut sanat liittyvät hyvinvointiin ja iloisuuteen.   Kuuntelemme vielä viimeisen kappaleen. Kuuntelun jälkeen pohdimme luotsin johdolla, mistä kappale meidän mielestämme kertoo. Ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia, sillä jokainen saa kuulla kappaleet oman elämänsä ja oman mielikuvituksensa kautta. Se on musiikin taika. Keskustelemme lopuksi, miten epävarmuudelle kävisi, jos nämä kolme kappaletta kuuntelisi epävarmuutta tuntiessaan. Kuuntelemme loput kappaleet myöhemmin toistaen samat tehtävät. Jos kirjoittaminen ei ole vartiomme juttu, voimme myös kirjoittamisen sijaan piirtää mieleen tulevia kuvioita ja kuvia kappaleiden soidessa.   Lähde: rsfu 

Tehdään leiri - Leirin turvallisuus

Kiusaamisen vastainen suunnitelma: Teemme leirille ja retkelle suunnitelman mahdollisten kiusaamistilanteiden varalle. Perehdymme etukäteen partion Mukavasti yhdessä -materiaaliin. Voimme tarvittaessa tutustua myös koulumaailmassa käytettyyn vertaissovittelu-malliin. Esittelemme materiaalin muulle leiriorganisaatiolle ja leiriläisille sekä huolehdimme sen käyttämisestä retken tai leirin aikana.

Meidän luontomme - Luontosuhde

Ympäristötunteet: Helsingin yliopistossa tutkijana toimiva Panu Pihkala on tutkinut suomalaisten luontosuhdetta. Hän tunnistaa, että luonto auttaa meitä myös käsittelemään tunteitamme. Luontoon liittyvät tunteet ihminen saa paremmin kiinni omista tuntemuksistaan. Kirjassaan Mieli maassa? - Ympäristötunteet Pihkala listaa seuraavanlaisia luontotunteita:  • Luontoihmetys: Ihmetyksen tunne, joka liittyy luonnon kauneuteen, outouteen, mahtavuuteen ja pelottavuuteen.  • Luontokiitollisuus: Kiitollisuus kaikesta siitä, mitä saamme luonnon kautta.  • Luontohelpotus: Luontoyhteyden tuoma helpotuksen tunne. Luontoyhteyttä voi tuntea yhteytenä tiettyyn paikkaan tai yhteytenä koko luonnon kokonaisuuteen.  • Luontoylpeys: Ylpeys liittyy usein luonnonpaikkaan, johon kokee yhteyttä.  • Luontoyhteenkuuluvuus: Voimauttava tunne yhteydestä muun luonnon kanssa.  • Luontohaikeus: Haikeuden tunne, jonka luonnon kiertokulku synnyttää, esimerkiksi muuttolintujen näkeminen syksyllä.  • Metsäsuru: Suru siitä, että tuttu metsä on hakattu tai lähipuiston isot puut kaadetaan.  • Lintujen paluun riemu: Yksi syvistä luontoon liittyvistä riemuista on lintujen jokakeväinen paluu.  • Ympäristömielihyvä: Tunteen kokeminen liittyy usein siihen, että on tehnyt jotain hyvää ympäristöasioiden eteen.   Tutkimme yhdessä listaa. Tuntuuko joku tunne meistä tutulta? Minkälaisiin tilanteisiin tunne meillä liittyy tai on liittynyt? Entä puuttuuko listasta joku tunne tai tilanne, johon tietty tunne vahvasti liittyy? 

Arki hallussa - Laadukas arki haltuun 

Tehkää yhdessä Mieli ry:n Mielenterveyden käsi -harjoitus. Ohjeet harjoitukseen löytyy täältä: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/mielenterveyden-kasi-juliste/ Millaisia ajatuksia harjoitus herätti? Mitä voisimme jokainen tehdä omassa elämässämme, että sormia jäisi pystyyn enemmän? Vai onko nyt ihan hyvä näin? Luotsin on hyvä olla mukana harjoitusta tehdessä. 

