Vaeltajien ohjelma
Partio-ohjelma vaeltajissa
Vaeltajaohjelma kestää viisi vuotta, ja se muodostuu jokaiselle vaeltajalle henkilökohtaiseksi. Vaeltajien aktiviteetit pohjautuvat ikäkauden kasvatustavoitteisiin. Tarkemmat ohjeet aktiviteettien tekoon vaeltajille ja luotsille löytyvät jokaisen aktiviteetin kohdalta.
Ohjelman rakenne
Vaeltajaikäkausi alkaa jo siirtymässä samoajasta vaeltajaksi, jolloin uusi vaeltaja ensimmäisen kerran tutustuu vähän tarkemmin vaeltajaohjelmaan. Varsinainen vaeltajaikäkauden ohjelma alkaa Tervetuloa vaeltajaksi -rastista, jossa tavoitteena on vaeltajavartioon tutustuminen, toiminnan suunnittelu sekä Suomi-projektin toteuttaminen.
Jokaisen vaeltajan omasta ohjelmasta rakennetaan yhdessä luotsin kanssa vaelluskartta. Tavoitteena on luoda vaelluskartta vaeltajan omien tavoitteiden pohjalta. Karttaan merkitään vaeltajaohjelman aktiviteetit nousujohteisesti viidelle vuodelle.
Kokonaan pakollisia rasteja ovat Tervetuloa vaeltajaksi, Partiojohtaja-peruskurssi, Ulkomaanprojekti ja Aikuisuuteen. Jokainen vaeltaja tekee omien kiinnostustensa ja tavoitteidensa mukaan aktiviteetteja näiden lisäksi vähintään 33 niin, että jokaisesta rastista on tehty vähintään yksi aktiviteetti. Rasteissa on 1–8 aktiviteettivaihtoehtoa.
Aktiviteettien lisäksi jokainen vaeltaja osallistuu myös piirin järjestämään sekä valtakunnalliseen vaeltajatapahtumaan. Erilaisia vaeltajillekin suunnattuja tapahtumia, partiotaitokisoja ja leirejä järjestetään paljon myös alueellisesti, piirissä, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Nämä kaikki ovat suositeltuja vaeltajaikäsille. Lisäksi kaukoretkimerkit – Karhunhammas, Majavanhäntä, Kultainen ruori – sekä erilaiset liljat sopivat hyvin osaksi vaeltajien toimintaa.
Vaeltajaikäkauden lopussa vaeltajavartio toteuttaa ulkomaanprojektin. Projektin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa ulkomaille suuntautuva partiomatka, jonka aikana tehdään palvelutehtävä sekä yhteistyötä paikallisten partiolaisten kanssa.
Vaeltajaikäkausi päättyy siirtymään vaeltajasta aikuiseksi. Saadakseen vaeltajaikäkauden ja samalla koko partion ikäkausiohjelman päätösmerkin vaeltajan tulee olla tehnyt vähintään 15 rastia, käydä partiojohtaja-peruskurssi, tehdä Tervetuloa vaeltajaksi -rasti sekä toteuttaa ulkomaanprojekti.
Kun toimintakausi vaihtuu toiseen, pitää vaeltaja tai vaeltajavartio luotsin kanssa kokoontumisen, jossa arvioidaan mennyttä ja suunnitellaan tulevaa. Luotsin tehtävänä on tehdä vaeltajalle näkyväksi, mitä taitoja vaeltaja on jakson aikana partiossa oppinut. Samalla tarkistetaan vaeltajan vaelluskarttaan merkityt suunnitelmat ja toimenpiteet niiden toteuttamiselle.
Osana Tervetuloa vaeltajaksi -rastia tehdään Suomi-projekti. Suomi-projektin tavoitteena on, että projektin jälkeen vaeltajavartio on ryhmäytynyt ja sen jäsenet ovat saaneet kokemuksen yhteisen projektin läpiviemisestä, tutustuneet kotimaahansa sekä sisäistäneet vaeltajana olemisen.
Suomi-projekti on vähintään vuorokauden mittainen matka vartion valitsemaan kohteeseen Suomessa. Matkan aikana vaeltajat pohtivat omaa vaeltajuuttaan ja partion arvoja, sekä valmistautuvat antamaan vaeltajalupauksen. Matkan aikana voidaan myös tehdä vaeltajaohjelman aktiviteetteja. Luotsin tehtävänä on auttaa vaeltajia projektin suunnittelussa ja purussa, mutta ei osallistua itse matkalle.
Henkilökohtainen kehittämissuunnitelma eli vaelluskartta
Vaelluskartta luodaan vaeltajan omien tavoitteiden pohjalta. Luotsi auttaa vaeltajaa kehittämissuunnitelman tekemisessä. Kartassa aktiviteetit on jaettu nousujohteisesti viidelle vuodelle. Vaeltaja valitsee haluamansa aktiviteetit ja vaeltajien ohjelmatapahtumat, esimerkiksi valtakunnalliset ja piirin vaeltajatapahtumat, koko vaeltaja-ajalle. Vaelluskarttaa tehdessä on otettava huomioon myös oman vartion aikataulu ja yhdessä tehtävät aktiviteetit. Myös oma elämäntilanne kannattaa huomioida. Aktiviteetteja voidaan vaihtaa matkan varrella. Vaelluskartta tarkistetaan vähintään kerran vuodessa luotsin kanssa. Tällöin vaelluskarttaa verrataan kasvatustavoitteisiin, tutkitaan omaa kasvua ja pohditaan tarvittaessa ihanteiden toteutumista. Tässä vaiheessa katsotaan myös tehdyt aktiviteetit ja verrataan niitä vaelluskarttaan sekä suunnitellaan seuran jakson toteuttamista.
