Samoajat - Luotsin opas

Samoaja on 15–17-vuotias nuori, jonka ohjelma kestää kolme vuotta. Samoajaohjelma koostuu erimittaisista aktiviteeteista, joista osa on pakollisia ja osa vapaavalintaisia. Aktiviteetit on jaettu aiheittain 20 taskuun. Pakollisissa aktiviteeteissa samoajat tutustuvat samoajaohjelmaan sekä oppivat johtajuutta, ryhmätyöskentelyn taitoja sekä laajentavat näköpiiriään lippukunnan ulkopuolelle. Viiden pakollisen taskun (meripartiolaisilla lisäksi kuudes Försti-tasku)  lisäksi ohjelma koostuu 15 teemataskusta, joista jokaisesta tehdään yksi aktiviteetti vuodessa. Aktiviteettien pituudet vaihtelevat nopeista tuokioista jopa vuoden mittaisiin projekteihin. Samoajat oppivatkin aktiviteettien myötä haastamaan itseään vaativampiin taitoihin.

Luotsi ei ole samoajan vartionjohtaja, vaan aikuinen, jota samoaja tarvitsee kasvunsa tueksi. Samoajaohjelman onnistumiseksi vartio tarvitsee tuekseen aikuista samoajaluotsia, joka kannustaa vartiota ja auttaa sitä käytännön toteutuksessa. Varsinaisena samoajaryhmän vartionjohtajana toimii vuorollaan joku samoajista, jota luotsi tukee. Ystävien kanssa toimien samoajat saavat partiokokemuksia, jotka vahvistavat itsetuntoa ja rohkaisevat aktiivisuuteen. Luotsia tarvitaan ohjelman käytännön toteutuksen tukemisen lisäksi ohjaamaan samoajavartion toimintaa nousujohteisuuteen auttamalla vartiota valitsemaan itselleen sopivan haastavia aktiviteetteja. Luotsin tärkein tehtävä on varmistaa, että toimintasuunnitelma on tehtynä ja tarvittava tuki toimintaan mietittynä. Tarvittaessa luotsi voi ottaa vartion toiminnasta isompaa vastuuta. 

Samoajaluotsin tehtävässä pääset tukemaan nuoria heidän kasvussaan vastuullisiksi ja toimintakykyisiksi aikuisiksi. Toisaalta saat ainutlaatuisen tilaisuuden kehittää omia johtamisen ja ohjaamisen taitojasi. Johtaminen saattaa tuntua helpolta, mutta nuorten ohjaamisen oppiminen on aikuiselle todellinen haaste. On osattava antaa tilaa ja samalla oltava turvallisesti saatavilla. Samoaja tarvitsee luotsia kestämään ikäkauteen kuuluvaa kapinaa. Jotta sinusta voi tulla samoajavartion unelmaluotsi, sinulta vaaditaan avointa asennetta ja halua oppia itsestäsi uutta. Luotsin osaamisesta on paljolti kiinni samoajan partiopolun jatkuminen ja suunta.

Samoajaluotsin kansio on sinulle työkalu ohjelman toteuttamiseen. Kansiosta löydät tukea samoajaohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tärkeintä on kuitenkin lähteä innostuneena luotsin pestiin, sillä into on helposti tarttuvaa. Hauskoja hetkiä yhdessä samoajavartiosi kanssa.

Sanasto

Aktiviteetti

Yksittäinen tehtävä, joita samoajat tekevät ohjelmassaan. Aktiviteetit on koottu taskuihin. Aktiviteetti voi olla lyhytkestoinen yhdessä partiokokouksessa toteutettava tehtävä tai vaihtoehtoisesti pitkäkestoisempi, jopa useita kuukausia kestävä projektiluonteinen tehtävä.

Aktiviteettikortti

Aktiviteettikortti on partio-ohjelman nettisivulta tulostettavissa oleva listaus kaikista samoajien aktiviteeteista, jonka avulla sekä samoaja itse että luotsi voi seurata aktiviteettien tekemistä.

Evästauko

Partiovuoden päättyessä ja vaihtuessa uuteen samoajat pitävät evästauon. Evästauolla arvioidaan mennyttä vuotta ja sen aikana opittua sekä suunnitellaan tulevaa. Evästauolla on mukana myös luotsi, joka arvioi toimintaa yhdessä vartion kanssa.

