Retket ja leirit

Retket

Jokaisella partiolaisella tulee olla mahdollisuus osallistua monipuoliseen retkeily- ja luontotoimintaan osana oman ikäkautensa partio-ohjelmaa.

• Sudenpennut käyvät vähintään kahdellä päiväretkellä ja kahdella yöretkellä toimintavuoden aikana.
• Seikkailijat käyvät vähintään neljällä retkellä toimintavuoden aikana. Jokin retkistä voi olla päiväretki.
• Tarpojat retkeilevät vähintään neljä kertaa toimintavuoden aikana. Retket voivat olla myös lippukunnan yhteisiä retkiä.
• Samoajat käyvät vähintään kuudella retkellä toimintavuoden aikana. Retket voivat olla myös lippukunnan yhteisiä retkiä.
• Vaeltajat käyvät vähintään kuudella retkellä toimintavuoden aikana. Retket voivat olla myös lippukunnan yhteisiä retkiä.

Erilaisia retkiä

Retki voi olla päiväretki tai kestää yhden tai useamman yön yli. Retki voi kohdistua lippukunnan tai piirin kämpälle tai metsään. Yöpymismahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon alkaen kaminateltasta ja jatkuen aina riippumattoon asti. Retki voi olla myös lyhyt vaellus, jonka aikana liikutaan paikasta toiseen ja kannetaan kaikki tavarat mukana. Retken voi toteuttaa myös vaikka meloen, pyöräillen tai resiinalla kulkien.

Linkkejä

• Retkeilyn ABC -sivustoa ylläpitävät yhdessä Metsähallitus, Suomen Latu ja Suomen Partiolaiset.
• Luontoon.fi on laaja tietopankki retkipaikoista.

Leirit

Miten tehdään hyvä lippukuntaleiri?

Lippukunnan leiri on tyypillinen esimerkki toiminnasta, jossa kaikki ikäkaudet ovat samanaikaisesti läsnä. Miten toteuttaa partio-ohjelmaa kaikki ikäkaudet huomioon ottaen, niin että kaikki saavat ikäkaudelleen sopivaa tekemistä, ikään nähden sopivan tuen, sopivassa suhteessa toisten leirin mahdollistamista ja johtajana toimimista sekä toisaalta mahdollisuutta osallistua itselle suunnattuun ohjelmaan? Tässä tarjotaan monipuolisen lippukuntaleirin järjestämisen tueksi listaa asioista, joita leirin suunnitteluvaiheessa tulee ratkoa. Tietty valinta vaikuttaa uusiin valintoihin. Oleellista on lopputulos, kokonaisuus kaikkien kannalta. Ikäkaudet hyvin huomioon ottavan leirin voi toteuttaa monella tavalla.

Ensin on toki ratkaistava järjestetäänkö kaikille yhteinen leiri vai useampi leiri. Jos leiri on kaikille yhteinen, ovatko kaikki siellä saman ajan ja jos erikseen, kuka toimii johtajana milläkin leirillä jne.

Yksinkertaisuuden vuoksi nyt oletamme, että lippukunta on tänä vuonna päättänyt järjestää yhden leirin, jonka pitäisi toimia kaikille. Tästä seuraa paljon jatkokysymyksiä. Tavanomaisimmin eri-ikäisten huomioon ottaminen tapahtuu leirin ohjelmatuokioissa, aloitamme näistä vaihtoehdoista.

Leirin ohjelmatuokiot

• tehdään kaikille viidelle ikäkausille aivan omat ohjelmat, yhteistä leirillä on lähinnä iltaohjelmat ja ruokailut
• tehdään ohjelmat niin, että samasta teemasta on tarjolla eri ikäkausille eritasoisia tehtäviä, joita sitten samaan aikaan rinnakkain tekisivät
• tehdään osittain yhteistä ja osittain erillistä ohjelmaa, niin että joinakin päivinä toimitaan yhdessä ja joinakin rinnakkain ikäkausiryhmissä
• tehdään muutoin yhteinen ohjelma, mutta kullekin ikäkaudelle on tarjolla yksi oma päivä

Ikäkausien eriyttämisessä voidaan päätyä johonkin tiettyyn ohjelmaan, esimerkiksi haikin suhteen erilaiset vaihtoehdot voisivat näyttää tältä:

• satsataan haikkiin ja tehdään kullekin ikäkaudelle omantasoisensa haikki, toteutetaan ne leirillä hieman eri päivinä, niin että johtaja- ja huoltoresurssit riittävät
• tehdään kaikille haikki samaan aikaan niin että kukin ikäryhmä liikkuu keskenään oman vaativuustason mukaisen reitin
• toteutetaan haikki kaikille samana päivänä niin, että samoajat toimivat vartionjohtajina tarpojavartioissa ja vaeltajat seikkailijavartioiden kanssa ja sudenpennut liikkuvat aikuisten kanssa
• samoajat ja vaeltajat ovat omalla haikillaan omissa vartioissaan leirin aluksi tai lopuksi, nuoremmille on haikki yhtenä leiripäivänä yhtä aikaa samoajien ja vaeltajien avulla järjestettynä