Luotsi ohjaa vaelluskartan tekemistä. Vaeltaja ja vaeltajavartio tutustuvat luotsin kanssa aktiviteetteihin ja vaeltajien ohjelmatapahtumiin. Vaeltajan on hyvä valita mieleisiä aktiviteetteja sekä pohtia omaa osaamistaan ja omia toiveitaan. Samalla vartio voi keskustella yhteisesti tehtävistä aktiviteeteista.
Luotsi ja vaeltaja käyvät ensin yhdessä läpi, mitä vaeltaja osaa, mitä hän haluaa oppia ja mitä hän haluaa tehdä seuraavan viiden vuoden aikana. Tämän jälkeen keskustellaan tavoitteisiin ja elämäntilanteeseen sopivista aktiviteeteista ja valitaan joka aihealueesta vähintään yksi aktiviteetti tehtäväksi. Valitut aktiviteetit jaetaan sopivasti koko vaeltaja-ajalle. Ensimmäisen vaeltajavuoden osalta tulee lisäksi tässä kohdin miettiä hieman tarkemmin mitä, milloin ja miten tehdään.
Vaelluskartan tekemiseen on monia eri tapoja. Suunnitelman voi luoda esimerkiksi tulostettavaan vaelluskarttapohjaan, siinä voidaan hyödyntää jäsenrekisteriohjelma Kuksan ominaisuuksia tai vaeltaja luotseineen voi tehdä kartalle oman pohjan. Tärkeintä on, että vaelluskarttaan merkitään aktiviteetti ja ajankohdat, jolloin sen tekeminen tai osia sen tekemisestä tapahtuu.
Vaelluskartta tarkistetaan luotsin kanssa vähintään vuosittain, mielellään puolivuosittain. Miten aktiviteetit sujuivat? Onko kaikki suunnitellut aktiviteetit tehty? Tapahtuiko muutoksia? Opittiinko se, mitä haluttiin? Kun mennyt jakso on käyty kokonaisuudessaan läpi, siirrytään pohtimaan tulevaa vuotta. Aloituskeskustelussa tehtyjä suunnitelmia voidaan tässä yhteydessä vielä muuttaa ja tarkentaa vaeltajan tilanteen ja toiveiden mukaan. Seuraavan suunnanoton ajankohta olisi hyvä sopia aina edellisessä keskustelussa.
Kun vaeltajan ikäkausi on päättymässä, luotsi osallistuu Aikuisuuteen -rastiin. Rastin aktiviteeteissa luotsi keskustelee vaeltajan kanssa tämän partiossa oppimista taidoista sekä ohjaa vaeltajaa löytämään paikkansa aikuisena partiossa.
Tulostettava Vaelluskarttapohja
Pakolliset rastit
Pakollisia rasteja on neljä. Näistä rasteista tehdään kaikki aktiviteetit. Tervetuloa-rasti, johon kuuluu myös Suomi-projekti, tehdään ensimmäisenä vuonna ja Aikuisuuteen –rasti ikäkauden lopuksi. Ulkomaanprojekti on tarkoitus toteuttaa vaeltajaikäkauden loppupuolella. Pakollinen rasti on lisäksi Partiojohtaja-peruskurssi.
Muut rastit
Muita rasteja pakollisten rastien lisäksi vaeltajaohjelmassa on 33. Jokainen rasti sisältää 2-8 aktiviteettia, joista vaeltaja valitsee mieluisimman tai sen, jossa hän haluaa kehittyä eniten. Aktiviteettivalinnat vaeltajat tekevät itse, mutta luotsin on hyvä olla ohjaamassa valintoja.
Rasteja ovat:
Arjen taidot, Eettinen arki, Ensiapu, Erätaidot, Fyysinen terveys, Hengellisyys ja henkisyys, Henkinen hyvinvointi, Ihmisten kanssa, Kansainvälinen partio, Kestävä kehitys, Laitetaan likoon, Lippukunta, Maailmankatsomus, Me ihmiset, Minä johtajana, Minä ryhmän jäsenenä, Moninaisuus ja asenteet, Oma talous, Painavaa partioasiaa, Palvelu, Pesti, Projektit haltuun, Raha liikkuu, Sukupuolisuus ja seksuaalisuus, Suunnistus, Turvallisuus, Uusi taito, Vaellus, Vaikutan ympäristöön, Vaikuttaminen, Vesillä liikkuminen ja Viestintä.
Vaeltaja suunnittelee vaelluskartan tekemisen yhteydessä aikataulun aktiviteettien toteuttamiselle. Osa aktiviteeteista on lyhyitä yhden illan juttuja, osan toteutus vaatii pidemmän ajanjakson. Luotsin tehtävänä on huolehtia siitä, että vaelluskartasta ja näin ollen vaeltajan ohjelmasta tulee vaeltajalle sopivan haastava ja monipuolinen sekä partioharrastukseen motivoiva ja innostava. Aktiviteetit tulee toteuttaa partiomenetelmän keinoin.