Ikäkausimerkki

Vihreän ikäkausimerkin saa lupauksenannon yhteydessä. Merkki kiinnitetään oikeaan hihaan.

Ikäkausivastaava, vastaava luotsi

Koko samoajaikäkaudesta lippukunnassa vastaava aikuinen, joka tukee samoajaluotseja sekä auttaa järjestämään ikäkausitapaamisia lippukunnan samoajavartioiden kesken. Mikäli lippukunnassa on vain yksi samoajavartio, voivat ikäkausivastaava ja samoajaluotsi olla yksi ja sama henkilö.

Johtamisharjoittelu

Johtamisharjoittelu on ryhmänohjaajakoulutukseen kuuluva puolen vuoden mittainen jakso, jonka ajan samoaja toimii ryhmänjohtajana, tarpoja- tai samoajavartiossa. Samoajaa tukee tehtävässä aikuinen.

Kompassi

Kompassi on sähköinen aktiviteettisovellus, jonne merkitään samoajan tekemät aktiviteetit. Kompassin avulla samoaja pystyy seuraamaan, mitä kaikkea hän on partiossa tehnyt ja oppinut.

Kuksa

Kuksa on keskusjärjestön jäsenrekisteriohjelma, jonka kautta ilmoittaudutaan valtaosaan partiotapahtumista. Kuksaan kirjataan myös esimerkiksi samoajan mahdolliset pestit lippukunnassa.

Pakollinen tasku

Pakollisilla taskuilla tarkoitetaan niitä samoajaohjelman aktiviteettikokonaisuuksia, jotka jokainen samoaja tekee kokonaan kolmen vuoden aikana. Pakollisia taskuja ovat Tervetuloa samoajaksi, Ryhmänohjaajakoulutus, Samoajatapahtuma, Partiotaitokilpailut, Siirtymät ja evästauot sekä lisäksi meripartiolaisille Försti.

Paussi

Paussi on toiminnallinen harjoitus (peli, leikki, improvisaatio, yms.) tai keskustelu, jossa samoaja pysäytetään elämään liittyvien asioiden äärelle. Tarkoituksena on antaa samoajalle eväitä kohti aikuisuutta. Paussia ei välttämättä pidetä jokaisessa samoajakokouksessa.

Pillinaru

Samoajien pillinarun väri on metsän vihreä.

Pystytys

Siirtymää tarpojasta samoajaksi kutsutaan pystytys -nimellä. Pystytys on siirtymätapahtuma, jonka päätarkoitus on jättää taakse vanha ikäkausi ja liittyä samoajavartioon tai perustaa kokonaan uusi samoajavartio.

Päätösmerkki

Samoaja saa metallisen päätösmerkin, kun hän siirtyy samoajaikäkaudesta vaeltajaikäkauteen. Saadakseen päätösmerkin, samoajan on pitänyt tehdä kaikki 5 pakollista taskua (meripartiolaisilla myös Försti) sekä jokaisesta 14:sta muusta taskusta vähintään yhden aktiviteetin kustakin. Päätösmerkki kiinnitetään partiopaidan vasempaan taskuun tarpojien päätösmerkin yläpuolelle.

ROK

Katso Ryhmänohjaajakoulutus.

ROK-merkki

ROK-merkki on osoitus loppuun suoritetusta ryhmänohjaajakoulutuksesta. Metallipinssi kiinnitetään partiopaidan oikeaan taskuun.

Ryhmänohjaajakoulutus

ROK on samoajien pakollisiin aktiviteetteihin sisältyvä kokonaisuus, joka sisältää johtamisen perustietoja, -taitoja sekä johtamisharjoittelun ryhmänjohtajana. Kaikki samoajat käyvät ohjelmassaan läpi ryhmänohjaajakoulutuksen. Puolen vuoden mittainen koulutus järjestetään joko omassa lippukunnassa tai alueella toimivien lippukuntien välisenä yhteistyönä.

Samoaja

Samoaja on 15–17-vuotias partiolainen.

Samoajaluotsi

Luotsi on samoajavartion tukena ja ohjaajana toimiva aikuinen partiolainen.

Samoajatapahtuma

Samoajatapahtuma on samoajille suunnattu ohjelmatapahtuma, jonka alue ja piiri vuosittain järjestävät. Tapahtumia järjestetään myös valtakunnallisesti noin kolmen vuoden välein. Samoajatapahtuma edistää samoajaikäisten verkostoitumista ja antaa mahdollisuuden tehdä sellaisia ohjelmaan liittyviä aktiviteetteja, jotka saattavat olla haastavia toteuttaa omassa lippukunnassa.

