Seikkailijoiden mallitoimintasuunnitelma (etelä)

Viikko 2 Pyörtyminen ja tajuttomuus + Hätäpuhelu 

Viikko 3 Jokaisenoikeudet

Viikko 4 Leipuri-haaste: Suolainen leivonnainen

Viikko 5 Naskalit + Heittoköysi + Heikot jäät

Viikko 6 Leipuri-haaste: Makea leivonnainen

Viikko 7 Haavat ja hiertymät + Purema ja pisto

(Hiihtoloma viikolla 8/9/10 paikkakunnasta riippuen)

Viikko 8/9 Muistelemispäivä

Viikko 9/10 Paineside + nenäverenvuoto

Viikko 11 Uimataito + Veden varassa + Pelastusliivit vedessä

Viikko 12 Köysivyyhti

Viikko 13 Leipuri-haaste: Oma keittokirja & Koristelu

Viikko 14 Liikuntapäiväkirjan aloitus

Viikko 15 Kaupunkisuunnistus

Viikko 16 Karttamerkit

Viikko 17 Parioviikko

Viikko 18 Kisoihin valmistautuminen

Viikko 19 Mittakaava+metsätyypit

Viikko 20 Retki

Joukkue keskustelee pyörtymiseen ja tajuttomuuteen johtavista syistä. Seikkailijat harjoittelevat tilanteissa annettavaa ensiapua. Miten auttaa pyörtynyttä? Kuinka tajuton laitetaan kylkiasentoon? Seikkailijat harjoittelevat potilaan kylkiasentoon kääntämistä. Samalla on hyvä puhua myös päihteistä. Milloin joku sammuu ja mistä se johtuu? Entä jos joku tuttu kaveri tai perheenjäsen on sammunut? Vierasta tajuttoman oloista henkilöä ei saa lähestyä liian varomattomasti, sillä aina ei voi tietää, miten tämä reagoi. Apua tarvitsevaa ei kuitenkaan saa jättää auttamatta. Parasta on kertoa aikuiselle tai hälyttää apua. Talvella hankeen jäänyt on aina hengenvaarassa, joten apu on saatava nopeasti paikalle. Tarvikkeet: huopia, makuualustoja tai maavaatteita alustoiksi.

Toteutus: Sampo tulostaa pienet tarinat paperille. Seikkailijoiden tehtävänä on merkitä tarinaan vihreällä asiat, joita jokaisennoikeuksien mukaan saa tehdä ja punaisella ne, mitä ei saa. Vaihtoehtoisesti seikkailijat voivat sopia jonkin liikkeen, jota tehdään silloin, kun kyseessä on sallittu asia (esimerkiksi heilutellaan käsiä) ja kun kielletty (esimerkiksi hypitään paikallaan). Maija ja Pertti lähtivät metsäretkelle. Aurinko paistoi ja oli lämmintä, kun lapset pääsivät metsän reunaan. He kävelivät polkua eteenpäin ja näkivät vieressään paljon mustikoita. Maija halusi maistaa niitä, joten he pysähtyivät hetkeksi syömään mustikoita. Seuraavaksi polun varrella näkyi pieni järvi, jossa he uivat, koska oli kuumaa. Pertti onki myös muutaman kalan. Järven rannalla he söivät eväitä. Maija jätti roskat kiven alle, koska ei jaksanut laittaa niitä reppuunsa. Pertti löysi rannalta hienon kävyn, jonka otti mukaansa. Sitten lapset jatkoivat polkua eteenpäin. Edessä näkyi talo, jonka pihassa kasvoi kauniita ruusuja. Lapset kävelivät pihan poikki, ja Maija keräsi mukaan yhden ruusun. Alkoi tulla ilta, ja lapset päättivät lähteä kotiinpäin. He oikaisivat naapurin pellon poikki, jotta ennättävät ajoissa iltapalalle.