Ulkomaanprojektin tavoitteena on, että projektin jälkeen vaeltaja on tutustunut partiotoimintaan ja vieraaseen kulttuuriin valitsemassaan maassa. Vaeltajavartio toteuttaa ulkomaille suuntautuvan vähintään kolme vuorokautta kestävän partiomatkan. Tarkoituksena on, että vaeltaja oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan vaativan projektin.
Ulkomaanprojektin toteuttaminen vie aikaa. Luotsin tehtävänä on kannustaa vartiota projektin toteuttamisen eri vaiheissa ja tukea siinä, ettei projektin toteuttaminen jää vain suunnittelun asteelle.
Siirtymät
Samoajasta vaeltajaksi
Siirtymää samoajista vaeltajiin ei ole määritelty kuukauden tarkkuudella. Tässä vaiheessa nuoren varsinaisella iällä ei ole niin suurta merkitystä; voihan samana vuonna syntyneillä olla lähes vuoden ikäero. Oleellista on löytää nuorelle sopiva kasvuympäristö lippukunnassa. Kokonaisen samoajavartion ollessa kyseessä tulee miettiä, siirtyykö koko vartio sellaisenaan vaeltajavartioksi vai tehdäänkö tässä vaiheessa ehkä luontaistakin muokkausta. Kaikissa tapauksissa tärkeintä on muistaa henkilökohtainen vaelluskartta, joka tehdään jokaisen oman tilanteen mukaan.
Kun samoajaohjelma päättyy, on samoajavartion hyvä järjestää oma päätösretki, jossa muistellaan parhaita kokemuksia. Päätösretki voi olla myös samoajien ohjelman huipennus, mieleenpainuva reissu tai projekti. Ennen siirtymistä vaeltajiin on jo hyvä puhua yhdessä luotsin kanssa tulevasta ikäkaudesta ja sen luonteesta. Suomi-projektin alustavan suunnittelun voi aloittaa jo samoajaikäkauden puolella. Vaeltajavartion luotsin on sopivaa käydä tervehtimässä samoajia lyhyesti, vaikkapa päätösretken aikana.
Päätösretkellä voidaan toteuttaa myös lippukunnan perinteiden mukainen siirtymä. Vaeltajaluotsi ja samoajaluotsi vastaavat siirtymän järjestelyistä ja toteutuksesta. Samoaja-vaeltaja -siirtymässä vanhemmat vaeltajat voivat olla mukana järjestämässä siirtymää yhdessä luotsin kanssa tai he voivat osallistua siirtymään, jolloin eri-ikäiset vaeltajat ryhmäytyvät ehkä helpommin yhdeksi vaeltajaikäkaudeksi.
Vaeltajasta aikuiseksi
Vaeltajan siirtyessä aikuiseksi on hän saavuttanut partio päämäärän ja toteuttanut partio-ohjelman kokonaisuudessaan.
Aikuisuuteen -rastilla vaeltaja pohtii yhdessä luotsin kanssa partiossa tähän asti oppimiaan tietoja ja taitoja sekä sitä, miten partiota voi jatkaa aikuisen roolissa. Partiolaisen rooli muuttuu ohjelmaan osallistujasta ohjelman mahdollistajaksi. Viimeistään vaeltajaikäkauden jälkeen toiminnan luonne muuttuu. Aikuinen voi toimia esimerkiksi ikäkausijohtajana tai muissa toimintaa mahdollistavissa pesteissä lippukunnassa, piirissä ja keskusjärjestössä. Luotsilla on tärkeä rooli siinä, että vaeltaja löytää oman paikkansa aikuisena partiotoimijana.
Aikuisuuteen -rastiin liittyy päätösseremonia, joka päättää partiolaisen ohjelmaikäkaudet. Päätösseremonia on konkreettinen tilaisuus, jossa vaeltaja liitetään osaksi lippukunnan aikuisjohtajistoa. Jos vaeltaja on toteuttanut vaeltajaohjelman päätösmerkin vaatimukset, voidaan merkki jakaa juhlallisesti hänelle päätösseremoniassa.
Retket
Retket kuuluvat olennaisena osana vaeltajaohjelmaan. Niitä tehdään, jotta vaeltajat saavat aikaa toimia oman ikäkautensa partiolaisten kanssa. Retket parantavat usein ryhmähenkeä ja myös useat aktiviteetit on helpointa toteuttaa retkiolosuhteissa. Retket voidaan järjestää oman vaeltajavartion kesken, useamman vaeltajaryhmän kanssa tai alueellisesti. Luotsin tehtävänä on kannustaa vaeltajia retkeilemään sekä auttaa heitä tarvittaessa retkeen liittyvissä käytännön järjestelyissä.
Vaeltajaikäkauden ohjelmatapahtumat ja kilpailut
Piirin vaeltajatapahtuma
Piiri järjestää vaeltajien piiritapahtuman vuosittain. Se on usein viikonlopun mittainen tapahtuma, jossa toteutetaan ikäkausiohjelmaa ja sen myötä kasvatustavoitteita. Tavoitteena on, että vaeltajat pääsevät tutustumaan samanikäisiin partiolaisiin. Tapahtumasta on tavoitteena saada elämyksiä, kokemuksia ja ahaa-elämyksiä.