Siirtymä

Siirtymällä tarkoitetaan siirtymistä ikäkaudesta toiseen. Lippukunnan on hyvä ylläpitää perinteitä, jolla vanha ikäkausi jätetään taakse ja siirrytään täysivaltaiseksi jäseneksi seuraavaan ikäkauteen.

Tasku

Samoajaohjelmassa aktiviteetit on koottu aihealueittain taskuihin, joissa kussakin on 3-20 aktiviteettia. Ohjelma koostuu viidestä pakollisesta taskusta, jotka tehdään kokonaisuudessaan, sekä 14:sta teemataskusta, joiden sisällöistä samoajat valitsevat itse tehtävät aktiviteetit. Meripartiolaisille oma Försti-tasku, jonka aktiviteetit meripartiolaiset tekevät kokonaisuudessaan. Jokaisen aktiviteetin yhteyteen on koottu toteutusvinkkejä niiden tekemistä helpottamaan.

Toteutusvinkki

Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki.

Vartio

Samoajat toimivat ohjelmassaan vartiossa. Vartion koko on yleensä 4-8 samoajaa.  Vartio voidaan tarvittaessa koota lippukunnan eri-ikäisistä samoajista tai alueen samoajista.

Vartionjohtaja

Samoaja- ja tarpojavartiota johtaa vuorollaan yksi tai kaksi samoajaa. Katso myös Vertaisjohtaja.

Vertaisjohtaja

Samoajat johtavat vuorotellen itse omaa vartiotaan ja toimivat siten vertaisjohtajina. Vertaisjohtajalla yleisesti tarkoitetaan johdettaviensa kanssa samanikäistä johtajaa. Katso myös Vartionjohtaja.

Samoajaikäinen nuori

Samoajaikäinen nuori

Samoaja on 15–17-vuotias nuori, joka on juuri käynyt läpi isoja fyysisiä ja biologisia muutoksia. Muutosten rauhoittuessa samoajan on aika keskittyä elämässään vahvistamaan omaa minäkuvaansa ja persoonaansa. Sukupuolten väliset kehityserot ovat vielä tässä vaiheessa selvästi näkyvissä. Toisilla murrosikä on jo ikäkauden loppupuolella päättymässä, kun taas toisilla voi murrosikä olla ikäkauden alkupuolella vasta alkamassa.

Itsenäistymisessä ja aikuiseksi kasvamisessa tarvitaan läheinen suhde luotettavaan aikuiseen. Oma huoltaja on usein tähän liian lähellä. Samoajat tarvitsevat aikuisen esikuvan, johon voi samaistua ja jonka toimintaa voi ihailla. Partiotoiminnassa samoajalle sopiva esikuva on luotsi. Luotsina toimivan aikuisen tulisi olla saatavilla niin, että samoaja saa häneltä tukea ja ohjausta toimintaansa. Luotsin tulee luoda turvallinen ja luotettava ilmapiiri. 

Aatteellisuus

Samoajien toimintaa ja ajatusmaailmaa leimaa voimakas aatteellisuus. Aatteita ilmaistaan myös ulkoisessa olemuksessa pukeutumisen ja elämäntyylin avulla. Samoajien kehitysvaihetta kuvaaviksi sanoiksi valitut kyseenalaistaminen ja kapinointi liittyvät oleellisesti aatteellisuuteen.

Samoajaikäinen nuori voi alkaa näkyvästi jonkin aatteen kannattajaksi. Samoin ajattelevien joukosta löytyy itselle mieluinen, ymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tarjoava viiteryhmä. Nuori punnitsee arvoja ja aatteita, joita hänelle tarjotaan. Kodin kannattamia arvoja saatetaan lähentyä uudelleen, kun pahin kuohuntavaihe elämässä jää taakse.

Samoajalle kehittyy vähitellen kyky hyväksyä ja ymmärtää myös toisin ajattelevia ja aatteellisesti eri aaltopituuksilla olevia. Valtaosin aatteellisuus on vielä melko mustavalkoista. Ikäkauden loppupuolella kiinnostuksen kohteet voivat olla suuria ja maailmanlaajuisia asioita. Samanaikaisesti sekä maapallon tulevaisuus huolettaa siinä missä omakin tulevaisuus. Myös yhteiskunnallisiin asioihin aletaan ottaa kantaa.