Mikäli on valittu ratkaisuja, joissa valtaosa vastuusta jakautuu vaeltajille, on tähdellistä miettiä heille riittävä tuki ja toisaalta jossain kohtaa mahdollisuus myös muuhun kuin muiden leirin mahdollistamiseen. Mikäli toteuttamisessa myös samoajilla on iso vastuu, on erityisen tähdellistä kysyä, mitä muuta leirillä on tarjota heille.

Leirin rakenteet

Itse ohjelmatuokioiden lisäksi partio-ohjelman toteuttaminen näkyy vähintään yhtä paljon leirin rakenteissa, mm. johtajuusjärjestelyissä ja vartiojärjestelmän käytössä sekä leirin pelisäännöissä. Rajallisten resurssien käyttöä suunniteltaessa on tavallista, että eri näkökulmat ajautuvat ristiriitaan keskenään esim. seuraavasti:

• sudenpennut tarvitsevat jatkuvasti vähintään samoajaikäisen läsnäoloa, siksi tämän turvaamisesta on aloitettava
• seikkailijat tarvitsevat kavereita, pienryhmän ja isomman ihmisen ohjausta, aikuisen sampoihmisen läsnäolo leirillä on ensisijainen järjestettävä
• tarpojat tarvitsevat omanikäistensä lisäksi samoajaikäisiä lähelleen sekä aikuisen luotsin, joka päivittäin läheltä seuraa hänen tekemisiään, tämä helposti unohtuu, joten siitä on syytä aloittaa
• samoajat tarvitsevat leirillä omanikäistensä seuraa ja oman ikäistensä viiteryhmän johon kuulua, tämä on ehkä vaikein käytännössä järjestää, joten siitä on syytä aloittaa
• vaeltaja ei enää tarvitse omaa leirivartiota, mutta kylläkin jotain, millä erottua samoajista ja toisaalta ihan aikuisista, tämä on helppo järjestää joten sen voi ensin hoitaa ”pois alta”

Kaikki nämä argumentit ovat omallalaillaan perusteltuja, mutta kokonaisuus ratkaisee toimivuuden. Oleellista on se, että kaikkien ikäkausien erilainen tarve aikuisen tukeen on tiedostettu ja riittävän hyvin järjestetty niillä resursseilla, jotka käytössä on.

Vartiojärjestelmän hyödyntäminen on osa partiomenetelmää. Siinä keskeistä on että isompi joukko on jaettu pienryhmiin, joukkoa johdetaan ryhmittäin, yleensä ryhmän johtajia (sen hetkisiä tai pysyvämpiä) apuna käyttäen. Ryhmän jäsen kokee kuuluvansa tiettyyn pienryhmään ja sen kautta isompaan kokonaisuuteen. Soveltamisvaraa tässäkin on runsaasti partiomenetelmän raameissa, totutut tavatkin joustavat kun perinteitä kunnioittavasti sovelletaan. Leirin johdon on nähtävä kokonaisuus, miten vartiot kannattaa muodostaa, mihin niitä käyttää, miten niitä tukea, jotta läsnä oleva leiriläisjoukko käytössä olevilla johtajavoimilla saa parhaan mahdollisen leirikokemuksen.

• onko vartiojärjestelmän ydin leirillä majoitusjärjestelyissä, esim. joka vartiolla oma teltta
• käytetäänkö vartiojärjestelmää lähinnä ohjelman toteutuksessa
• käytetäänkö majoituksessa ja ohjelmassa samaa vartiojakoa vai vaihdellaanko sitä
• onko vartiokeittiö ehkä valittu leirimuonituksen toteuttamistavaksi, jos näin niin tehdäänkö ruoka samoissa vartioissa kun majoitutaan tai osallistutaan leiriohjelmaan
• Se mihin vartioina toimimista aiotaan käyttää ja miten on kytköksissä siihen miten vartiot kannattaa rakentaa.
• onko leirillä lippukunta niin täysilukuisena että on mielekästä käyttää viikkotoiminnasta tuttuja vartioita
• vaikka ei toimittaisi ns luonnollisissa vartioissa voidaan vartiot koota ikäkausittain, näin saadaan ehkä tiiviitäkin kaveriporukoita ja erilaista tukea tarvitsevia ryhmiä
• onko ryhmät leirillä jaettu niin että samassa leirivartiossa on eri ikäkausiin kuuluvia jäseniä
• kuinka vartioita johdetaan? onko vartiolla sama vj koko leirin (ehkä vanhemmasta ikäkaudesta – jos on niin mitä se tarkoittaa myös hänen kannaltaan) vai onko jokainen vuorollaan vj tietyn päivän tai tietyn tilanteen ajan?
• millaista aikuisempaa tukea vartiot tarvitsevat ja miten se on järjestetty

