Ryhmänohjaajakoulutus ajoittuu ensimmäiseen samoajavuoteen, joten koulutuksen järjestäminen tulee ajankohtaiseksi, kun lippukunnassa aloittaa uusia samoajia. Ryhmänohjaajakoulutus kuuluu samoajien ohjelmaan, joten kaikki lippukunnan samoajat käyvät läpi koulutuksen pakollisena osana samoajaohjelmaa. Koulutuksen toteuttaminen on lippukunnan vastuulla. Jokainen lippukunta joutuu omalta osaltaan miettimään, miten kurssi saadaan sopimaan parhaiten oman lippukunnan vuosikalenteriin. Kurssi voi olla samoajien ensimmäisen vuoden syksyllä tai keväällä.
On monta tapaa järjestää ryhmänohjaajakoulutus ja lippukunnan johdon tulee valita juuri omaan lippukuntaan sopiva tapa. Koulutus voidaan järjestää esimerkiksi puolen vuoden aikana samoajien kokoontumisissa tai kahden viikonlopun mittaisena koulutuksena. Seuraavassa luvussa on esimerkkejä toteuttamistavoista. Tärkeää on huomata kolme asiaa:
Lippukunnat voivat tehdä yhteistyötä ja pitää yhteisen ryhmänohjaajakoulutuksen esimerkiksi alueellaan. Jos koulutukseen on osallistumassa lippukunnasta vain muutama samoaja (1-3 samoajaa), kannattaakin toteuttaa koulutus useamman lippukunnan voimin. Alueellisesti järjestetty ryhmänohjaajakoulutus antaa samoajalle paljon, kun hän pääsee tutustumaan muihin alueensa samoajiin ja perinteisiin. Koulutuksesta tulee usein paljon rikkaampi kun mukana on erilaisia kouluttajia, osallistujia ja toimintatapoja.
Alueellisesti järjestetyssä koulutuksessa on huomioitava lippukuntien omat käytännöt ja tarpeet. Osa aktiviteeteista on hyvä jättää tehtäväksi lippukunnissa oman samoajavartion kanssa. Tällaisia aktiviteetteja ovat esimerkiksi pestikeskustelu ja lippukunnan käytännöt. Koska alueen yhteisten viikonloppujen löytäminen voi olla haasteellista, voi harkita koulutuksen järjestämistä iltatapaamisten ja viikonlopun yhdistelmänä, jolloin yhteiseen osioon riittää yksi viikonloppu ja lippukunta huolehtii lopuista aktiviteeteista. Tällöin jokaisessa lippukunnassa tulee samoajien ohjelmassa huomioida, että riittävän moneen tapaamiseen tulee mahduttaa myös koulutusta.
Tässä esitellään muutamia tapoja järjestää samoajien ryhmänohjaajakoulutus. Nämä ovat nimenomaan esimerkkejä ja muitakin tapoja on. Tärkeää on huomioida samoajien tarpeet ja jaksaminen. Lippukunta voi hyvin käyttää omia perinteisiä tapojaan, huomioiden kuitenkin kurssin vaatimukset.
Mahdollisia tapoja järjestää ryhmänohjaajakoulutus:
Arki-iltojen ROK:ssa yhden koulutusillan aikana tehdään noin yksi aktiviteetti. Koska ROK:n arvioitu kokonaisaika on 27 tuntia, on koulutusiltoja oltava vähintään 14 (kesto 2 tuntia / kerta). Kurssi kannattaa rakentaa siten, että samoajilla on vuoden aikana vaihtelevasti koulutusiltoja ja “tavallisia” samoajatapaamisia. Esimerkiksi joka toinen samoajatapaaminen voi olla ROK:sta ja joka toinen tapaaminen muuta samoajaohjelmaa. Samoajaikäiselle kalenteriaikataulut ovat vaikeita. Mikäli mahdollista, koulutukset kannattaa pitää esimerkiksi viikkotoiminnassa. ROK:lla on oltava selkeä aloitus- ja lopetuskerta, ja samoajan on osattava erottaa koulutus muusta samoajaohjelmasta.
Arki-iltojen koulutukset kannattaa järjestää samaan aikaan vuodesta kuin johtamisharjoittelu, jotta koulutusilloissa voidaan käsitellä harjoittelussa esiin nousevia asioita. Kuitenkin ainakin joitain koulutusaktiviteetteja olisi hyvä olla käytynä ennen kuin johtajaharjoittelu alkaa, jotta samoajalla on riittävästi työkaluja aloittaa johtamisharjoittelu.