Aktiivisuus

Samoaja on kiinnostunut erilaista sosiaalisista ja toimintaympäristöistä. Hän selviytyy jo itsenäisesti tilanteista ja kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä. Samoaja osaa opettaa asioita myös muille, samalla kun haluaa kehittää itseään. Nämä ominaisuudet tekevät samoajanuoresta erityisen aktiivisen ja toimintakykyisen. On kuitenkin aina muistettava, että vaikka samoaja onkin selkeästi itsenäisesti ajatteleva ja toimiva nuori, hän ei kuitenkaan ole vielä aikuinen.

Energisyys

Samoajaikäinen on energinen ja aikaansaava silloin, kun tekemiseen on vahva, oma motivaatio. Harrastuksiin ja ehkä kouluunkin käytetään runsaasti aikaa ja nuorella voi olla haasteita ajanhallinnassa. Esimerkiksi harrastuspiireissä vietetty aika ei aina ole tehokasta aikaa, vaan oman porukan kanssa rento yhdessäolo on hyvin tärkeää. Ikävaihe kaikkinensa fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten haasteiden kanssa saattaa näkyä nuoren jaksamisessa, jopa uupumuksena tai masennuksena. 

Ihmissuhteet

Samoajille kaveriporukassa toimiminen ja kokemusten kartuttaminen on tärkeää. Samoaja sitoutuu ystävyyssuhteisiin usein omien aatteidensa pohjalta. Toisaalta kavereiden mielipiteet vaikuttavat oman aatteen valintaan erityisesti ikäkauden alkupuolella. Kehitysympäristön merkitys näkyy samoajaikäisten eriarvoistumisessa.

Samoajaikäisistä nuorista monet saattavat seurustella. Silti 15–17-vuotiaiden elämässä pohditaan vielä huolestuneena omien kokemusten vähyyttä seurustelusta, läheisyydestä ja seksuaalisuudesta. Tukea ajatuksilleen samoaja saattaa hakea esimerkiksi kavereiltaan tai somesta. Aikuinen voi oikein ja rohkaisevasti toimimalla onnistua luomaan samoajien kanssa myönteisen keskusteluyhteyden, jossa hämmentäviäkin aiheita voidaan puida yhdessä.

Samoajien kasvatustavoitteet

Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioonottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.

Yleisten kasvatustavoitteiden lisäksi jokaiselle ikäkaudelle on määritelty ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet. Ne kertovat, miten kasvatustavoitteet näkyvät kyseisessä ikäkaudessa ja kuvaavat sen tavoitetason, joka ikäkauden aikana pyritään saavuttamaan. Luotsin tehtävänä on tutustua kasvatustavoitteisiin pystyäkseen rakentamaan samoajien partiopolun niiden viitoittamalla tiellä.

Samoajien kasvatustavoitteissa näkyy vahvasti vastuun ottaminen omasta itsestä ja ryhmästä. Samoaja on myös kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja hän toimii aktiivisesti yhteisön ja elinympäristön hyväksi. Samoajan maailmankuva on laajentunut vuosien varrella, ja hän tunnistaa ja ymmärtää erilaisia toimintatapoja ja näkemyksiä.

Lisää kasvatustavoitteista löydät Partio-ohjelmakansion yleisestä osuudesta.

Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet tiivistettynä

Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet kertovat, mitä yleiset kasvatustavoitteet ovat kussakin ikäkaudessa. Ne siis kuvaavat sen tavoitetason, joka pyritään tavoittamaan samojaikäkauden päättyessä. Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet viitoittavat polkua miten edetään, jotta kullekin ikäkaudelle tyypilliset kasvatustavoitteet toteutuvat jatkumona. Ne kuvaavat samoajaikäkauden  kasvuhaasteen ja sen, mitä partio voi tähän tarjota. Kasvatustavoitteet ovat toimineet partio-ohjelman kehittämisen perustana. Osa kasvatustavoitteissa toteutuu tietyissä aktiviteeteissa, toiset puolestaan näkyvät kokonaisvaltaisemmissa ratkaisuissa, kuten esimerkiksi ikäkauden johtamisessa tai yleisemmissä toimintatavoissa, kuten ryhmässä toimimisen tai erilaisissa ympäristöissä toimimisen avulla.

Suhde itseen

Suhde toiseen

Suhde yhteiskuntaan

Suhde ympäristöön