Jokainen piiri määrittää itse tapahtuman teeman. Teema voi rakentua esimerkiksi retkeilyn, ympäristöasioiden tai yhteiskunnan ympärille. Suunnittelussa tulee huomioida ajankohtaiset aiheet, jotka kiinnostavat vaeltajien ikäkautta. Tarpeen mukaan viikonloppua voidaan rakentaa myös vaeltajaohjelman sisällön varaan.
Valtakunnallinen vaeltajatapahtuma
Valtakunnallinen vaeltajatapahtuma on vuosittain järjestettävä valtakunnallinen vaeltajien tapahtuma. Vaeltajat tutustuvat tapahtumassa valitun teeman mukaiseen aiheeseen ja toteuttavat ikäkausiohjelmaa. Tapahtumalla selkeytetään ikäkautta lippukunnille sekä osallistujille ja annetaan kannusteita toimintaan. Tapahtuman ennakkomateriaalien, näkyvyyden ja ohjelman kautta tuetaan vaeltajaikäkauden toimintaa. Jokainen vaeltaja on osa isoa kokonaisuutta.
Vaeltaja pääsee kehittämään itseään sekä yksilönä että vaeltajavartion jäsenenä toteuttaen partiomenetelmää. Tapahtuman yhtenä tavoitteena on vaeltajien verkostoituminen, tutustuminen ja ikäkauden projekteista puhuminen.
Partiotaitokilpailut
Piiri järjestää vuosittain vähintään yhden partiotaitokilpailun. Pt-kisa voi olla päiväkisa tai kestää yön yli. Lisäksi keskusjärjestö järjestää vuosittain syys- ja talvikilpailut. Partiotaitokisoissa vaeltajat pääsevät toimimaan vartiona, testaamaan partiossa oppimiaan taitoja sekä tutustumaan toimintaan lippukunnan ulkopuolella.
Lippukuntaleirit
Vaeltajat ovat merkittävässä osassa lippukuntaleirien suunnittelussa ja toteutuksessa. Vaeltajien rasteista löytyy useita aktiviteetteja, joihin lippukunnan kesä- ja talvileirit sopivat mainiosti. Lippukuntaleireillä olisi hyvä olla myös omaa ohjelmaa vaeltajille. Vaikka vaeltajat ovat usein pesteissä, voi omaa ohjelmaa olla esimerkiksi iltaisin nuorempien partiolaisten mentyä nukkumaan.
Suuremmat leirit
Partiopiirit järjestävät omia leirejä toimintakalenteriensa mukaisesti. Leirille osallistuminen on osa vaeltajan ohjelmaa ja siihen voi kuulua myös erilaisia pestejä leirin toteutukseen liittyen. Leirien ohjelma on usein järjestetty niin, että vaeltajat osallistuvat osan ajasta oman ikäkautensa aktiviteetteihin ja ovat osan ajasta pestissä. Usein myös muiden kuin oman piirin leirille osallistuminen on mahdollista.
Finnjamboree eli keskusjärjestön suurleiri järjestetään joka kuudes vuosi. Tästä johtuen jokaisella partiolaisella ei ole mahdollisuutta osallistua finnjamboreelle vaeltajana. Piirileirien tapaan finnjamboreelle osallistuminen on osa vaeltajan ohjelmaa ja siihen voi kuulua myös leirin järjestelytehtäviä. Leirillä tapaa muita partiolaisia eri puolilta Suomea ja maailmaa. Noin joka viides vuosi järjestetään Suomen Partiolaisten vesi- ja meripartiopainotteinen leiri Satahanka.
Kansainvälisiä leirejä ovat neljän vuoden välein järjestettävät maailmanlaajuiset jamboreet sekä eri maiden järjestämät omat leirit. Jokaisella leirillä on omat ikärajansa leiriläisille ja palveluleiriläisille. Leireistä saa tietoa keskusjärjestön eri viestintäkanavista ja partiojärjestöjen sivuilta. Keskusjärjestö järjestää vuosittain matkan jollekin kansainväliselle leirille.
JOTA ja JOTI
JOTA (Jamboree On The Air) ja JOTI (Jamboree On The Internet) järjestetään vuosittain lokakuun kolmantena viikonloppuna. Tällöin partiolaiset ympäri maailmaa kokoontuvat radioiden ja Internetin välityksellä vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan muiden maiden partiolaisiin. Tapahtumiin osallistumisesta voi saada tapahtumamerkin.
JOTA ja JOTI voidaan järjestää osana lippukuntaretkeä tai vaeltajavartion retkeä, jos paikalle saadaan asianmukaiset varusteet. Vaeltajat voivat käyttää radiota tai tietokonetta omista kodeistaan käsin, mutta yhdessä on aina mukavampaa. JOTA:n osallistuminen vaatii radioamatöörien apua, sillä radiotaajuuksien käyttö on Suomessa säänneltyä. Suomen Radioamatööriliitto SRAL auttaa mielellään.
Tapahtumiin kuuluu lisäksi useita erilaisia partioaktiviteetteja, joissa hyödynnetään yhteyksiä. Aktiviteetteja tarjotaan muun muassa WOSM:n virallisilla sivuilla www.scout.org. Monet lippukunnat ja piirit järjestävät JOTA ja JOTI -tapahtumia, joihin voi mennä tutustumaan toimintaan.