Vartio leipoo sämpylöitä. Erilaisia sämpyläreseptejä löytyy netistä ja leivontakirjoista useita. Yksi perusresepti on seuraava: 5 dl vettä tai maitoa 50 g hiivaa tai 1 pss kuivahiivaa 1 tl suolaa ripaus sokeria 10 dl jauhoja 0,5 dl öljyä Neste lämmitetään. Jos käytössä on tuoretta hiivaa, se liotetaan nesteeseen. Lisätään suola ja sokeri. Osa jauhoista sekoitetaan joukkoon ja niiden mukana mahdollinen kuivahiiva. Loput jauhot alustetaan taikinaan ja öljy lisätään loppuvaiheessa. Reseptissä voi käyttää mitä tahansa jauhoja seikkailijoiden makumieltymysten mukaan. Taikinan annetaan kohota puolisen tuntia, jonka jälkeen siitä leivotaan sämpylät. Sämpylöitä paistetaan 225 asteessa noin 12 minuuttia.

Perinteisten sämpylöiden sijaan ryhmä voi halutessaan kokeilla tikkupullamaisia nuotiosämpylöitä!

Leipomisesta syntyy aina siivottavaa, joten omien jälkien siivoamista on hyvä harjoitella hoitamaan. Ruuantekopiste on kuitenkin hyvä jättää parempaan kuntoon kuin sen käyttöönsä otti.

Seikkailijat harjoittelevat naskaleiden käyttöä, niiden avulla etenemistä sekä jäällä kierimistä, mieluiten jäällä, jolla saa mahdollisimman todellisen tuntuman tarvittavaan voimankäyttöön. Seikkailijat saavat ensin kokeilla naskaleiden avulla etenemistä vartioittain. Sampo tekee sillä välin radan, johon on merkitty avanto, naskaleiden varassa edettävä matka ja kierien edettävä matka. Harjoittelun jälkeen voidaan pitää nopeuskisa. Kun ensimmäinen on maalissa, lähtee seuraava liikkeelle avannosta. Samalla käydään läpi, mitä tehdä, jos jää pettää alta tai jos huomaa toisen tarvitsevan apua jäällä. Rataan voi tehdä erilaisia heikkojen jäiden riskialueita, esim. Siltoja, virtauskohtia tai keväisiä jäitä. Yksi rasti radalla voi olla heittoköyden heittäminen, sen avulla pelastautuminen sekä vyyhdin oikeaoppinen keriminen.

Laskiaispullien leipominen:

Pullataikina onnistuu esimerkiksi seuraavalla reseptillä: 200 g voita 5 dl maitoa 50 g hiivaa 2 dl sokeria 2 rkl kardemummaa 2 tl suolaa 1 kananmuna n. 15 dl vehnäjauhoja Voi sulatetaan mikrossa tai liedellä. Maito lämmitetään kädenlämpöiseksi ja joukkoon murennetaan hiiva. Nestettä sekoitetaan, kunnes hiiva on liuennut. Joukkoon sekoitetaan sokeri, kardemumma, suola ja kananmuna. Noin puolet jauhoista lisätään desilitra kerrallaan ja taikinaa vatkataan hetken aikaa. Loput jauhoista lisätään taikinaan vähitellen kädellä vaivaten. Loppuvaiheessa lisätään voisula. Noin yksi desilitra jauhoista kannattaa säästää, sillä sen voi lisätä tarvittaessa alustamisen aikana. Taikinaa alustetaan, kunnes se on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista ja kädestä. Taikinakulho peitetään liinalla ja taikinaa kohotetaan lämpimässä paikassa noin 45 minuuttia, kunnes se on kohonnut kaksinkertaiseksi. Pullataikinasta voi jokainen seikkailija leipoa esimerkiksi itsensä näköisen pullaukkelin, korvapuusteja, voisilmäpullia tai vaikkapa pitkon tulevalle retkelle. Pullia paistetaan 200 asteessa koosta riippuen 8–15 minuuttia

Seikkailija opettelee tyypillisten retkellä ja kokouksissa syntyvien pienten haavojen hoitoa. & Seikkailija tuntee ampiaisen piston tai kyyn pureman vaatiman perusensiavun. Seikkailija opettelee punkin poistoa ja pureman jälkihoitoa.

Tämän aktiviteetin voi tehdä kololla, ulkona, metsässä tai vaikka partiokämpällä

Johtajan tehtävä

• Sampo huolehtii paikalle riittävästi harjoittelumateriaalia (laastaria, puhdistusainetta tai puhdasta vettä, sidetaitoksia, sideharsoa, näytteeksi rakkolaastareita). Hän kertoo ensin haavojen ja hiertymien hoidosta ja ohjeistaa sitten vartionjohtajat harjoittelemaan vartioidensa kanssa. Sampo antaa palautetta ja opastaa tarvittaessa oikean ensiavun. Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja varmistaa, että kaikki saavat harjoitella haavojen hoitoa esimerkiksi pareittain.
• Sampo kertoo joukkueelle ampiaisen pistosta ja kyyn puremasta. Hän ohjeistaa vartiota auttamaan ensiapua tarvitsevaa. Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja toimii sammon ohjeiden mukaisesti potilaana. Hän kertoo vartiolleen, mitä hänelle on sattunut ja pyytää apua.