Vartiojärjestelmällä taataan leiriläiselle lähiryhmä, johon voi kokea kuuluvansa, jonka kanssa kehittää ryhmähenkeä ja kaveruutta, porukka jonka kanssa jakaa leiriarkea. Vartiojärjestelmässä myös opetellaan ryhmässä toimimista, ryhmänjäsenyyttä ja ryhmänjohtamista. Johtamistehtävät kuuluvat jokaisen ikäkauden partio-ohjelmaan siinä missä monet muutkin taidot. Leirillä johtamistehtäviä on tarjolla ryhmänjohtamisessa, erilaisessa ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa, monenlaisten huoltotehtävien muodossa, päivän kulussa esim. lipunnosto, ruokailu, leirin kokoon kutsuminen, hiljaisuuteen saattaminen jne. Johtamistehtäviä tulisi olla tasapainoisesti ja sopivasti suhteessa kaikkeen muuhun tekemiseen.

• sudenpennulle leiri tarjoaa paljon uutta, myös tilaisuuksia kokea, että kaikki asiat on jonkun tehtävä, hänenkin vuorollaan
• seikkailijan perusohjelmaa on vuorollaan toimia oman vartionsa vj:na, esim. ottaa vastaan annettuja ohjeista ja välittää niitä muulle ryhmälle
• tarpojille voi leirillä tarjoutua oivia mahdollisuuksia tutustua niin sudenpentujen kuin seikkailijoidenkin hetkelliseen johtamiseen ja esikuvaksi asettumiseen, mutta näiden nuorempien ikäryhmien hyvinvointi leirillä ei voi olla tarpojien vastuulla, heidän leiri on enimmäkseen jotain muuta
• tarpojavartioiden vartionjohtajuus on osa samoajaikäkauden ohjelmaa, siten on luonnollista, että samoajien toimimista myös leirillä tarpojavartioiden vartionjohtajina mietitään, mutta leirillä olisi oiva tilaisuus kasvattaa myös samoajien keskinäistä ryhmähenkeä ja tarjota uusia oman ikäkauden haasteita sekä tuottaa tarpojille kokemusta omassa varassaan selviytymisestä ehkä samoajat voivat pareittain tai ryhmänä toimia kummina tarpojavartioille tai seikkailijavartioille
• ehkä leiri on tarpojaluotsille tilaisuus kerrankin panostaa tarpojiin henkilökohtaisesti ja ”vapauttaa” samoajat täten omaan tekemiseensä
• samoaja voi ottaa vastuuta leirillä vartionjohtajuudesta tai muista johtamistehtävistä jos hänelle toisaalta on samassa suhteessa tarjottavaksi myös oman ikäkauden ohjelmaa ja oman ikäkauden ryhmä johon kuulua
• ehkä samoajat voivat vastata joistakin ohjelmakokonaisuuksista/ huoltotehtävistä sen sijaan että toimivat koko leirin kiinteästi ryhmänjohtajina
• vaeltajaikäinen voi hyvin vastata laajemmistakin kokonaisuuksista leirillä, ansaitsee kyllä taustatukea ja vaeltajaikäisten omaa ulottuvuutta tekemiseen

Leirin huoltotehtävissä on mahdollisuuksia toteuttaa partio-ohjelmaa monin tavoin. Esim. muonitusjärjestelyissä voi itse ravitsemuksen turvaamisen lisäksi olla muitakin tavoitteita ja mahdollisuuksia:

• Partiolaisten vanhemmat ovat oiva lisäresurssi, heille voi ehkä antaa vastuun leirin muonituksesta vallankin jos väkeä muuten on vähän
• Muonitus on oiva mahdollisuus lippukunnan vaeltajaikäisille toisella paikkakunnalla opiskeleville, saavat itselleen haastavan tehtävän, nähdä toisiaan, ylläpitää kontaktiaan kotilippukuntaansa ja muonitus hoituu siinä samassa
• Keittiö on loistava paikka aktiivitoiminnasta jo hieman sivuun jääneille entisille johtajille olla sopivasti läsnä ja tukea lippukunnan nykyjohtajistoa puuttumatta liikaa asioihin
• Vartiokeittiö jossa kukin vartio tekee oman ruokansa voi olla hyvä tapa kasvattaa vartion henkeä ja oppia yhdessä toimimista, siihen joskus kannattaa satsata vaikka se veisikin aikaa muulta leiriohjelmalta. Tätä voidaan toteuttaa myös osa leiristä, joidenkin ikäkausien ollessa haikilla tms.
• Keittiövartio joka tehtävänä kiertää muiden huoltotehtävien kanssa huolehtii yhden päivän ruuan kerrallaan koko leirille – luonnollisesti keittiömestarin ohjauksessa