Arki hallussa - Itsensä johtaminen haltuun 

Harjoitelkaa arjen aikatauluttamista Mielenterveystalon Laadukas aikataulu arkeen -harjoituksen avulla. Jos ryhmän dynamiikkaan sopii, voitte muokata harjoituksen ns. roolileikiksi, jossa toinen ottaa konsultin ja toinen asiakaspalvelijan roolin. Jos harjoitus tuntuu vaikealta, miettikää ensin yhdessä, millaisista asioista samoajien arki koostuu. Huomioikaa viikoittaisten menojen lisäksi kaverisuhteiden ylläpito, omaa hyvinvointia ylläpitävät asiat, lepo ja muut mieleenne tulevat arjen palaset. Muistakaa palata harjoituksen pariin myöhemmin ja tarkastella, miten suunnitelma on toteutunut ja millaisia kehityskohtia siinä on. Luotsin on hyvä olla mukana harjoitusta tehdessä. 

Harjoitus: https://www.mielenterveystalo.fi/sites/default/files/2022-10/Laadukas-aikataulu-arkeen.pdf 

Minä ja muut - Minulle läheiset ihmiset

Kartat läheisistä: Piirrämme ”kartat” omasta lähiympäristöstämme. Kirjoitamme paperin keskelle oman nimen. Lähelle nimeä kirjoitamme ihmisiä tai paikkoja, joita tunnemme hyvin. Kauemmas kirjoitamme vähemmän tunnettuja paikkoja ja ihmisiä. Kauimpana on ihmisiä ja paikkoja, joita tuskin tunnemme. Tämän jälkeen vaihdamme toisen väriseen kynään. Yhdistämme ne ihmiset ja paikat, jotka jotenkin linkittyvät toisiinsa. Paikat ja henkilöt, joihin me itse olemme vahvimmin linkitettyjä, merkitsemme sydämillä. Ne paikat ja henkilöt, jotka vaikuttavat eniten elämiimme, merkitsemme tähdellä. Paikat ja henkilöt, joista emme pidä, merkitsemme huutomerkillä ja myös kirjoitamme miksi on näin. Lopuksi mietimme, mitä aukkoja kartoista löytyy? Onko ihmisryhmiä tai paikkoja, joita emme tunne kovin hyvin? Merkitsemme ne kysymysmerkillä. Kun kartat ovat valmiita, vertailemme niitä. Mitkä ovat lähistöjemme hyvät puolet? Mitä osioita tunnemme hyvin ja mitkä huonosti? Miksi viihdymme lähiympäristössämme, miksi emme? Ketkä jäävät ulkopuolisiksi? Miten voisimme parantaa aluetta? Lähde: WAGGGS

Tukena surussa: “Kun läheltä poistuu joku”. Mietimme yhdessä kuinka voisi auttaa ystävää tai läheistä ihmistä, kun tämä kohtaa kuoleman. Samalla selvitämme, mitä tukiverkkoja kunta, seurakunta tai muut tahot, esim. tukiyhdistykset, tarjoavat tässä vaiheessa eri ikäisille ihmisille. Voimme myös vierailla krematoriossa, ruumishuoneella tai hautausmaalla. Krematorion tai ruumishuoneen henkilökunnan kanssa tulee sopia vierailusta etukäteen. He saattavat mielellään esitellä paikkoja nuorille.

Minä ja muut - Vihapuhe

Tutustu ja puutu: Tutustumme vihapuhe-käsitteeseen ja sen muotoihin esimerkiksi Euroopan neuvoston tekemän No Hate Speech Movement -videon (englanninkielinen) avulla. Käymme keskustelua videosta ja sen herättämistä tunteista. Apuna voimme käyttää esimerkiksi Allianssin sivuilta löytyviä kysymyksiä. Teemme keskustelun jälkeen yhden tai useampia Allianssin vihapuheeseen liittyviä harjoituksia. Luotsin on hyvä olla mukana keskustelussa ja harjoituksia tehdessä sekä valita ryhmälle sopiva harjoitus. Jos käsitteen ymmärtäminen on ryhmälle vaikeaa, aloitamme vaikka Vihapuhepuu-harjoituksella. Kun käsite ja ilmiö tulee tutuksi voimme siirtyä Vihapuhetta kitkemään -harjoitukseen tai vielä pidemmälle Miten vastaan ja puutun vihapuheeseen? -osioon.