Toteutusvinkit:

• Seikkailijat harjoittelevat antamaan erilaisiin haavoihin ja hiertymiin ensiapua. Kukin seikkailija voi toimia vuorollaan potilaana ja ensiavun antajana. Ensiapua voidaan tarvita esimerkiksi pieneen naarmuun, naulaan astuneeseen jalkaan, puukolla veistettyyn sormeen ja kantapäähän syntyneeseen rakkoon.
• Joukkue keskustelee ensin perusteista ja harjoittelee sitten vartioittain eri tilanteiden avulla. Sampo kertoo vartionjohtajille, mitä heille on "sattunut" ja ohjeistaa vartiota auttamaan ensiapua tarvitsevaa. Vartionjohtajille voi antaa esimerkiksi seuraavanlaisia ohjeita: "Sinua on purrut kyy sääreen. Menet paniikkiin ja juokset ympäriinsä huutaen apua." tai: "Sinua on pistänyt useampi ampiainen, ja yksi pistoista osui kaulaan. Hetken päästä pistoskohta turpoaa todella pahasti ja sinusta tuntuu, ettei henki kulje kovin hyvin." Tarvikkeet: käärmepakkaus, kylmäpakkaus (Epipen-harjoituskynä)

Lippukunnan yhteinen talviretki

Yleistä: Muistelemispäivänä (World Thinking Day) juhlitaan partioystävyyttä, lisätään tietoisuutta maailman epäoikeudenmukaisuudesta ja kerätään varoja köyhempien maiden partiotoimintaa varten. Muistelemispäivää vietetään 22.2. joka vuosi. Muistelemispäivä on partioliikkeen perustajan Lordi Robert Baden-Powellin ja hänen puolisonsa Lady Olave Baden-Powellin, partiotyttöjen ylijohtajan, yhteinen syntymäpäivä. Perinne on jatkunut vuodesta 1926.

Muistelemispäivämateriaali julkaistaan joka vuosi erikseen partio-ohjelma.fi:n. Tsekkaa ajankohtainen materiaali linkin takaa!

Muistelemispäivämateriaali: https://partio-ohjelma.fi/toiminta/muistelemispaeivae

Tavoite: Seikkailija tietää, miten toimitaan, kun omasta tai kaverin nenästä tulee verta. & Seikkailija osaa tyrehdyttää verenvuodon.

Paikka: Tämän aktiviteetin voi tehdä kololla, ulkona tai vaikka partiokämpällä

Johtajan tehtävä:

• Sampo näyttää mallia ja kertoo, kuinka paineside tehdään. Sampo ohjeistaa vartionjohtajat harjoittelemaan vartioiden kanssa. Sampo tarkistaa sidokset, neuvoo ja antaa palautetta. Sampo seuraa ensiavun antamista sekä antaa palautetta ja opastaa tarvittaessa oikean ensiavun.

Toteutusvinkkejä:

• Vartionjohtajan tehtävänä on esittää potilasta. Sampo ohjeistaa ja maskeeraa vartionjohtajat. Vartionjohtaja toimii vartiolaisten antamien ensiapuohjeiden mukaan ja vastaa esitettyihin kysymyksiin.
• Sampo antaa vartiolle tehtäväksi kuvata kännykkäkameralla lyhyt opetusvideo nenäverenvuodosta. Lähdemateriaalina ryhmä voi käyttää Reppu-taitokirjaa. Toisten vartioiden videoiden katsominen toimii hyvänä kertauksena ja toistona oppimista tehostamaan. Nenäverenvuodon ensiapu on yksinkertainen. Nenä tyhjennetään niistämällä ja vuotava sierain puristetaan umpeen painamalla nenän sivua väliseinää vasten vähintään 15 minuuttia yhtämittaisesti. Potilas istuu etukumarassa asennossa, millä estetään veren valuminen nieluun. Vuodon tyrehtymistä voidaan edistää asettamalla jääpussi tai jotain muuta kylmää niskaan tai otsalle. Jos verenvuoto ei lakkaa 15 minuutin aikana, on syytä lähteä lääkäriin. Potilas kuljetetaan istuvassa asennossa.
• Seikkailijat vuorotellen potilaita. Potilas päättää, missä haava on (kämmenessä, kädessä, sääressä vai reidessä). Muiden vartion jäsenten tehtävänä on sitoa paineside. Käytetään eri tarvikkeita eri potilaille: - joustosiderullia ja sidetaitoksia - valmista ensisidettä - tilapäisvälineitä (vaatteita) Harjoittelun ohessa joukkue keskustelee: Koska painesidettä käytetään? Miten se auttaa? Mistä sen voi tehdä? Tarvikkeet: runsaasti joustosiderullia, ensisidepaketti ja tilapäisvälineitä, kuten partiohuiveja, t-paita, sukkia, pipo, lapasia

Tavoite: Seikkailija tietää, miltä tuntuu uida pelastusliivit päällä. & Seikkailija saa uimataidon harjoitusta. & Seikkailija osaa auttaa veden varaan joutunutta sekä tietää, miten toimia, jos itse joutuu veden varaan.

Paikka: Tämän aktiviteetin voi tehdä vesillä tai vaikka vierailla jossakin kohteessa!

Johtajan tehtävä:

• Sampo informoi vanhempia kokoontumispaikasta ja varusteista. Sampo vastaa turvallisuudesta. Vartionjohtaja selvittää vartiolleen, mitä on tarkoitus tehdä, ja jakaa tehtäviä vartion sisällä.
• Sampo varmistaa turvallisuuden uintireissun aikana.
• Sampo informoi vanhempia tarvittavasta varustuksesta ja paikasta. Sampo tarkistaa vanhemmilta seikkailijoiden uimataidon. Sampo ohjaa, neuvoo ja vastaa turvallisuudesta. Sampo pyytää tarvittaessa apua aktiviteetin toteuttamiseen esimerkiksi piirin meripartiolaisilta.

Toteutusvinkkejä:

• Monissa kaupungeissa partioryhmillä on mahdollisuus päästä uimaan ilmaiseksi tai alennetuilla hinnoilla, jos ryhmä varaa ajan etukäteen. Sammon kannattaa ottaa yhteyttä läheiseen uimahalliin tai liikuntavirastoon etukäteen ja selvittää oman paikkakunnan käytäntö. Kun tieto on selvillä, se kannattaa jakaa myös paikkakunnan muille lippukunnille.
• Seikkailijat harjoittelevat uimahallissa, järvessä tai meressä, miten toimitaan, jos joutuu veden varaan tai pelastaa toista. Seikkailijat kokeilevat huddling-kelluntaa ja tajuttoman kuljetusta vedessä. He kokeilevat myös uimista vaatteet päällä. Myös pelastusrengasta ja heittoliinaa on hyvä testata. Tarvikkeet: pelastusrengas, heittoliina
• Kaikki paitsi kaksi seikkailijaa seisovat uima-altaassa pareittain käsikynkässä. Kahdesta parittomasta toinen on kiinniottaja ja toinen kiinniotettava. Jahdattu voi milloin tahansa tarttua jonkun henkilön käsivarteen, jolloin hänen entinen parinsa joutuvat jahdattavaksi. Kun joku jää kiinni, vaihdetaan roolit toisin päin. Jahdattu alkaa jahtaamaan ja toisinpäin. Lähde: Scouterna
• Vartiot kisailevat toisiaan vastaan. Jokainen ui vuorollaan tietyn matkan. Jos seikkailijat ovat hyviä uimareita, vartio voi myös valita tietyn tekniikan joka kierrokselle (rintauinti, vapaauinti, selkäuinti…). Apuvälineinä voidaan myös käyttää lautoja. Lähde: Scouterna
• Joukkue harjoittelee pelastusliivien pukemista ja veteen hyppäämistä pelastusliivit päällä. Pelastushypyssä pidetään kädet ristissä rinnan päällä ja jalat suorana ristikkäin. Hypätään jalat edellä. Uiminen tuntuu erikoiselta pelastusliivit päällä. Seikkailijat kokeilevat, miten se sujuu.