Arki-iltojen ROK:n hyvänä puolena on esimerkiksi se, että samoajat jaksavat keskittyä paremmin, kun koulutusta on vain muutama tunti kerrallaan. Arki-iltoihin on myös helppo kutsua vierailevia kouluttajia tai käydä tutustumassa erilaisiin paikkoihin, kuten lippukunnan kämppään tai varastoon. Sairastumistapauksissa yhden illan koulutukset on helpompi korvata kuin koko viikonlopun koulutusjakso. Arki-iltojen ROK:n haasteena on, että koulutuksesta tulee helposti hajanaista eivätkä samoajat osaa välttämättä linkittää eri kerroilla oppimaansa yhdeksi kokonaisuudeksi. Jos arki-iltojen ROK järjestetään alueellisesti tai kurssilla on muuten toisilleen vieraita henkilöitä, eivät he välttämättä tutustu toisiinsa yhtä hyvin kuin viikonloppukurssilla.
Kouluttajat ja kurssilaiset sopivat ensimmäisessä koulutusillassa, miten toimitaan niissä tilanteissa, jolloin kurssilainen ei pääse paikalle yhteen koulutusiltaan. Kurssilaisen on kuitenkin jollain tavalla saatava tieto myös tässä koulutusillassa käsitellyistä aiheista.
Kahden viikonlopun ROK:ssa aktiviteetit jaetaan kahdelle eri viikonlopulle. Viikonloput on hyvä sijoittaa kalenteriin siten, että ensimmäinen viikonloppu pidetään ennen johtamisharjoittelun alkamista ja toinen viikonloppu on johtamisharjoittelun loppupuolella tai kun harjoittelu on ohi. Tarvittaessa voi järjestää muutaman yksittäisen koulutusillan viikonloppujen välissä.
Ensimmäiseen viikonloppuun kerätään erityisesti niitä koulutusaktiviteetteja, joiden tietoja samoaja tarvitsee välttämättä johtamisharjoittelussa (kokous-teema kokonaisuudessaan, muista teemoista osia). Toiseen koulutusviikonloppuun voidaan jättää sellaiset aktiviteetit, joissa syvennytään enemmän johtamiseen ja joiden kouluttamisessa on hyötyä siitä, että samoajilla on jo johtamiskokemusta. Toinen kurssiviikonloppu voidaan hyvin järjestää kaikilla mukavuuksilla, mutta toisen viikonlopun olisi hyvä olla maastossa tai kämpällä, jolloin retkitaitojen kertaus tulee lähes itsestään.
Kahden viikonlopun ROK:n etuina ovat esimerkiksi kurssilaisten parempi ryhmäytyminen, kaikki ovat varmemmin paikalla jokaisessa aktiviteetissa, retkitaitojen kertaus ja koulutettavien asioiden helpompi linkittäminen toisiinsa. Kahden viikonlopun ROK:n heikkoutena on muun muassa koulutuksen käyminen liian raskaaksi ja siten samoajien väsyminen. Lisäksi jokaisen kurssilaisen on pystyttävä olemaan läsnä kummassakin koulutusviikonlopussa, muuten kurssilaiselle jää liian suuri aukko koulutukseen eikä hän voi saada koulutusta valmiiksi ilman erikseen järjestettävää korvaavaa koulutusta.
Koulutusiltojen ja viikonlopun yhdistelmä ROK:ssa osa koulutusaktiviteeteista käydään läpi arki-iltojen koulutuksissa ja osa aktiviteeteista taas viikonlopun aikana. On syytä harkita, sijoittaako koulutusviikonlopun heti kurssin ja johtamisharjoittelun alkuun vai päättääkö viikonloppu koko kurssin ja harjoittelun.
Arki-iltojen koulutukset pyörivät samaan aikaan kuin johtamisharjoittelu, jotta niissä voidaan käsitellä harjoittelussa esiin nousevia asioita. Ennen johtamisharjoittelun alkamista samoajilla on oltava ainakin muutama koulutuksen aktiviteetti jo käytynä, jotta heillä on edes jonkinlaisia eväitä aloittaa johtamisharjoittelu. Johtamisharjoittelun aikana samoajille järjestetään sekä koulutusiltoja että muuta samoajaohjelmaa.