Paussit - Yksinäisyys ja pelot: Pelottava tulevaisuus 

Tutustukaa yhdessä Mieli ry:n Millainen selviytyjä olen? -julisteeseen. Keskustelkaa siitä, miksi on tärkeää pohtia kriiseistä selviytymisen keinoja ja sitä, millaisia keinoja samoajat yleensä käyttävät ongelmien ja kriisien käsittelyssä? Kerätkää yhteinen lista ryhmän käyttämistä selviytymiskeinosta liittyen jokaiseen patsaaseen. Listatkaa konkreettisia tekoja. Miten monta erilaista luovaa keinoa keksitte? Entä älyllistä? Jutelkaa siitä, mitä uutta voisitte kokeilla? Tutustukaa myös julisteen käyttöön liittyviin vinkkeihin. Luotsin on hyvä olla mukana harjoitusta tehdessä. Juliste ja käyttövinkit: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/millainen-selviytyja-olen-juliste/

Paussit - Omat tunteet: Stressi 

Tehkää yhdessä yksi tai useampi rentoutusharjoitus. Ottakaa vaikka tavaksi tehdä joka kokoontumisen yhteydessä yksi harjoitus. Tutustukaa erilaisiin harjoituksiin ja yrittäkää löytää jokaiselle sopivia rentoutusharjoituksia, joita voi tehdä myös kokoontumisten ulkopuolella. Esimerkiksi Mieli ry:n harjoituksista voitte aloittaa. 

Hyviä materiaaleja löytyy myös seuraavilta sivuilta:

Mielenterveystaitojen ympärille kootut Hyvän mielen materiaalit koostuvat kolmesta toisiaan tukevasta osasta, joita voi käyttää myös itsenäisesti. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/hyvan-mielen-treenivihko-nuorille/  

Henkinen hyvinvointi - Ajankäyttöni

Arjen lepohetkien rakentaminen: Käymme yhdessä läpi omia kalentereitamme. Jokainen valitsee kalenteristaan jonkin menneen viikon, johon liittyen koki, että tekemistä on ollut aivan liikaa ja riittävä palautuminen ei ole ollut mahdollista. Mitä tällaisella viikolla kalenterissa on liikaa tai liian vähän? Valitsemme kalenterista (tai luomme erilliselle paperille) viikon, jolle rakennetaan oma unelmaviikko siten, että arjen askareiden ja velvoitteiden lisäksi oma palautuminen tulisi riittävällä tavalla huomioitua. Tavoitteena on tunnistaa, mitkä asiat arjessa palauttavat ja tuovat voimavaroja ja toisaalta hahmottaa myös se, että kivatkin asiat voivat kuormittaa, jos ne vievät liian suuren osan arjesta. Apukysymyksiä: - Kuinka paljon minun tulee varata aika unelle, jotta jaksan suoriutua päivistäni? - Mikä on minulle riittävä määrä aikaa yksin rauhoittuen? - Mitkä asiat arjessani palauttavat ja mitkä puolestaan aiheuttavat eniten kuormaa?

Henkinen hyvinvointi - Vaikeat elämäntilanteet

Vaikeat tunteet ja ja niiden aiheuttamat kehontuntemukset: Käymme yhdessä läpi, millaisia tuntemuksia erilaiset tunteet aiheuttavat kehossa tai millaisiin reaktioihin tai toimintatapoihin erilaiset tunnetilat johtavat. Pohdimme yhdessä, tunnistammeko omia haitallisia toimintamalleja esimerkiksi negatiivisiin tunnetiloihin liittyen ja toisaalta voimme pohtia, millaisia olisivat rakentavat tavat suhtautua erilaisiin tunteisiin. Oman luotsin läsnäolo voi olla tarpeen.

Partiossa jaksamisen liikennevalot

Rakennetaan Mieli ry:n työssä jaksamisen -liikennevalojen pohjalta vastaava partiossa jaksamisen näkökulmasta: Työssä jaksamisen liikennevalot - MIELI ry

Hyviä materiaaleja löytyy myös seuraavilta sivuilta:

• Mieli ry
  • Tunteet ja tunnetaidot: Tunteet ja tunnetaidot - MIELI ry
  • Tietoisuustaidot: Harjoitukset - MIELI ry
  • Vuorovaikutustaidot:Vuorovaikutustaitoja voi oppia - MIELI ry
  • Vahvuuspakka: Vahvuuspakka – tutkimusmatka vahvuuksien äärelle - MIELI ry
  • Voimavaravihko: Voimavaravihko - Matkasi alkaa tästä - MIELI ry
  • Mitä sinulle kuuluu –kortit: Mitä sinulle kuuluu? -kortit - MIELI ry
  • Työssäjaksamisen liikennevalot: Työssä jaksamisen liikennevalot - MIELI ry
• Mielenterveystalon harjoitukset
  • Kaikki harjoitukset pdf:nä | Mielenterveystalo.fi