Toteutusvinkki:

Köysiä tarvitaan erityisesti kiipeilyssä ja veneilyssä, mutta myös jokainen retkelle lähtevän kannattaa omat köytensä pitää siistissä nipussa, jotta tarpeen tullen ne saa nopeasti käyttöön eikä tarvitse käyttää aikaa köyden availuun. Hyvä vyyhti on sellainen, että köyden saa nopeasti käyttövalmiiksi. Ryhmä voi harjoitella vyyhtien tekemistä eripaksuisilla köysillä ja tekniikoilla. Päivän hyvänä työnä ryhmä voi selvittää lippukunnan varaston kaikki köydet ja tehdä niistä siistit vyyhdit. Vyyhtejä voi tehdä myös pitkistä sähköjohdoista, letkuista tai muista helposti sotkeentuvista asioista.

Toteutusvinkki: Joukkue leipoo muffineja vartioittain. Jokainen seikkailija saa koristella muffiniaan itse esim. kuorrutteella ja strösselillä houkuttelevaksi kuppikakuksi.    

Jokainen seikkailija tuo kotoa oman lempireseptin koloiltaan. Joukkue kokoaa näistä resepteistä kirjan, jota monistetaan kaikille joukkueen jäsenille.

Tutustutaan omanikäisten liikuntasuosituksiin ja suunnitellaan niiden pohjalta visuaalinen ja palkitseva liikuntapäiväkirja jokaiselle ryhmän jäsenelle ja pitää sitä muutaman kuukauden ajan. Ryhmää voi kannustaa liikkumaan pelillistämällä liikkumisen vielä esimerkiksi pelaamalla Afrikan tähteä ilman noppaa siten, että jokaisesta liikutusta viidestä tunnista ryhmä pääsee yhden askeleen eteenpäin tms. Ryhmä voi liikkua myös kolokerroilla esimerkiksi yhdistämällä suunnistusaktiviteetteja kolokertoihin.

Sampo käy ennen kokousta viemässä lähialueelle rasteja ja merkitsee ne samalla tulostettuun karttaan. Suunnistuksen voi toteuttaa joko viuhkasuunnistuksella eli niin, että keskipisteestä (vaikka kolo) lähetetään rasti kerrallaan suunnistamaan ja joka rastin jälkeen palataan keskipisteeseen hakemaan johtajalta seuraava rasti. Rastit voivat olla eri vaikeusasteisia ja osa voi olla viitoitettuja. Reittiä ja edistymistä on helppo seurata kun jokaiselta rastilta palataan takaisin samaan pisteeseen.

Toinen vaihtoehto on kiertää rasteja koko ryhmän voimin ja jakaa suunnistus vastuuta yhdelle seikkailijalle. Välillä voi pysähtyä perustelemaan maaston muotoja tai yksittäisiä maamerkkejä. Kaikkien ryhmäläisten on hyvä pysyä kokoajan kartalla.

Tavoite: Seikkailija tuntee yleisimmät karttamerkit ja -värit.

Paikka: Tämän aktiviteetin voi toteuttaa kololla, kämpällä, metsässä ja ulkona, sekä tarvittaessa myös etänä kotoa käsin!

Johtajan tehtävä:

• Sampo suunnittelee erilaisia tapoja opetella karttamerkkejä. Hän ohjeistaa vartionjohtajat tekemään pelejä ja pelaamaan niitä yhdessä seikkailijoiden kanssa. Hän vie seikkailijat havainnoimaan kartan vastaavuutta luontoon.

Toteutusvinkkejä:

• Lippukunta voi hankkia itselleen Koopisteen suunnitteleman koko perheen Suunnistuspelin. Peli sopii hyvin karttamerkkien opetteluun ja kertaamiseen. Peli löytyy Suunnistajankaupan valikoimista suunnistajankauppa.fi.
• Vartio pelaa etäkokouksissa tai karttamerkkien osaamisen testauksessa Kahootia. Karttamerkkeihin liittyviä pelejä löytyy Kahootista hakusanalla karttamerkit tai johtaja voi myös halutessaan tehdä sellaisen itse.
• Jokainen seikkailija piirtää 4 x 4 ruudukon, jonka jokaiseen ruutuun piirretään jokin karttamerkki. Sampo voi kirjoittaa paperille, mitkä karttamerkit ovat käytettävissä. Ruudukoiden karttamerkkeineen valmistuttua vartionjohtaja sanoo karttamerkkejä ääneen, ja seikkailijat ympyröivät omasta ruudukostaan aina sen merkin, jonka vartionjohtaja on sanonut. Se, joka saa ensimmäisenä täyden rivin vaakaan, pystyyn tai vinoittain, huutaa bingo ja on pelin voittaja. On silti järkevää pelata peli viimeiseen ruutuun asti.
• Sampo antaa jokaiselle seikkailijalle saman kartan. Hän näyttää seikkailijoille lähtöpaikan kartalta. Johtaja kertoo jonkin matkan vain sanallisesti karttatermein, esimerkiksi ”Kuljin 200 m etelään, ylitin ojan, nousin kukkulalle ja …” Seikkailijat näyttävät tarinan jälkeen, mihin olettavat johtajan päätyneen. Lopuksi sampo voi esittää tiukan kysymyksen seikkailijoille: Mistä olisi kannattanut mennä

Osallistuminen partiolaisten kirkkopyhään tai Yrjönpäivänjuhlaan, ei tavallista viikkokokousta.

Toteutusvinkki:

Partiotaitokisoissa julkaistaan tehtävien nimiä ennakkoon, jonka lisäksi kilpailun sijainti ja viestintä saattavat tarjota vinkkejä mahdollisista tehtävistä. Ryhmä yrittää etsiä näitä vihjeitä ja keksiessään perehtyy asiaan ja tarvittaessa harjoittelee taitoja, joita luulevat tarvitsevansa tehtävän aikana.

Seikkailijat tutkivat erilaisista kartoista, mistä mittakaavamerkintä löytyy. He selvittävät, miten mittakaavan avulla matka kartalla muutetaan metreiksi maastossa. Sampo näyttää kartalta eri kohteita ja ohjeistaa vartioita mittaamaan matkat kartalta ja muuntamaan ne matkaksi luonnossa. Samalla karttaa tutkiessa voidaan tutkailla erilaisia metsätyyppejä (havu, lehti tai sekametsä) ja pohtia näiden metsien sopivuutta majoittumiseen.

Seikkailijat laskevat retken jälkeen, kuinka pitkä matka on kävelty ja pohtivat oliko kyseisessä metsätyypissä jotain hyviä ja huonoja puolia. (esim. Kesällä kuusimetsissä yleensä paljon hyttysiä)

Retkellä tehdään seuraavat aktiviteetit:

Yö laavussa

• Seikkailijat yöpyvät laavussa. Laavu pystytetään yhdessä ja sille etsitään yhdessä sammon kanssa sopiva pystytyspaikka. Etukäteen on hyvä miettiä esimerkiksi yöpymisvarusteita (riittävän lämmin makuupussi, eristävä alusta ja sopiva vaatetus). Yöpymisen jälkeen on hyvä käydä onnistumiset ja opit läpi yhdessä seikkailijoiden kanssa.
•  

Eksyksissä

• Tavoite: Seikkailija tietää, miten selviytyä eksymistilanteessa.
• Johtajan tehtävä: Sampo turvaa tilanteen, suunnittelee reitin, opettaa keinoja ilmansuuntien ja sijainnin määrittämiseen ja on mukana harjoituksissa.

Toteutusvinkki:

• Seikkailijat jakautuvat kahteen vartioon ja molemmille annetaan radiopuhelin. Toinen vartio laittaa silmät kiinni ja toiset lähtevät "piiloon". Piiloon mennyt vartio on eksyksissä ja toinen vartio yrittää löytää heidät. Vartiot ovat yhteydessä toisiinsa radiopuhelimien avulla ja eksyksissä oleva joukkue yrittää kertoa missä he ovat kuvailemalla mitä näkyy, mihin ilmansuuntaan he lähtivät ja niin edelleen. Toinen vartio voi kysyä tarkentavia kysymyksiä. Kun vartiot löytävät toisensa vuoro vaihtuu.
• Joukkue kulkee metsässä ja pysähtelee satunnaisille paikoille pitämään eksymisaiheisia rasteja. Joukkue sitoo jokaisen rastin kohdalla aina puuhun narun. Lopuksi seikkailijat yrittävät löytää takaisin lähtöpisteeseen poimien matkalta mukaansa kaikki solmitut narut. Tehtävä toimii parhaiten pimeässä ja opettaa, että edes tutussa metsässä ei ole aina helppo muistaa kuljettua reittiä tai tunnistaa paikkoja. Samalla ryhmähenki vahvistuu. Johtaja on ryhmän tukena, eikä anna heidän harhautua ainakaan kovin kauas reitistä.
• Joukkue pitää etsintäharjoituksen pienellä alueella, helpossa maastossa. Joku johtajista eksyy, ja vartio etsii hänet.