Esteettömyys leirillä

Esteettömyyden lähtökohtana on pyrkimys toisten huomioimiseen ja yhdenvertaisuuteen. Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys hyödyttää kaikkia, luo sujuvuutta arkeen. Esteettömyys on turvallisuutta ja laatua – siitä ole haittaa kenellekään. Esteettömyyden huomaa vasta kun se puuttuu. Esteettömyys yhdenvertaistaa: kaikki pääsevät samoihin paikkoihin ja samoja reittejä pitkin, tieto on kaikkien ulottuvilla. Esteettömyyden kautta kaikki pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan.

Leiriolosuhteissa on hyvä varmistaa, että esteettömyys muodostuu ns. katkeamattomasta ketjusta:

• Etukäteen saatava tieto kohteesta
• Matka ja saapuminen kohteeseen
• Sisäänkäynti kohteeseen
• Kohteessa toimiminen

Kun valmistaudut tekemään leiristä esteetöntä sisupartiolaisille, ole yhteydessä asiantuntijoihin. Sisu itse, sisun lähipiiri, omat johtajat tai asiantuntijat esim. vammaisjärjestöissä osaavat kertoa asioista parhaiten. Molemminsuuntainen avoin yhteydenpito ja tiedottaminen ovat kaiken lähtökohta. Rakennetussa ympäristössä esteet usein rakennetaan. Siksi hyvä suunnittelu kannattaa! Vaikka kaikkia ongelmia ei olisikaan mahdollista ratkaista, voi monia asioita toteuttaa usealla eri tavalla. Esteettömyyden suunnittelu opettaa varmasti paljon leirin tekijöille.

Suuremmilla leireillä kannattaa perustaa esteettömyystyöryhmä. Esteettömyystyöryhmä kannattaa koota jo leirin suunnittelun ensi metreillä, jotta esteettömyys saadaan osaksi suunnittelua ja sitä kautta leiristä saadaan toimivampi. Jokaiseen leirin työryhmään olisi hyvä nimetä esteettömyysyhteistyöhenkilö, johon ollaan aktiivisesti yhteydessä ja joka saa koulutuksen esteettömyyteen.

Leirin ilmoittautumislomakkeeseen kannattaa koota selkeät kysymykset erityisen tuen tarpeesta, jotta tieto tarvittavista toimista tulee tekijöiden tietoon riittävän aikaisin. Leirin ilmoittautumislomakkeella tulee kysyä erikseen mm. seuraavia asioita:

• Osallistujan käyttämät apuvälineet ja apuvälineen sähkön/latauksen tarve.
• Osallistujan liikuntakyky ja liikkumisen rajoitteet.
• Osallistujan kieli- ja kommunikointitapa.
• Käyttääkö osallistuja avustajaa? Minkälaista avustusta osallistuja tarvitsee? Tuoko osallistuja mukanaan oman avustajansa?

Ohjeita lippukuntaleireille

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ovat tehneet ohjevihkoja lippukuntaleirien osa-alueista kuten ohjelmasta, haikista, rakentelusta, muonituksesta, turvallisuudesta ja ensiavusta:

• Lippukuntaleirin ENSIAPU -vihko 2019
• Lippukuntaleirin TURVA -vihko 2019
• Lippukuntaleirin RAKSA -vihko_2019
• Lippukuntaleirin OHJELMA -vihko 2019
• Lippukuntaleirin MUONITUS -vihko 2019
• Lippukuntaleirin HAIKKI -vihko 2019
• Perheet partioleirillä -vihko 2021

Lue myös

• Hyödynnä Esteettömyyden tarkistuslistoja ja esteettömyysikoneita leirien suunnittelussa ja rakentamisessa.
• Tutustu myös erinomaiseen julkaisuun Esteettömyys edellä – Näin toteutettiin tapahtuma kaikille (Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori 2014).
• Esteettömyyden eri ulottuvuuksia avaa esimerkiksi esteettömyystehtävä. Kokeile tehtävän tekoa leirin suunnittelukokouksissa.
• Voit kysyä lisää esteettömän partioleirin järjestämisestä vaikkapa Facebookissa, josta löytyy ryhmä Esteettömyys partiossa.
• Käytä kuvitettua ja monikielistä varusteluetteloa leirikirjeen laatimisessa.