Explorer Belt
Explorer Belt eli EB on 200 kilometrin vaellus, joka taitetaan kymmenessä päivässä tutun tai ennalta tuntemattoman partiokaverin kanssa vieraassa maassa. Matkakohde on eri joka kerta, ja matkailijoiksi valitaan 16–25-vuotiaita partiolaisia. Tarkoituksena on tutustua kohdemaan kulttuuriin normaalista turistimatkasta eroavin keinoin. Osallistujilla on käytettävissään vain rajattu määrä rahaa, ja kaikki varusteet kannetaan matkan aikana mukana. Niinpä osallistujat pääsevätkin käyttämään kekseliäisyyttä pohtiessaan seuraavaa yö- tai ruokapaikkaa. Vaelluksen aikana tehdään myös pieniä projekteja.
Vaelluksen jälkeen alkaa vaellusparien tuomarointi, joka kestää noin viisi päivää. Tuomaroinnin jälkeen seuraa EB-vyömerkkien ja -vöiden jakotilaisuus. Koko porukka kiertelee yhdessä kohdemaassa vähintään tuomaroinnin ajan tai jopa pari viikkoa. EB:n jälkeen osallistujilla on takanaan upea vaellus, monia uusia kokemuksia kotiin vietävänä sekä monta uutta ystävää.
Roverway
Roverway on partion maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin yhteinen tapahtuma 16–22-vuotiaille eurooppalaisille partiolaisille, joka järjestetään neljän vuoden välein eri maissa. Roverway alkaa usein vaelluksella, jonka jälkeen osallistujat kokoontuvat yhteiselle leirille. Tapahtumassa ovat vahvasti esillä partion kansainvälisyys, eri maiden partiotavat ja elämykset.
The World Scout Moot
World Scout Moot on WOSM:n neljän vuoden välein järjestämä tapahtuma, joka kokoaa yhteen 18-26 -vuotiaat vaeltajat ympäri maailman. Tapahtuman ohjelma on kaksiosainen. Avajaisten jälkeen osallistujat jakaantuvat monikansallisiin vartioihin, joissa he viettävät aikaa ja tutustuvat tapahtumamaahan muutaman päivän ajan. Alkuvaiheen jälkeen tai tapahtuman puolivälissä kaikki osallistujat kokoontuvat leirialueelle viettämään yhteistä aikaa. Tavoitteena tapahtumassa on vahvistaa osallistujien kansainvälistä ymmärrystä.
Maailmanjamboree
Maailmanjamboree on suuri maailmanlaajuinen leiri, jonka WOSM järjestää joka neljäs vuosi eri maassa. Leirille voivat osallistua kaikki yli 14-vuotiaat partiolaiset. Yli 18-vuotiaat osallistuvat leirille palvelutehtävissä. Maailmanjamboreen aikana on mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin, kokea hienoja elämyksiä ja tutustua uusiin, kansainvälisiin ystäviin.
Muistelemispäivä
Muistelemispäivänä juhlitaan partioystävyyttä, lisätään tietoisuutta maailman epäoikeudenmukaisuudesta ja kerätään varoja köyhempien maiden partiotoimintaa varten. Muistelemispäivää vietetään 22.2. joka vuosi. Muistelemispäivä on partioliikkeen perustajan Lordi Robert Baden-Powellin ja hänen puolisonsa Lady Olave Baden-Powellin, partiotyttöjen ylijohtajan, yhteinen syntymäpäivä.
WAGGGS tarjoaa joka vuodelle teeman ja teemaan liittyviä aktiviteetteja, joita muistelemispäivään osallistuva vaeltajaryhmä voi toteuttaa.
Kaukoretkimerkit
Kaukoretkimerkit on tarkoitettu samoajille ja heitä vanhemmille partiolaisille. Merkkejä ovat Karhunhammas, Kultainen ruori ja Majavanhäntä. Kaukoretkimerkkien tavoitteena on tehdä ennalta valmisteltu raportoitava vaellus jolla tehdään harrastustutkimus. Karhunhammas tehdään vaeltaen, Kultainen ruori purjehtien ja Majavanhäntä meloen. Hyväksytystä suorituksesta partiolainen saa paitaansa kiinnitettäväksi Karhunhammas-, Kultainen ruori- tai Majavanhäntämerkin.
Liljat
Liljat ovat aktiviteetteja, joissa tehdään jotakin asiaa tietty aika tai matka. Ne koettelevat usein tekijänsä kärsivällisyyttä. Aktiviteetti voidaan tehdä vaeltajavartiossa, mutta kyseessä on yksilösuoritus. Liljoissa on normaalisti kolme tasoa, jotka tehdään erikseen helpoimmasta vaikeimpaan. Liljoista tehdään yleensä selvitys suorituksen vastaanottavalle partiojohtajalle, ja hyväksytysti tehdystä liljasta saa merkin partiovyöhön kiinnitettäväksi.
Erilaisia liljoja ovat muun muassa nahkalilja, pahkalilja, luovuuslilja, dieetti- ja mykkäliljat, saunalilja ja IRC-lilja. Nahkaliljan helpoimmassa tasossa (vihreä) kävellään 40 kilometriä tai hiihdetään 60 kilometriä korkeintaan 24 tunnissa. Pahkalilja on valvomislilja, jonka helpoimmassa tasossa valvotaan 24 tuntia. Valvomiseen voidaan yhdistää vaeltajien aktiviteetteja, kuten käsitöitä, jotta valvominen sujuu rattoisammin. Vaeltajavartiot voivat keksiä liljoja myös itse. Liljoja on tehty muun muassa makuupussissa aikaa viettämällä, leikkien 24 tuntia, tehden talkoita ja nopan silmäluvun mukaan toimien.