Etäisyydet

• Tavoite: Seikkailija osaa arvioida etäisyyksiä.

Toteutusvinkkejä:

• Joukkue menee korkealle paikalle tai paikalle, josta on muuten hyvä näköyhteys ympäristöön. Joukkue valitsee kohteita, jotka on merkitty myös karttaan. Seikkailijat arvioivat matkan jokaiseen kohteeseen ja mittaavat sen sitten kartalta. Joukkue pitää kilpailun siitä, kuka arvaa lähimmäksi. Tarvikkeet: kartta ja viivotin tai levykompassi kartan etäisyyksien mittaamiseen.
• Vartio valitsee laulun, jota laulaen kävellään tasaisesti eteenpäin yhden säkeistön ajan. Tämän jälkeen vartio mittaa kuljetun matkan ja painaa sen mieleen. Saman laulun tahdissa voi arvioida kuljettua matkaa myöhemminkin.
• Urheilukentällä jokainen laskee, kuinka monta askelta kuluu 100 metrin matkaan. Tämän jälkeen joukkue menee maastoon ja yrittää arvioida saman matkan maastossa. Joukkue tarkastaa matkan vielä kartan ja kompassin avulla. Matkassa kannattaa huomioida mäet ja muut maaston vaihtelut. Maastossa askeleet voivat olla yllättäen lyhyempiäkin. Askelmäärä muuttuu myös kulkunopeuden mukaan, joten matkan askeleet voi vertailun vuoksi laskea myös kevyessä juoksussa. Tarvikkeet: kartta, mittanauha, kello

Suunnistus

Sampo käy ennen kokousta viemässä lähialueelle rasteja ja merkitsee ne samalla tulostettuun karttaan. Suunnistuksen voi toteuttaa joko viuhkasuunnistuksella eli niin, että keskipisteestä (vaikka kolo) lähetetään rasti kerrallaan suunnistamaan ja joka rastin jälkeen palataan keskipisteeseen hakemaan johtajalta seuraava rasti. Rastit voivat olla eri vaikeusasteisia ja osa voi olla viitoitettuja. Reittiä ja edistymistä on helppo seurata kun jokaiselta rastilta palataan takaisin samaan pisteeseen.

Toinen vaihtoehto on kiertää rasteja koko ryhmän voimin ja jakaa suunnistus vastuuta yhdelle seikkailijalle. Välillä voi pysähtyä perustelemaan maaston muotoja tai yksittäisiä maamerkkejä. Kaikkien ryhmäläisten on hyvä pysyä kokoajan kartalla.

Oikea suunta

Osan edellisen osion rastiväleistä voi kulkea suunnan avulla. Suunnan ottamisessa ja siihen suuntaan kulkemisessa on tärkeä huomioida mahdolliset esteet, kuten puut, reitillä. Suuntaa on hyvä käyttää suunnistuksessa tukena, mutta seikkailijoiden kanssa kannattaa reittiä suunnitellessa miettiä onko suoraan kulkeminen vai polkuja ja muita maastonmuotoja mukaileva reitti helpompi.

Sepeli

Jokainen seikkailijavuosi päättyy seikkailijapeliin. Seikkailijapeli eli sepeli on juonellinen maastoleikki, jonka aikana testataan seikkailijoiden oppimia taitoja. Seikkailijapelissä on aina taustatarina, johon pelin tehtävät tavalla tai toisella liittyvät. Seikkailijapeli kuuluu olennaisena osana seikkailijaohjelmaan. Se päättää jokaisen vuoden ja sen avulla kerrataan ja harjoitellaan opittuja asioita. Tärkeintä on, että sepeli on haastava ja hauska. Seikkailijapeli on samalla myös riitti, joka kertoo seikkailijalle yhden vaiheen päättymisestä ja seuraavan alkamisesta. Seikkailijakisassa on kyllä voittaja, mutta ei häviäjiä – kisaa ei voi reputtaa.