Yhdistelmä ROK on erityisen toimiva alueellisen ROK:n järjestämismuoto. Koko kurssin koulutusviikonlopussa käsitellään sellaisia asioita, joissa kurssilaisten lippukunnalla ei ole suurta merkitystä. Arki-illat voidaan taas pitää oman lippukunnan kesken, jolloin on helpompi käsitellä juuri kyseisen lippukunnan toimintatapoja. Myös osa arki-illoista voidaan järjestää alueellisesti.
Johtamisharjoittelu on pituudeltaan 6 kuukautta eli useimmiten se jatkuu muiden osioiden jälkeenkin. Kurssi on suoritettu vasta kun myös johtamisharjoittelu on ohi. Aktiviteetteja voi jakaa osiin ja esimerkiksi leikkiaktiviteetillä keventää eri koulutusosioita.
Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki. Kouluttaja arvioi toteutusvinkkien määrää/monipuolisuutta aktiviteetin osaamistavoitteiden mukaan. Kouluttajan on myös huomioitava koulutuksen kohderyhmä; vaikka aiheet ovatkin samoja, tarkoitus ei ole kouluttaa niin laajasti ja syvällisesti kuin esimerkiksi partiojohtajien peruskurssilla.
Jokainen kurssi on erilainen, mutta suosittelemme aktiviteeteille seuraavaa järjestystä:
Aktiviteetti | Aiemmin käsiteltävä aktiviteetti | Teema |
---|---|---|
1. Samoajajohtajan oikeudet ja velvollisuudet | Johtaminen | |
2. Ikäkausien ominaispiirteet | Partiokasvatus | |
3. Ryhmän vaiheet | Ryhmä | |
4. Ryhmäytyminen ja ryhmähenki | Ryhmä | |
5. Partiomenetelmä ja -ihanteet | Partiokasvatus | |
6. Partio-ohjelma | Partiokasvatus | |
7. Toimintasuunnitelman tekeminen | Partiomenetelmä- ja ihanteet, Partio-ohjelma | Kokous |
8. Ryhmän kokouksen suunnittelu | Partiomenetelmä- ja ihanteet, Partio-ohjelma | Kokous |
9. Pestikeskustelu | Johtaminen | |
10. Johtamisharjoittelu | Pestikeskustelu | Johtaminen |
11. Johtaminen eri tilanteissa | Johtaminen | |
12. Leikki | Kokous | |
13. Lippukunnan käytännöt | Kokous/retki | |
14. Ajanhallinta | Johtaminen | |
15. Hiljentymiset ja paussit | Kokous | |
16. Retkitaitojen tarkistus | Retki | |
17. Turvallisuusohjeet ja Turvallisesti yhdessä | Kokous/retki | |
18. Retken järjestäminen | Turvallisuusohjeet ja Turvallisesti yhdessä, Retkitaitojen tarkistus | Retki |
19. Johtamisen haasteet | Johtaminen | |
20. Palautekeskustelu johtamisharjoittelusta | Pestikeskustelu, johtamisharjoittelu | Johtaminen |
Jos lippukunnassa on useampi uusi johtamisharjoittelua ohjaava aikuinen, kannattaa lippukunnassa järjestää ohjaajille tarkoitettu oma iltahetki. Vinkki-illassa on hyvä käydä lävitse ROK:n tavoitteet ja sisältö sekä perehtyä johtamisharjoittelun ohjaajan muistilistan sisältöihin.
ROK päättyy vasta, kun samoaja on suorittanut kaikki koulutusaktiviteetit sekä saanut johtamisharjoittelun päätökseen. Viimeistään johtamisharjoittelun pestikeskustelun yhteydessä on samoajan kanssa sovittava, milloin johtamisharjoittelu ja muu ryhmänohjaajakoulutus päättyy. Näin samoaja ja luotsi tietävät mihin sitoutuvat. Luotsin tehtävänä on koordinoida ja varmistaa, että kaikki ryhmänohjaajakoulutusta käyvät samoajat ovat käyneet läpi kaikki koulutusaktiviteetit sekä johtamisharjoittelun. Luotsi antaa tarvittaessa lisäkoulutusta niille samoajille, jotka eivät ole jostain syystä käyneet jotain koulutusaktiviteettia.