Ohjelman toteuttaminen
Vaeltajaohjelma on tehty vaeltajaa varten. Se on suunniteltu ikäkausittaisten kasvatustavoitteiden pohjalta nousujohteisesti haastavammaksi kuin samoajaohjelma.
Vaeltajaiässä ihmiset ovat jo kuitenkin kehittyneet kovin erilaisiksi omien kiinnostustensa sekä koulu- ja työelämässä tehtyjen valintojen kautta. Siksi vaeltajaohjelma huomioi yksilön eikä voi olla kaikille aivan samanlainen.
Toiminnan suunnittelu
Ohjelma on jaettu 37 eri aihealueeseen eli rastiin. Jokaiseen rastiin kuuluu 2–8 eri aktiviteettivaihtoehtoa. Pakollisina rasteina jokainen vaeltaja toteuttaa Tervetuloa vaeltajaksi-, Partionjohtaja-peruskurssi-, Ulkomaanprojekti- ja Aikuisuuteen -rastin. Jokainen vaeltaja suunnittelee itse itselleen yhdessä luotsin kanssa vaelluskartan eli kehittämissuunnitelman viideksi vaeltajavuodeksi. Aktiviteettivaihtoehdoista jokainen vaeltaja valitsee itseään kiinnostavan ja itselleen sopivan haastavan aktiviteetin. Aktiviteetteja voi tehdä yksin, kaksin tai oman vartion tai jonkin toisen ryhmän kanssa.
Luotsin tehtävänä on pohtia yhdessä vaeltajan kanssa aktiviteettien sopivuutta ja sopivaa haastetasoa vaelluskarttaa tehdessä tai tarkistettaessa.
Koska jokainen vaeltaja suunnittelee itse oman viiden vuoden ohjelmansa, tuo se omat haasteensa vaeltajavartion toiminnan suunnittelulle. Vartio, vartionjohtaja ja luotsi tekevät yhdessä toimintakauden toimintasuunnitelman. Suunnitelma tehdään valitsemalla vaeltajaohjelman rasteista aktiviteetteja, jotka kiinnostavat mahdollisimman montaa vaeltajaa ja jotka halutaan toteuttaa. Toimintasuunnitelmaan sisällytetään aktiviteettien lisäksi vartion retket, lippukunnan yhteinen toiminta ja ohjelmatapahtumat, joihin vartio aikoo osallistua. Retkien ja muiden projektien suunnittelulle on myös varattava riittävästi aikaa. Toimintakaudet voivat muodostua hyvin erityyppisiksi vaeltajavartion valintojen mukaan.
Vaeltajavartio valitsee itselleen vartionjohtajan, joka vastaa vaeltajavartion toiminnan organisoinnista toimintakauden aikana. Myös muut vartion jäsenet osallistuvat vartion toiminnan toteuttamiseen, eli vartionjohtaja ei järjestä kaikkea ohjelmaa. Luotsin tehtävä on puolestaan tukea vartionjohtajaa tehtävässään.
Toimintasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan toimintakauden aikana. Suunnitelmassa kannattaa myös arvioida sen toteutumista ja aikataulua.
Vartion kokous eli vartiokokous
Vaeltajavartio sopii keskenään, minkälainen kokoustiheys heille parhaiten sopii. Nuoren aikuisen elämässä on tilanteita, jolloin yksinkertaisesti pitää priorisoida. Välillä intensiteettiä on paljon partiossa ja välillä muualla. Kokouksen pituus voi vaihdella tilanteen mukaan esimerkiksi kahden tunnin mittaisesta yön yli kestävään. Vartion kokoukset voivat olla säännöllisesti myös esimerkiksi joka kolmas torstai, kerran kuussa viikonloppuna tai epäsäännöllisesti etukäteen määrättyinä päivinä.
Tärkeä kriteeri on, että vaeltajat pääsevät osallistumaan kokouksiin ja he tietävät, milloin kokoukset ovat. Kokoontumispaikka voi vaihdella tilanteen mukaan, ja se voi olla esimerkiksi partiokololla, kämpällä, maastossa, jonkun kotona, työpaikalla, kaupungilla tai internetissä. Kokousrungossa voi olla samoja, joka kerta toistuvia elementtejä kuten nuoremmissa ikäkausissa, tai sitten toimitaan vartion oman näkemyksen mukaan. Toistuvia elementtejä voivat olla vaikkapa vartion oma aloitusrituaali, tiedotusasioita, edellisen asian kertaamista, kokouksen pääasian käsittely, leikki tai irrottelu, hiljentyminen ja kokouksen päätös. Päätavoite kokouksissa on yhdessä tekemisessä eli aktiviteettien suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Vartiokokousten, retkien, leirien, partiotaitokisojen, lippukuntien tapahtumien, piirien ja järjestöjen tapahtumien sekä vaeltajan omien tehtävien yhdessä muodostaman toimintaverkon kautta kunkin vaeltajan tulisi saada oma vaelluskarttansa toteutettua. Vaeltajia kannattaa ohjeistaa merkitsemään toteuttamansa aktiviteetit muistiin esimerkiksi jäsenrekisterijärjestelmä Kuksaan. Tällöin toteutunutta on helpompi verrata vaelluskarttaan.