Ryhmänohjaajakoulutuksen loppuun saattaminen on hieno hetki samoajan partiopolulla. Tätä voi juhlistaa esimerkiksi samoajien yhteisellä illanvietolla tai jakamalla kurssimerkit lippukunnan yhteisessä tilaisuudessa.
Kurssin päätyttyäkin samoaja tarvitsee edelleen luotsin tukea omassa partiotoiminnassaan, niin samoajaohjelman toteuttamisessa kuin mahdollisessa uudessa johtamistehtävässäänkin.
Suoritetun ryhmänohjaajakoulutuksen tunnuksia ovat ROK-merkki sekä Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n yhdessä Opintokeskus Siviksen kanssa myöntämä todistus koulutuksesta. Opintopisteytetty todistus antaa hyvät mahdollisuudet hyväksilukea esimerkiksi toisen asteen opintoja suoritetulla partiokoulutuksella. Ryhmänohjaajakoulutuksesta saatava todistus on laajuudeltaan 10 opintopistettä ja vastaa toisen asteen opintojen tasoa.
Kurssinjohtajan on hyvä tarkistaa opintopisteytettyjen todistuksien hakuprosessi ennen kurssin järjestämistä omasta piiritoimistosta.
Jotta samoaja voi saada Ryhmänohjaajakoulutuksesta opintopisteytetyn todistuksen, tulee kurssinjohtajan toimia näin:
1. Kurssinjohtaja luo Kuksa-partiorekisteriin tapahtuman toteutettavasta ryhmänjohtajakoulutuksesta. Kurssi voi olla useamman lippukunnan yhteinen, tai piirin järjestämä eikä se vaikuta todistuksen saamisen prosessiin. Tapahtuman tiedoissa on oltava vähintään kurssin nimi (ROK), alku- ja loppupäivämäärä, paikkakunta ja kurssinjohtajan nimi. Tapahtumaan ilmoitetaan osallistujiksi kaikki kurssin suorittavat samoajat.
Huom! Koulutukseen osallistujan on suoritettava kaikki koulutuksen aktiviteetit aktiviteettien kuvausten mukaisesti, jotta koulutuksen laajuus täyttyy. Koulutus on valmis vasta, kun johtamisharjoittelu palautekeskusteluineen on päättynyt. Jos koulutus toteutetaan joillakin suppeammilla aktiviteettisisällöillä kuin Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n ohjelmassa on määritelty, ei todistusta voi hakea.
2. Kurssinjohtaja ilmoittaa piiritoimistolle kurssin päätyttyä, että kurssi on pidetty ja kaikille tapahtuman osallistujat saavat todistuksen. Jos joku ei suorittanut kurssia loppuun, hänen osallistumisensa poistetaan Kuksan tapahtumasta. Jos jonkun koulutukseen osallistujan kohdalla koulutuksen loppuunsaattaminen viivästyy, voidaan hänen tietonsa toimittaa piiritoimistoon jälkikäteen. Silloin viestiin liitetään tiedot suorittajan nimestä, kurssin ajankohdasta, paikasta ja kurssinjohtajan nimestä.
3. Piiritoimiston työntekijä syöttää osallistujien tiedot Sivisverkkoon, jonne koulutustiedot tallennetaan ja josta todistukset tulostetaan. Todistukseen tulee suorittajan etunimi ja sukunimi sen mukaan mitä Kuksassa kenelläkin on näissä kentissä. Kuksassa oleva sähköpostiosoite on Sivisverkossa eri henkilöt erotteleva tekijä. Kuksasta Sivisverkkoon siirretään myös suorittajan syntymäaika. Myöhemmin kun suorittaja täyttää 18 vuotta, hän voi rekisteröityä Sivisverkkoon ja tunnistautua pankkitunnuksilla henkilöllisyyden varmistamiseksi. Silloin myös ROK-todistukseen voidaan muuttaa koko henkilötunnus. Jos koulutuksen käynyt tarvitsee uuden kopion todistuksesta, saa sen tilattua Opintokeskus Siviksestä korvausta vastaan. Piiritoimiston työntekijä tulostaa todistukset suoraan osallistujille tai lippukuntaan juhlavasti jaettavaksi.
4. Koulutukseen osallistuneille voidaan jakaa heti koulutuksen päätöstilaisuudessa kurssitodistus, joka voi olla esimerkiksi Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n todistuspohjalle kirjoitettu. Opintokeskus Siviksen myöntämä todistus on kuitenkin ainoa virallinen opintopisteet kertova todistus.
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Pikalinkit