Meripartio-ohjelman toteuttaminen vaeltajaikäkaudessa
Meripartio on yksi tapa toteuttaa partiokasvatusta. Meripartion tavoitteena on yleisten partion kasvatustavoitteiden ohella kasvattaa vastuuntuntoisia merenkulkijoita, jotka liikkuvat vesillä turvallisesti ja kunnioittavat vesistöjen luontoa ja kanssaveneilijöitä.
Vaeltajaohjelmassa ei ole erikseen merkittyjä aktiviteetteja meripartiolaisille. Sen sijaan lähes kaikki aktiviteetit ovat tavalla tai toisella toteutettavissa vesiympäristössä. Esimerkiksi vaeltajavartion viikonloppupurjehdukset ovat hyviä paikkoja purjehdustaitojen ylläpidon lisäksi toteuttaa vaeltajien aktiviteetteja. Samoin vaikkapa johtamiseen, pestin ottoon ja ryhmässä toimimiseen liittyvät aktiviteetit voi toteuttaa lippukunnan paattiin ja purjehdusporukkaan liittyen. Myös Partio-ohjelma.fi –sivusto ottaa mielellään vastaan uusia aktiviteetin toteutusideoita.
Luotsin rooli on myös meripartiossa tärkeä. Kuten muussakin partiotoiminnassa luotsin tehtävänä on tukea vaeltajia. Luotsin tehtävänä on tuntea vaeltajat, jotta hän pystyy ohjaamaan heitä heille sopiviin tehtäviin ja koulutuksiin meripartion parissa. Luotsin haasteena on ohjata vaeltajat myös muiden kuin merellä toteutettavien partioaktiviteettien pariin. Luotsi voi myös ohjata vaeltajia tutustumaan muiden lippukuntien meripartiotoimintaan. Yhteistyön tekeminen eri lippukuntien välillä antaa erilaisia mahdollisuuksia opetella purjehtimista.
Vaeltajaohjelmaan liittyy meripartiolaisille Vesillä liikkuminen –rastissa olevat aktiviteetit Saaristokipparikurssi ja ohjaajantodistus sekä Kipparikurssi. Saaristokipparikurssi on yhden viikonlopun mittainen teoriakurssi, jonka tavoitteena on yhdessä förstikurssin kanssa antaa riittävät tiedot ja taidot toimimiseen partioaluksen päällikkönä saaristovesialueella. Saaristokipparikurssilla syvennetään ja laajennetaan veneenohjaajakurssilla saatuja yleisiä, merenkulullisia teoriatietoja.
Kipparikurssin tavoitteena puolestaan on antaa merenkululliset tiedot ja taidot toimia aluksen vastuullisena päällikkönä kaikissa keliolosuhteissa avomerellä. Kurssi muodostuu kahdesta viikonlopun mittaisesta teoriaosasta sekä käytännönosasta, joka järjestetään kolmen päivän pituisena pitkänä viikonloppuna syksyllä. Sekä saaristokippari- että kipparikurssin järjestää SP ja FiSSc.
Vesillä liikkuminen -rastissa on erityisesti meripartiolaisille suunnattu myös aktiviteettien toteutusvinkit Pelastautumiskurssista ja Kaukopurjehduksesta.
Vaeltajaohjelman soveltaminen
Vaeltajaohjelmassa on paljon toteutusvaihtoehtoja, jotta sitä on helppo soveltaa erilaisten lippukuntien ja vaeltajien tarpeisiin sopivaksi. Soveltaminen on sallittua ja jopa suositeltavaa, kunhan rastien ja aktiviteettien yhteydessä kuvatut tavoitteet täyttyvät.
Aktiviteettien haastavuutta voi säädellä, ja tarvittaessa voi luoda uuden aktiviteetin toteutustavan, joka vastaa paremmin kunkin vaeltajan kohdalla aihealueen tavoitteisiin. Luotsi auttaa vaeltajaa löytämään vaeltajalle sopivan tavan ja tason aktiviteetin toteuttamiselle.
Kun vaeltajaohjelmaa toteutetaan lippukunnissa, keskeisintä on jokaisen 18–22-vuotiaan mahdollisuus omaa kasvua tukevaan ikäkautensa ohjelmaan. Vaeltajaikäisiä ei siis voi käyttää lippukunnassa pelkästään johtajatehtäviin ja muihin vastuuhommiin. Vaeltaja voi toki oman kiinnostuksensa ja lippukunnan tarpeiden mukaan toimia erilaisissa vastuutehtävissä, mutta hänellä on oltava aikuinen tuki sekä mahdollisuus myös vaeltajaohjelman toteuttamiseen. Koska partio on kasvatusjärjestö, nuoren tarpeet on laitettava lippukunnan tarpeiden edelle.
Aktiviteetin tekemisen ei aina tarvitse tapahtua niin sanotuissa partioympyröissä. Jos esimerkiksi vaeltajan opintoihin tai työhön kuuluu jonkin aktiviteeteissa mainitun uuden asian opettelu, hän voi tehdä aktiviteetin samalla, kunhan muistaa käsitellä tekemänsä aktiviteetit yhdessä luotsin kanssa. Muualla opittua voi hyödyntää myös esimerkiksi niin, että kyseinen vaeltaja järjestää muille mahdollisuuden tehdä aktiviteetin ja johtaa tekemistä.
Vartion muodostaminen
Vaeltajaohjelmaa voidaan toteuttaa sekä pienissä että isoissa lippukunnissa. Isoissa lippukunnissa ikäkausitoimintaa kannattaa hyödyntää monipuolisesti. Pienessä lippukunnassa 18–22-vuotiaita saattaa olla vain yksi tai muutama. Näillekin vaeltajaikäisille täytyy antaa mahdollisuus toteuttaa oman ikäkautensa ohjelmaa, esimerkiksi yhdessä naapurikunnan tai opiskelupaikkakunnan lippukunnan kanssa. Vaeltajavartion voi muodostaa hyvin yli lippukuntarajojen. Toisaalta vaeltajavartion jäsenet voivat kaikki olla samasta lippukunnasta, mutta oleskella eri paikkakunnilla (esimerkiksi työn tai opintojen takia).
Vaeltajavartion ei tarvitse olla samaan tapaan pysyvä kuin nuoremmissa ikäkausissa. Vartio voi muodostua myös esimerkiksi jonkin projektin ympärille.
Kokoontumiset
Jokainen vaeltaja toteuttaa vaeltajaohjelmaa oman vaelluskarttansa mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että vaeltajat eivät kokoonnu samaan tapaan viikoittain kuin nuoremmat ikäkaudet. Vartionjohtajan ja luotsin tehtävänä on huolehtia siitä, että vartiolla kuitenkin on sovittua säännöllistä toimintaa. Vartio voi tavata esimerkiksi kuukausittain tai säännöllisesti netissä ja viikonloppuja retkeillen. Tavat kokoontua ovat moninaiset, pääasia on että vartio löytää itselleen sopivan tavan.
Vaeltajaluotsi on tärkeässä roolissa, jos nuoret eivät tapaa viikoittain. Luotsi tukee vaeltajavartiota ja toimii heidän yhdyssiteenään lippukuntaan.
Vartion rakenne
Vaeltajaohjelmaa voidaan toteuttaa vartiossa, jossa jäsenet ovat samanikäisiä (yhtenäisvartiossa), tai vartiossa, johon tulee vuosittain mukaan nuorempia vaeltajia (putkivartiossa). Vartiot voivat myös rakentua projektien mukaan. Tässäkin soveltaminen lähtee lippukunnan perinteistä ja omasta tilanteesta. Pienessä lippukunnassa on luultavasti käytännöllistä, että kaikki vaeltajat ovat samassa vartiossa, vaikka olisivat eri-ikäisiä. Aktiviteeteille ei ole tiettyjä tekovuosia, joten vaeltajat pystyvät kokoamaan vartiolleen aktiviteeteista yhteisen toimintasuunnitelman.
Uusia jäseniä mukaan toimintaan
Partioharrastuksen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Uuden jäsenen liittyessä ryhmään ryhmä tulee ryhmäyttää uudelleen. Vaeltajaohjelma alkaa yhteisellä Suomi-projektilla ja vartion yhteisillä jutuilla, joten uudet vaeltajat on hyvä ajaa sisään ryhmään eli toteuttaa joitain alkuvaiheen ryhmäyttäviä aktiviteetteja koko vartion kanssa uudestaan. Samoin voidaan toimia myös putki- tai projektivartiossa, kun siihen tulee uusia vaeltajia.
Mikäli vanhaan vaeltajavartioon liittyy vain yksi uusi vaeltaja, ei Suomi-projektin toteuttaminen ole välttämättä mielekästä vaan ryhmäytyminen toteutetaan muuten. Suomi-projekti voidaan tällaisissa tilanteissa toteuttaa esimerkiksi joka toinen vuosi. Vaeltajalupaus tulee tietenkin antaa, ja siihen tulee etukäteen valmistautua. Voidaan myös muodostaa uusi vaeltajavartio rekrytoimalla uusia jäseniä lippukuntaan tai tekemällä yhteistyötä naapurilippukunnan tai -lippukuntien kanssa.
Mukaantulo vaeltajaikäkauteen myöhemmin tulee huomioida myös vaelluskartassa. Tällöin tehtävät aktiviteetit tulee suhteuttaa käytettävissä olevaan aikaan. Laatutason tulee kuitenkin säilyä samana. Vaeltajaohjelmaan tulee sisällyttää aina lupauksenanto ja päätösseremonia. Ohjelman tekeminen on tarkoitus lopettaa 22-23-vuotiaana, kun vaeltaja siirtyy aikuisuuteen.
Lippukunnan perinteet
Lippukunnan omia perinteitä ja vahvuuksia voidaan tuoda esille ohjelman toteutuksessa. Lippukunnassa voidaan esimerkiksi sopia, että erätaitoaktiviteetteja tehdään perusohjelmaa enemmän. Vaeltajaohjelmassa on hyvin tilaa valinnaisuudelle ja uusille lippukuntien perinteiden mukaisille aktiviteettien toteutustavoille. Aktiviteettien toteutusvinkkejä voi ja kannattaa jakaa verkossa muillekin partio-ohjelma.fi -sivustolla, jotta hyvät ideat saadaan käyttöön laajemmin.
Sisupartiolaiset vaeltajaohjelmassa
Vaeltajaohjelma sisältää paljon arkielämän taitojen opettelua. Ohjelmaa voi käyttää soveltaen esimerkiksi aikuisten sisupartiolaisten kanssa.
Lue täältä lisää:
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Pikalinkit